ilmanvaihto/viilennys

Mikä koneeksi? Sun Air 550, KAIR 180, vai joku muu, johon saa maalämmöstä viilennyksen.Miten tuloilma eristys? riittääkö viilennettyyn tuloilmaan 9mm solukumi 20mm lami villa? Onko viilennys oikeesti viilentävä vai humpuukia?

HH kirjoitti:

Mikä koneeksi? Sun Air 550, KAIR 180, vai joku muu, johon saa maalämmöstä viilennyksen.Miten tuloilma eristys? riittääkö viilennettyyn tuloilmaan 9mm solukumi 20mm lami villa? Onko viilennys oikeesti viilentävä vai humpuukia?

Lue lisää

Ilman koneellista jäähdytystä touhu on lähinnä humpuukia. Ei viileällä yöilmalla ilmanvaihdon kautta huoneita jäähdytetä. Ikkunat auki illalla, se toimii.
Viime kesänäkin odotti hartaudella aikaa kun saa lämmityksen termostaattien perään.

Käsisäätöisen puolella olen minäkin. Ei mitään turhaa, herkästi rikkoutuvaa krääsää.

Jocu kirjoitti:

Ilman koneellista jäähdytystä touhu on lähinnä humpuukia. Ei viileällä yöilmalla ilmanvaihdon kautta huoneita jäähdytetä. Ikkunat auki illalla, se toimii.
Viime kesänäkin odotti hartaudella aikaa kun saa lämmityksen termostaattien perään.

Käsisäätöisen puolella olen minäkin. Ei mitään turhaa, herkästi rikkoutuvaa krääsää.

Lue lisää

Eikö maalämmön maakiertoputkista saa erillisellä patterilla otettua viilennyksen?

HH kirjoitti:

Mikä koneeksi? Sun Air 550, KAIR 180, vai joku muu, johon saa maalämmöstä viilennyksen.Miten tuloilma eristys? riittääkö viilennettyyn tuloilmaan 9mm solukumi 20mm lami villa? Onko viilennys oikeesti viilentävä vai humpuukia?

Lue lisää

Ilmanvaihtokanaviston kapasiteetti ja osat on mitoitettu ilmanvaihdon tarpeisiin. Jos IV-kanavistoa haluaa käyttää jäähdytykseen tai lämmitykseen, niin ilmamäärien, kanavakokojen ja puhaltimien on oltava muutamaa kertaluokkaa suuremmat kuin pelkässä ilmanvaihtotarkoituksessa toimivassa systeemissä. (Muutenhan pientalossa ei tarvittaisi muuta lämmitystä kuin tuloilman jälkilämmitys.)

Helteellä pientalossa on liian kuumaa lähinnä ylimmän kerroksen etelän- ja lännenpuoleisissa huoneissa. Näin varsinkin, jos niissä on suuret ikkunat ja jos niissä ei ole mitään varjostavaa edessä. (Pientalorakentaja voi suunnitteluvaiheessa sijoittaa lämpimille sivuille kuistin, parvekkeen, terassin tms. varjostamaan rakennuksen seinää.) Osittain tai kokonaan maan alle sijoitettu kellarikerros ei taas kaipaa jäähdytystä edes helteillä.

Jos haluat hyötyä jäähdytyslaitteistosta, niin jäähdytysteho pitää kohdistaa nimenomaan niihin tiloihin, joissa on liian kuuma. Ilmanvaihtokanavisto jakaa jäähdytetyn ilman ympäri taloa, myös tiloihin joissa ei jäähdytystarvetta ole.

Rautakaupat myyvät suunnilleen puolikkaan pesukoneen kokoisia pyörillä varustettuja "kosteuden kerääjiä", joilla saa pidettyä yhden huoneen viileänä. Tällaisen paikallisjäähdyttimen saa noin 1000 eurolla.

HH kirjoitti:

Eikö maalämmön maakiertoputkista saa erillisellä patterilla otettua viilennyksen?

Joskus aiemmin tässä keskustelussa lähetinkin jo linkin pariin esimerkkiin, kuinka homma voidaan toteuttaa. Mutta tässä uusintana:

http://www.thermia.se/pdf/1004.pdf

Lisävaihtoehtona voisi olla koneellisen ilmanvaihdon tuloilman viilentäminen maapiirin nestekierrolla, mikä myös olisi varsin helposti toteutettavissa.

Setä kirjoitti:

Joskus aiemmin tässä keskustelussa lähetinkin jo linkin pariin esimerkkiin, kuinka homma voidaan toteuttaa. Mutta tässä uusintana:

http://www.thermia.se/pdf/1004.pdf

Lisävaihtoehtona voisi olla koneellisen ilmanvaihdon tuloilman viilentäminen maapiirin nestekierrolla, mikä myös olisi varsin helposti toteutettavissa.

Lue lisää

Joo mulla on jo thermian maalämpö pumppu varaaja puksuttamassa lämpöö ok-työmaalla, mutta iv-kone on vielä ostos listalla.Eikä oo helppoo valita kun joka myyjä kehuu omiaan ja moittii toisten laitteita. Ei kylläkään ole paljon vaihtoehtoja jossa olis jäähd. mahdollisuus.

HH kirjoitti:

Joo mulla on jo thermian maalämpö pumppu varaaja puksuttamassa lämpöö ok-työmaalla, mutta iv-kone on vielä ostos listalla.Eikä oo helppoo valita kun joka myyjä kehuu omiaan ja moittii toisten laitteita. Ei kylläkään ole paljon vaihtoehtoja jossa olis jäähd. mahdollisuus.

Lue lisää

Tietysti jäähdytyspatteri voi olla integroituna ilmastointikoneeseen, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Samaan lopputulokseen päästään myös irrallisella tuloilmakanavistoon sijoitetulla jäähdytyspatterilla ja sen omalla termostaattisäädöllä. Kytkentä on silloin sama kuin ko. Thermian dokumentin kolmossivulla puhallinpatterille esitetty. En tiedä, mitä kuvan mukainen sähkökytkentä lämpöpumpun ohjaimen ja kiertopumpun välillä asiaa auttaa. Kysymällä asia varmaan selviää, samoin kuin järjestelmän hintakin.

Erillissysteemissä pitää vain jäähdytyskaudeksi muistaa pienentää ilmastointikoneen jälkilämmitystermostaatin asetusta, jotta järjestelmä ei ryhtyisi jäähdyttämään ja lämmittämään yhtä aikaa. Samoin on johdettava jäähdytyspatterin kondenssivedet viemäriin kuten iv-koneeltakin.

Raksaman kirjoitti:

Ilmanvaihtokanaviston kapasiteetti ja osat on mitoitettu ilmanvaihdon tarpeisiin. Jos IV-kanavistoa haluaa käyttää jäähdytykseen tai lämmitykseen, niin ilmamäärien, kanavakokojen ja puhaltimien on oltava muutamaa kertaluokkaa suuremmat kuin pelkässä ilmanvaihtotarkoituksessa toimivassa systeemissä. (Muutenhan pientalossa ei tarvittaisi muuta lämmitystä kuin tuloilman jälkilämmitys.)

Helteellä pientalossa on liian kuumaa lähinnä ylimmän kerroksen etelän- ja lännenpuoleisissa huoneissa. Näin varsinkin, jos niissä on suuret ikkunat ja jos niissä ei ole mitään varjostavaa edessä. (Pientalorakentaja voi suunnitteluvaiheessa sijoittaa lämpimille sivuille kuistin, parvekkeen, terassin tms. varjostamaan rakennuksen seinää.) Osittain tai kokonaan maan alle sijoitettu kellarikerros ei taas kaipaa jäähdytystä edes helteillä.

Jos haluat hyötyä jäähdytyslaitteistosta, niin jäähdytysteho pitää kohdistaa nimenomaan niihin tiloihin, joissa on liian kuuma. Ilmanvaihtokanavisto jakaa jäähdytetyn ilman ympäri taloa, myös tiloihin joissa ei jäähdytystarvetta ole.

Rautakaupat myyvät suunnilleen puolikkaan pesukoneen kokoisia pyörillä varustettuja "kosteuden kerääjiä", joilla saa pidettyä yhden huoneen viileänä. Tällaisen paikallisjäähdyttimen saa noin 1000 eurolla.

Lue lisää

Nuo vihjeesi terassien yms. käytöstä varjostukseen ovat käypäisiä ja varmasti vähentävät jäähdytystarvetta.

Mutta tuosta ilmastoinnin käytöstä huonetilojen jäähdytykseen olen eri mieltä. Ensinnäkin tuo vertauksesi jäähdytyksestä ja huoneiden lämmittämisestä ilmastoinnin avulla on aivan yliampuva. Suomessa jäähdytystarve ei koskaan ole niin suuri kuin lämmitystarve, sillä talvella ulkolämpötilan ja miellyttävän sisälämpötilan ero voi olla yli 50 astetta, kesällä taas 10 astettakin on erittäin harvinainen. Tehotarve taas on lähes suoraan verrannollinen lämpötilaeroon, ja näin ilmastoinnilla pystytään täysin siirtämään tarvittava jäähdytysteho.

Ainakin minun kokemusteni mukaan pientalojen iv-koneet riittävät antamaan suurimmalla teholla melkoisen vinkan ja tämän takia niitä normaalisti käytetäänkin lähes aina minimiteholla. Näin reservitehoa on ilmanvaihdossa aina käytössä.

Lisäksi olen toista vuosikymmentä työskennellyt tiloissa, joiden jäähdytys oli toteutettu ilmanvaihtoon jälkiasennuksena lisätyllä jäähdytyspatterilla, eikä ainakaan näissä tiloissa tehonpuutteesta tai epätasaisesta lämpötilasta ole ollut haittaa. Jäähdytystehon tarvetta lisäsi vielä tilojen suuri tietokonetiheys, mikä laskelmieni mukaan vastasi yli 10 kW:n lämmitintä.

Setä kirjoitti:

Nuo vihjeesi terassien yms. käytöstä varjostukseen ovat käypäisiä ja varmasti vähentävät jäähdytystarvetta.

Mutta tuosta ilmastoinnin käytöstä huonetilojen jäähdytykseen olen eri mieltä. Ensinnäkin tuo vertauksesi jäähdytyksestä ja huoneiden lämmittämisestä ilmastoinnin avulla on aivan yliampuva. Suomessa jäähdytystarve ei koskaan ole niin suuri kuin lämmitystarve, sillä talvella ulkolämpötilan ja miellyttävän sisälämpötilan ero voi olla yli 50 astetta, kesällä taas 10 astettakin on erittäin harvinainen. Tehotarve taas on lähes suoraan verrannollinen lämpötilaeroon, ja näin ilmastoinnilla pystytään täysin siirtämään tarvittava jäähdytysteho.

Ainakin minun kokemusteni mukaan pientalojen iv-koneet riittävät antamaan suurimmalla teholla melkoisen vinkan ja tämän takia niitä normaalisti käytetäänkin lähes aina minimiteholla. Näin reservitehoa on ilmanvaihdossa aina käytössä.

Lisäksi olen toista vuosikymmentä työskennellyt tiloissa, joiden jäähdytys oli toteutettu ilmanvaihtoon jälkiasennuksena lisätyllä jäähdytyspatterilla, eikä ainakaan näissä tiloissa tehonpuutteesta tai epätasaisesta lämpötilasta ole ollut haittaa. Jäähdytystehon tarvetta lisäsi vielä tilojen suuri tietokonetiheys, mikä laskelmieni mukaan vastasi yli 10 kW:n lämmitintä.

Lue lisää

Mikäli jäähsytystehoa siirretään kanavistossa, on se oltava lämpöeristetty (kosteussuluin ulkopinnassa). Se ei normaalisti ole. Näin jäähdytysteho hukkaantuu kojeen lähiympäristöön, lisäksi kondenssia esiintyy kanavien ulkopinnassa.

Ilmastointikanavistolla pystytään siirämään jäähdytystehoa suunnilleen 0,07 m3/s x 1,2 kg/m3x 7C x 1kJ/kg =588 W. Teho jakautuu tasaisesti ilmanvaihdon tarpeen mukaan, ei jäähdytystarpeen mukaisesti, joten nekin tilat, joissa jäähdytystä ei tarvita, viilenevät entisestään.

Jos verrataan kaupoissa olevia split unit-kojeiden jäähdytystehoja, pienimmät niistä ovat suuruusluokkaa 2 kW, joilla suositeltu jäähdytettävä huonetila on alle 20 m2.

Ilmastoinnilla jäähdytystehoa voidaan siirtää siis suuruusluokkaa viidennes tarvittavasta tehosta ja sekin menee hallitsemattomasti vääriin paikkoihin.

Vertaus työtilojen ilmanvaihtoon ei käy, koska niissä ilmavirtojen mitoitukset ovat aivan eri luokkaa. Tosin niisäkään ei jäähdytysteho riitä, jos jälkikäteen lisätään kohteeseen, jonka ilmavirta on mitoitettu vain ilmanvaihtotarpeen pohjalta.

oi kirjoitti:

Mikäli jäähsytystehoa siirretään kanavistossa, on se oltava lämpöeristetty (kosteussuluin ulkopinnassa). Se ei normaalisti ole. Näin jäähdytysteho hukkaantuu kojeen lähiympäristöön, lisäksi kondenssia esiintyy kanavien ulkopinnassa.

Ilmastointikanavistolla pystytään siirämään jäähdytystehoa suunnilleen 0,07 m3/s x 1,2 kg/m3x 7C x 1kJ/kg =588 W. Teho jakautuu tasaisesti ilmanvaihdon tarpeen mukaan, ei jäähdytystarpeen mukaisesti, joten nekin tilat, joissa jäähdytystä ei tarvita, viilenevät entisestään.

Jos verrataan kaupoissa olevia split unit-kojeiden jäähdytystehoja, pienimmät niistä ovat suuruusluokkaa 2 kW, joilla suositeltu jäähdytettävä huonetila on alle 20 m2.

Ilmastoinnilla jäähdytystehoa voidaan siirtää siis suuruusluokkaa viidennes tarvittavasta tehosta ja sekin menee hallitsemattomasti vääriin paikkoihin.

Vertaus työtilojen ilmanvaihtoon ei käy, koska niissä ilmavirtojen mitoitukset ovat aivan eri luokkaa. Tosin niisäkään ei jäähdytysteho riitä, jos jälkikäteen lisätään kohteeseen, jonka ilmavirta on mitoitettu vain ilmanvaihtotarpeen pohjalta.

Lue lisää

Täytyy varmaan vaihtaa mielipidettä, kun asiantuntija on kiistatta osoittanut, ettei ilmastointiin tehty jäähdytyspatterin jälkiasennus voi toimia, vaikka siitä on lukuisien hellekesien positiiviset kokemukset. Mutta eihän asiantuntija voi olla väärässä, vaan todellisuus valehtelee?

Setä kirjoitti:

Täytyy varmaan vaihtaa mielipidettä, kun asiantuntija on kiistatta osoittanut, ettei ilmastointiin tehty jäähdytyspatterin jälkiasennus voi toimia, vaikka siitä on lukuisien hellekesien positiiviset kokemukset. Mutta eihän asiantuntija voi olla väärässä, vaan todellisuus valehtelee?

Lue lisää

Jos työpaikassa on lisätty jäähdytyspatteri jälkikäteen, on varmasti rukattu tilan ilmanvaihtomäärää niin paljon isommaksi kuin se on ollut mahdollista. Työpaikassa on voitu myös säätää eri tilojen välisiä ilmavirtoja sen jälkeen kun kojeella on tehty kaikki mahdollinen.

Lisäksi on työtilan ilmanvaihdossa jo alunperin voinut olla jokin muu ilmanvirran mitoitusperuste kuin m2 tai hlö, esim juuri lämpökuorma, vaikka jäähdytystä ei ole ollutkaan.

Niitä työpaikan asioita kun nyt ei vain voi verrata asuntojen ilmanvaihtoasioihin.

Setä kirjoitti:

Nuo vihjeesi terassien yms. käytöstä varjostukseen ovat käypäisiä ja varmasti vähentävät jäähdytystarvetta.

Mutta tuosta ilmastoinnin käytöstä huonetilojen jäähdytykseen olen eri mieltä. Ensinnäkin tuo vertauksesi jäähdytyksestä ja huoneiden lämmittämisestä ilmastoinnin avulla on aivan yliampuva. Suomessa jäähdytystarve ei koskaan ole niin suuri kuin lämmitystarve, sillä talvella ulkolämpötilan ja miellyttävän sisälämpötilan ero voi olla yli 50 astetta, kesällä taas 10 astettakin on erittäin harvinainen. Tehotarve taas on lähes suoraan verrannollinen lämpötilaeroon, ja näin ilmastoinnilla pystytään täysin siirtämään tarvittava jäähdytysteho.

Ainakin minun kokemusteni mukaan pientalojen iv-koneet riittävät antamaan suurimmalla teholla melkoisen vinkan ja tämän takia niitä normaalisti käytetäänkin lähes aina minimiteholla. Näin reservitehoa on ilmanvaihdossa aina käytössä.

Lisäksi olen toista vuosikymmentä työskennellyt tiloissa, joiden jäähdytys oli toteutettu ilmanvaihtoon jälkiasennuksena lisätyllä jäähdytyspatterilla, eikä ainakaan näissä tiloissa tehonpuutteesta tai epätasaisesta lämpötilasta ole ollut haittaa. Jäähdytystehon tarvetta lisäsi vielä tilojen suuri tietokonetiheys, mikä laskelmieni mukaan vastasi yli 10 kW:n lämmitintä.

Lue lisää

"Suomessa jäähdytystarve ei koskaan ole niin suuri kuin lämmitystarve, sillä talvella ulkolämpötilan ja miellyttävän sisälämpötilan ero voi olla yli 50 astetta, kesällä taas 10 astettakin on erittäin harvinainen. Tehotarve taas on lähes suoraan verrannollinen lämpötilaeroon, ja näin ilmastoinnilla pystytään täysin siirtämään tarvittava jäähdytysteho."

Mitenkähän nuo lämmitys- ja jäähdytystarpeet liittyvät siirrettävään tehoon?

Eihän lämmitystehoa siirretä kanavistossa mihinkään. Lämmitysteho tarvitaan ulkoilman lämpötilan nostoon ilmanvaihtokojeessa lähes huoneilman lämpöiseksi eikä huoneen lämmittämiseksi. Jäähdytysteho sen sijaan pitäisi saada siirretyksi patterilta huoneeseen, jolloin patterin jälkeisen ilman ja huoneilman lämpötilaero pitäisi saada mahdollisimman suureksi.

Vertailun vuoksi:

70- ja 80-luvuilla tehtiin ilmalämmityskojeita, joilla hoidettiin esim omakotitalon lämmönjako kokonaan. Niissä ilmavirtojen suuruus oli n 5-kertainen nykyisiin pelkän ilmanvaihdon hoitaviin kojeisiin nähden, mikä saatiin aikaiseksi kierrättämällä 70-80% ilmaa uudestaan. Esim lämmitysteho 3 kW siirtyy, kun kierrätettävää ilmaa lämmitetään 3 kW/1,2/0,3/1 = 8 C eli huoneesta palaava 20 C ilma nostetaan 28 asteiseksi. Sama jäähdytysteho, kun palava ilma on esim 22 C, saadaan kun lämpötila lasketaan 14 C:en.