Mustaa maata,
harmaita pilviä,
lehdettömiä puita
joita tuuli taivuttaa.
Vain yksinäinen varis
ponnistelee vastatuuleen.
- Katselen sitä
ja mietin onnen olemusta.
harmaita pilviä,
lehdettömiä puita
joita tuuli taivuttaa.
Vain yksinäinen varis
ponnistelee vastatuuleen.
- Katselen sitä
ja mietin onnen olemusta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
runo. Liekö runoilija sukua tuolle vastatuuleen ponnistelevalle varikselle.
Runoilija tuntee syvää sukulaisuutta yksinäiseen varikseen pimeässä ja sateessa. Mikä olisi variksenkaan elää, jos osaisi laulaa tai edes olisi kaunis. Vaan kun ei.