Mikä on tärkeintä huumeissa? Se olo? Vai se, ettei tarvitse enää olla niin pohjalla tai joudu sinne takaisin? Päihdepolitiikka ei ole kauhean inhimillinen tässä asiassa. Sulle voidaan laittaa projektia ja hoitoo hoidon perään, ilman että niillä juuri on vaikutusta sun toimintaa. Sun omaa aikaa ja omia suunnitelmiinhan ne vaikuttaa. Ei jää aikaa etsiä sitä niin elintärkeetä ITSEÄÄN. Koko ajan täytyy olla parantumassa tai hoitamassa tai järjestelemässä kehoaan ja elämäänsä. Kaikki on valmiiksi suunniteltua ja järjesteltyä. Mikään kiva ei ns. tipahda elämään taivaalta, kun se ei ehdi sitä tehdä.
Tärkeintä elämässä?!
Lopeta sairastaminen!
51400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mikä on tärkeintä huumeissa?
-Tätä palstaa ja muutakin huumausainekeskustelua seuranneena totean huumeissa olevan tärkeintä se, että puhutaan huumeista köntässä eikä eriytetä ko. ryhmään kuuluvia aineita. Tärkeää on myös ettei uloteta huumausainekeskustelua päihdeainekeskusteluun (alkoholi, tupakka, kahvi, lailliset lääkkeet). Homma kliimaksoituu siihen, että on päihteet ja huumeet, eikä näillä ole mitään yhteneväisyyksiä. Sen sijaan huumeet ovat tasapaksu klönttä, kaikki ovat samanlaisia, aivan kuten päihteetkin. Ja huumeet tulee olla laitonta ja päihteet laillisia. Mitään järkevää ei saa huumeista sanoa, tai muuten leimataan huumehörhöksi. Saati jos menee väittämään ettei hamppu olisi heroiinia. Ennen kaikkea hampusta ei saa puhua totta, sillä se on niin mieto päihde, eikä ollenkaan rehellinen niinkuin alkoholi, johon voi kuolla kerrasta ja joka orjuuttaa ihmisiä oikeasti samoin kuin kuningashuume, heroiini. Kannabiksen lääkekäytöstä ei saa puhua, sillä se on huume, ja lisäksi läkeyhtiöt keräävät mittaamattomia voittoja synteettisillä lääkkeillä, joille kannabislääkkeet ovat merkittävä kilpailijia jos niin sallittaisiin. Lisäksi on tärkeää olla huomaamatta, että hamppu on luonnon merkittävin uusiutuva voimavara ja samalla teollisuuden täysin käyttämättä jätämä (1940 vuodesta eteenpäin) voimavara. Mikäli suuri osa ihmisistä huomaisi tämän, poliitikot ja teollisuuspamput olisivat kusisen paikan edessä joutuessaan myöntämään tarkoitushakuisesti kusettaneensa ihmisiä oman ja USA:n suuryritysten edun nimissä. Lääkärit eivät olisi niin kusisen paikan edessä joutuessaan/saadessaan muuttaa kantaansa kannabislääkkeistä, sillä he ovat olleet pakotettuja valehtelemaan aiheesta.
Päihdepolitiikka ei ole kauhean inhimillinen tässä asiassa.
-No ei. Esimerkiksi oikeuslaitoksemme ei toteuta kannabiksen kohdalla esivallan (eduskunnan) tahtoa, joka edellyttäisi useissa tapauksissa syyttämättäjättämispäätöstä. Tällainen tapaus olisi esimerkiksi kun aikuinen polttelee kannabista vapaa-ajallaan omassa kodissaan.
Nojoo, tätä viestiä et halunnut lukea...
Sukelletaan suoraan asian ytimeen. Mikä SINULLE on tärkeää ja miksi? Onko se mikä sinulle on tärkeää oikeutettua? Onko se määriteltävissä? Pitääkö sen olla kaikkea johtava auktoriteetti? Oletko valmis hylkäämään itsesi ja omat toiveesi elämän suhteen jos joku päättääkin puolestasi mikä on oikein sinulle?
Nämä retorisia kysymyksiä jotka johdattavat aiheen ääreen. Nyt kysymyksesi:
"Mikä on tärkeintä huumeissa?"
Subjektiivinen kokemus. Oman tiensä kulkeminen. Riskien ottaminen ja noista valinnoista nauttiminen- ja/tai kärsiminen jos valitsi huonosti.
Siis se subjektiivinen arvo - mikä on tärkeää missä tahansa mistä ihminen pitää vaikka asia ei suoraan selviytymisen kannalta ole tarpeellinen.
Poista subjektiivinen kokemus ja sen arvo ja poistat arvon kaikelta taiteelta, uskonnoilta, kauneudelta... Poistat ihmisyyden ja jätät jäljelle kehittyneen loogis-kone-eläimen. Sekö on ratkaisusi?
Kenen tahdot määrittelevän ja päättävän mikä sinulle on tärkeintä, minkä koet hyväksi ja tavoittelemisen arvoiseksi ja mikä sinulle ja elämällesi on oikein?
Tämän kautta: Saatko määritellä tai pakottaa toisen elämän arvot hänen puolestaan? Pitääkö sinun edes yrittää? - Hyväksytkö sen että sinun elämänarvosi pakotetaan tarpeen tullen?
Vai...
Tuleeko yksinkertaisesti ihmisen sallia kohdata oma kohtalonsa omilla ehdoillaan. Kenties neuvoen, vaihtoehtoja antaen - mutta lopultakin vapauden periaatetta kunnioittaen...
Sillä varo; Astumalla elämäni päälle annat minulle täyden oikeuden tehdä samoin itsellesi.
Varo! "Astumalla elämäni päälle; annat minulle täyden oikeuden tehdä itsellesi samoin".
Myös ihmisiä säätelee aivan samanlainen henkiinjäämisvietti, kuin esim. susia. Siitä huolimatta, että kirjoituksesi oli hieno. Älä takerru henkiinjäämisviettiin...
Taideteoksessa arvon saa työ taito, vaikkapa sommitelma ja piilotajunta. Hei... Mä olen kuitenkin tehnyt tätä ns. ihmisyyden poistamista ammatti-ihmisten ehdoin. Se mitä sun esim. piilotajuntas sisältää on myös yksilöllisyyttä tukevin keinoin hankittua. Se aika minkä vietät oman itsesi parissa. Ja kyllä se mikä on minulle tärkeää on myös oikeutettua. En ole valmis hylkäämään itseäni ja toiveitani.
Riskien ottaminen: Höpö höpö, riskit ovat ennalta määriteltyjä, eivät siis sinällään riskejä. Määrittelen tähän riskin yritystoiminnan näkökulmasta: Riski eli odottamaton vahinko esim. sairastuminen, luonnon katastrofi, sotatila, onnettomuus. Ammattitaidottomuus ei ole riski, vaan se on huonoa työtä.
Vastaus seuraavaan kysymykseen: Perheestä: Pitäkööt huolen omista asioistaan, elävät pitempään. Tottakai perheenä MUA tukien. Elämänarvojani voidaan yrittää pakottaa monin eritavoin, itseasiassa niin on tehty tosi monesti. En saa määritellä toisen arvoja. Niitä ei määrittele kukaan muu kuin yksilö itse. Perustelu on tosin tarpeen, joskus. Eikö? Auktoriteetit on monesti tätä mieltä. Ja tarpeenhan määrittelen minä itse. Ja huomautan: Et mun auktoriteeteista löytyy myös MINÄ ITSE ja etenkin oma kehoni. Se monesti unohtuu joiltakin.
Auktoriteetti: Minä ja kehoni.
Toinen hyvä: Tie, totuus ja elämä; Tie = totuus = elämä