täällä on särkyneitä sydämiä tilanteiden mukaan.
En voi kun ihmetellä mikä tämän on saanut aikaan, olemmeko todellakin niin välinpitämättömiä toisiamme kohtaan elämässämme?
Kuitenkin olisi pyrkimys että jokainen saisi elää elämisen arvoista elämää, mistä on kyse?
Olemmeko liian itsekeskeisiä jne. jne.
Emme enään osaa arvostaa ihmisiä jos eivät "terveitä" ja jos osaamme sekin tapahtuu vasta sitten kun itse kokenut jotakin mikä muuttanut itseään.
Miksi tämä ei tapahdu aikaisemmin.....ei tarkoita sitä että jokaisen olisi oltava jokaisen ystävä..sehän mahdotonta jos ajatusmaailma erilainen (esim. joku olisi tietovisailija, olisi vaikea kommunikoida päivittäin, jos itse ei olisi, ja puheenaiheet sinnepäin eli ei syntyisi molemminpuolista kommunikointia)) hyvinkin paljon, mutta kuitenkin voi toista ymmärtää ja kunnioittaa hänenkin mielipiteitänsä jne. jne.
Tai itse uskon siihen että hyvät ihmisuhteet / ystävyys suhteet muodostuvat kun ei liikaa ennakkoluuloja.
Sekä samalla osaa arvostaa ja kunnioittaa toista kuitenkaan roikkumassa hänessä kiinni, siinäkin eroa...eli antaa tilaa molemmille.
Kuitenkin jokainen on tunteva, haavoituva, olimme sitten vahvoja, heikompia ihmisiä, kuitenkin jokainen meistä vain ihminen.
En voi kun ihmetellä mikä tämän on saanut aikaan, olemmeko todellakin niin välinpitämättömiä toisiamme kohtaan elämässämme?
Kuitenkin olisi pyrkimys että jokainen saisi elää elämisen arvoista elämää, mistä on kyse?
Olemmeko liian itsekeskeisiä jne. jne.
Emme enään osaa arvostaa ihmisiä jos eivät "terveitä" ja jos osaamme sekin tapahtuu vasta sitten kun itse kokenut jotakin mikä muuttanut itseään.
Miksi tämä ei tapahdu aikaisemmin.....ei tarkoita sitä että jokaisen olisi oltava jokaisen ystävä..sehän mahdotonta jos ajatusmaailma erilainen (esim. joku olisi tietovisailija, olisi vaikea kommunikoida päivittäin, jos itse ei olisi, ja puheenaiheet sinnepäin eli ei syntyisi molemminpuolista kommunikointia)) hyvinkin paljon, mutta kuitenkin voi toista ymmärtää ja kunnioittaa hänenkin mielipiteitänsä jne. jne.
Tai itse uskon siihen että hyvät ihmisuhteet / ystävyys suhteet muodostuvat kun ei liikaa ennakkoluuloja.
Sekä samalla osaa arvostaa ja kunnioittaa toista kuitenkaan roikkumassa hänessä kiinni, siinäkin eroa...eli antaa tilaa molemmille.
Kuitenkin jokainen on tunteva, haavoituva, olimme sitten vahvoja, heikompia ihmisiä, kuitenkin jokainen meistä vain ihminen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.