Kävi tässä muutama viikko sitten niin, että siskoni mies menehtyi yllättäen äkillisesti. He olivat olleet reilu kaksi vuotta naimisissa. Lähipiiri käsitti, että olivat onnellisia, tai ainakaan mitään sellaisia kinoja ei ollut jotka olisvat eroon johtaneet. Olivat tunteneet toisensa kuusi vuotta. Oli avioehto ja testamentti, ei siinä mitään. Ja kesällä hankittu uusi asunto.
Miehellä oli kaksi lasta ja ex vaimo. Nuo olivat alusta alkaen yrittäneet rikkoa siskoni ja hänen miehensä suhteen. Monin värikkäin keinoin. Mies ei erityisemmin pitänyt exästään, miehen vanhemmat tiesivät sen hyvin tarkkaan, samoin siskoni ja myös minä.
Kaksi viikkoa miehen kuoleman jälkeen posti toi siskolleni kirjeen. Se sisälsi Avioerohakemuksen, joka oli päivätty n. viikko ennen miehen kuolemaa. Se oli yksipuolinen avioerohakemus, jossa ei ollut allekirjoitusta, mutta mies siinä ilmoitti hakevansa eroa. Siskoni oli aivan äimän käkenä. Niin oltiin me muutkin, sekä miehen vanhemmat. Emme tienneet miten tuohon pitäisi suhtautua. Siskoni tunteita ei voi edes aavistaa.
Selitys hakemukselle löytyikin pian. Perunkirjoituksessa miehen ex ilmestyi paikalle "lapsia edustamaan", toinen lapsi oli jo täysi-ikäinen ja toisella oli ikää 17 v. ja ilmoitti edustajakseen erään tutun lakimiehen. Silti äiti ilmestyi paikalle. Ei siinä mitään.
Avioehto ja testamentti huomioiden, lapsille jäi vain lakiosuus ja kaikki loput siskolleni. Siinä vaiheessa ex riemastui: mutta kun oli tämä erohakemus! Mies oli exän sanojen mukaan tapaillut häntä jo pidempään ja oli kertonut exälle että hakee eroa siskostani. Tämä hakemus oli kuulema jätetty exälle jostain syystä. Exän mukaan siskollani ei ole lesken oikeutta mihinkään, koska mies on ilmaissut tahtonsa erosta.
Lakimiehet ja pesänjakaja olivat sitä mieltä, ettei hakemus ole pätevä, koska sitä ei ole allekirjoitettu eikä sitä ole jätetty käräjäoikeudelle. Exä on nyt saanut lapsensa kiistämään testamentin. Exä syöttää koko ajan mitä ihmeellisimpiä lippusia ja lappusia sotkemaan asiaa. Siskoni on jo muutenkin aivan loppu, eikä jaksa taistella oikeuksistaan.
Miten pätevä tai epäpätevä tuollainen yhtäkkiä löydetty erohakemus voi olla? Entä jos on syytä olettaa ettei mies edes ole sitä tehnyt, van tuo exä? Pitäisikö asiasta tehdä tutkintapyyntö poliisille?
Kyllähän tämä varmasti lähiaikoina selviää, mutta olisi hyvä jos joku osaisi ennakkoon kertoa millaiseen voi varautua?
Miehellä oli kaksi lasta ja ex vaimo. Nuo olivat alusta alkaen yrittäneet rikkoa siskoni ja hänen miehensä suhteen. Monin värikkäin keinoin. Mies ei erityisemmin pitänyt exästään, miehen vanhemmat tiesivät sen hyvin tarkkaan, samoin siskoni ja myös minä.
Kaksi viikkoa miehen kuoleman jälkeen posti toi siskolleni kirjeen. Se sisälsi Avioerohakemuksen, joka oli päivätty n. viikko ennen miehen kuolemaa. Se oli yksipuolinen avioerohakemus, jossa ei ollut allekirjoitusta, mutta mies siinä ilmoitti hakevansa eroa. Siskoni oli aivan äimän käkenä. Niin oltiin me muutkin, sekä miehen vanhemmat. Emme tienneet miten tuohon pitäisi suhtautua. Siskoni tunteita ei voi edes aavistaa.
Selitys hakemukselle löytyikin pian. Perunkirjoituksessa miehen ex ilmestyi paikalle "lapsia edustamaan", toinen lapsi oli jo täysi-ikäinen ja toisella oli ikää 17 v. ja ilmoitti edustajakseen erään tutun lakimiehen. Silti äiti ilmestyi paikalle. Ei siinä mitään.
Avioehto ja testamentti huomioiden, lapsille jäi vain lakiosuus ja kaikki loput siskolleni. Siinä vaiheessa ex riemastui: mutta kun oli tämä erohakemus! Mies oli exän sanojen mukaan tapaillut häntä jo pidempään ja oli kertonut exälle että hakee eroa siskostani. Tämä hakemus oli kuulema jätetty exälle jostain syystä. Exän mukaan siskollani ei ole lesken oikeutta mihinkään, koska mies on ilmaissut tahtonsa erosta.
Lakimiehet ja pesänjakaja olivat sitä mieltä, ettei hakemus ole pätevä, koska sitä ei ole allekirjoitettu eikä sitä ole jätetty käräjäoikeudelle. Exä on nyt saanut lapsensa kiistämään testamentin. Exä syöttää koko ajan mitä ihmeellisimpiä lippusia ja lappusia sotkemaan asiaa. Siskoni on jo muutenkin aivan loppu, eikä jaksa taistella oikeuksistaan.
Miten pätevä tai epäpätevä tuollainen yhtäkkiä löydetty erohakemus voi olla? Entä jos on syytä olettaa ettei mies edes ole sitä tehnyt, van tuo exä? Pitäisikö asiasta tehdä tutkintapyyntö poliisille?
Kyllähän tämä varmasti lähiaikoina selviää, mutta olisi hyvä jos joku osaisi ennakkoon kertoa millaiseen voi varautua?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hakemus ei ole pätevä, koska sitä ei ole sitä ole jätetty käräjäoikeudelle.
Kun hakemuksella ei ole vaikutusta mihinkään, niin exää ei voi epäillä edes petoksesta. Ei siis syytä mennä poliisin juttusille.
Luottakaa pesänjakajaan.
Mutta, jos ei olekaan petos, vaan väärennys tai sen yritys.
Rikoslaki
33 LUKU (24.8.1990/769)
Väärennysrikoksista
1 § (24.8.1990/769)
Väärennys
Joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena, on tuomittava väärennyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava. (13.6.2003/514)
Kun allekirjoitus puuttuu, niin paperilla ei ole mitään todistusvoimaa. Se ei ole edes asiakirja eikä kenekään pidä sitä sellaiseksi luulla.
Harmiton väärennys jää rankaisematta - jos joku kirjoittaa itselleen todistuksen kunniatohtorin arvosta, jonka on myöntänyt AnkkaLinnan yliopisto ja asiakirjan allekirjoittanut Pelle Peloton, teko ei ole rangaistava, vaikka liittäisi sen työpaikkahakemukseen.
En pitäisi täysin "harmittomana" sellaista, että juridisen henkilön nimellä yritetään hyötyä. Pelle Peloton ei ole juridinen henkilö, vaan fiktio.
Minusta kysyjän paperi on harmiton ja siksi ei väärenöstä rikoslain mielessä.