Minkähänlaiset päivät oikiksessa yleensä on? Osaiskohan joku oikeustieteellisessä opiskeleva hieman valaista asiaa? Onko siellä paljon pakollista luento-opetusta vai onko pääpaino kirjojen omatoimisessa opiskelussa.
Minkälaisia ja -pituisia päivät ihan konkreettisesti ovat, eli montako tuntia päivässä ollaan luennoilla esim. 1. vuonna? Ovatko luentojen pituudet lähempänä 4 vai 8 tuntia päivässä?
Niin, ja mitenkäs tuo pakollinen läsnäolo yleensä?
Kiitos!
Onko oikiksessa pitkiä päiviä?
tietoa vailla oleva
22
4900
Vastaukset
- ----
Hei,
pakollista läsnäoloa on hyvin vähän, alkuvaiheessa ei oikeastaan ollenkaan kieliopintoja lukuunottamatta.
Jos tykkää luennoilla käydä, niin keskimäärin ehkä normiaikataulussa opiskellessa luentoja alkuvaiheessa on jotain luokkaa 10-15 tuntia viikkoa kohti.
Pääosa työstä tehdään itsenäisesti kirjojen parissa. - oik yo
Esimerkiksi Helsingissä ei ole pakollista läsnäoloa lähes millään kurssilla.
Mutta, esimerkkinä prosessioikeuden aineopinnot, jos tämä auttaa hahmottamaan:
1. Ennen tenttiä on käytävä istumassa 10 aamupäivää käräjäoikeudessa. Kansliasta haetaan lappu, se viedään käräjäoikeuteen tutustumispäivänä, kuunnellaan tutustumistilaisuus ja sen jälkeen itsenäisesti käydään käräjiä kuuntelemassa. Kun lappu on täynnä, se viedään kansliaan -> 1 opintopiste ja oikeus osallistua tenttiin.
2. Aineesta vedetään paria luentosarjaa, kerran pari vuodessa. Luentokertoja on 10-15, ei läsnäolopakkoa, 2 luentokuulustelukertaa. Luentosarjasta voi saada 3 hyvityspistettä, ja yhteensä niitä voi käyttää 5. Muuta iloa luennoista ei ole, paitsi että ne tietysti auttavat jäsentelemään.
3. Tentti järjestetään 6 kertaa vuodessa. Siihen ilmoittaudutaan netissä, ja tenttiin saa ottaa lakikirjat, joita saa käyttää ensimmäiset 3,5h. Tenttivaatimksiin kuuluu kolme kirjaa, yhteensä 1900 sivua. Tentti kestää 5h ja siinä on 7 kysymystä (=70p). Tentistä on saatava 35 pistettä, luentojen hyvityspisteillä saa hieman helpotusta. Noin 30% reputtaa ja ne, jotka eivät, saavat 12 opintopistettä ja siirtyvät seuraavaan aineeseen.
Kukaan ei kysy, käytkö käräjillä, menetkö tenttiin, istutko luennoilla. - Pohjolan setä
Hei,
Viitaten tuohon edelliseen kirjoittajaan on todettava, että ilmeisestikin oikeustieteellisten tiedekuntien välillä on suuria vaihteluja noiden pakollisten luentojen, tenttivaatimusten jne. suhteen. Lapin yliopistossa, jossa itse opiskelen, on huomattavasti Helsinkiä enemmän pakollisia luentoja, mutta toisaalta taas tietyissä aineissa, kuten mainittu prosessioikeus, luentojen järjestäminen rajoittuu juurikin niihin muutamaan (1-2) pakolliseen luentoon per vuosi. Kovasti kaivattuja ylimääräisiä luentoja, joista saatuja pisteitä voisi käyttää läpipääsyn/arvosanan korottamisen edesauttamiseen, järjestetään ikävä kyllä valitettavan vähän. Helsingissä saa myös helpommin kirjoja korvattua luennoilla (vähentää tenttiin valmistautumisen raskautta), mikä ei Rovaniemellä ole mahdollista paria ainetta lukuunottamatta; lisäpisteitäkin pääkaupunkimme tiedekunnassa lienee helpompi kerätä. Miettiä toki sopii, miten vaikuttaa juristin ammattitaidon kehittymiseen se, että hän korvaa tenttikirjoja istumalla luennoilla läppäri sylissään nettipokeria pelaten... Näitäkin asioita kannattaa pohtia ennen opiskelupaikan valintaa.
Myös arvosteluasteikot poikkeavat etelän kahden yliopiston ja Lapin yliopiston oikiksen välillä merkittävästi toisistaan; karkeasti voitaisiin todeta, että Helsingin tiedekunnan tentissä saavutettu arvosana 5 vastaa Rovaniemellä kolmosta. Varadekaanimme on tämän vahvistanut, kertoen eron johtuvan siitä, että tiedekuntamme määritteli arvosanojen määräytymisen asteikot ensimmäisenä uuden tutkinnonuudistuksen tultua voimaan, eikä Helsingin ja Turun päädyttyä erilaisiin asteikoihin täällä haluttu lähteä "arvosanojen alennusmyyntiin", vaan opiskelijoiden osaamiselta haluttiin vaatia korkeampaa tasoa. Hieman raflaavaa kenties, mutta jälleen yksi asia, jota opiskelupaikan kanssa pähkäilevien kannattaa ottaa huomioon.
Sitten jos palataan varsinaiseen aiheeseen, eli päivien pituuteen, on minun yhdyttävä edellisiin kirjoittajiin siinä, että melko pitkälle yksinäistä puurtamista oikisopiskelijan elämä on ja päivät ovat toisinaan todella pitkiä. Itselläni on syksyn tenttiputken tuloksena unirytmi sekaisin, ja koetankin nyt joululomalla saada asian kuntoon ottamalla totaalisen irtioton oikiksen jutuista. Tosiasia on sekin, että jokainen tekee omasta opiskelustaan juuri niin kiireistä/hidasta kuin haluaa.
Opintojen yksinäisen luonteen vuoksi suosittelenkin käymään luennoilla, niistä yleensä saa irti jotain, mitä kirjoista lukemalla ei pysty saamaan. Ja ennen kaikkea, ne tuovat tervetullutta vaihtelua kirjaston ankeudessa istumiseen. Samaa tarkoitusta palvelevat myös erilaiset kilpailut ja oikeustapausharjoitukset, joihin niihinkin kannattaa ottaa osaa mikäli mahdollisuuksia siihen on.
Mikäli opintoja oikeustieteellisen alalla suunnitteleva haluaa päästä tutustumaan opiskelijoiden ajatusmaailmaan, iloihin ja murheisiin(liittyvät yllättäen useimmiten tentteihin) jo etukäteen, suosittelen myös vierailuja ainejärjestöjen(Artikla, Pykälä, Lex, Codex..) nettisivuilla, joilta löytynee jonkinnäköisiä forumeita, joissa oikkarit tilittävät syvimpiä tuntojaan... Tsemppiä hakemiseen!- oman hännän nostoa?
"Myös arvosteluasteikot poikkeavat etelän kahden yliopiston ja Lapin yliopiston oikiksen välillä merkittävästi toisistaan; karkeasti voitaisiin todeta, että Helsingin tiedekunnan tentissä saavutettu arvosana 5 vastaa Rovaniemellä kolmosta. Varadekaanimme on tämän vahvistanut, kertoen eron johtuvan siitä, että tiedekuntamme määritteli arvosanojen määräytymisen asteikot ensimmäisenä uuden tutkinnonuudistuksen tultua voimaan, eikä Helsingin ja Turun päädyttyä erilaisiin asteikoihin täällä haluttu lähteä "arvosanojen alennusmyyntiin", vaan opiskelijoiden osaamiselta haluttiin vaatia korkeampaa tasoa."
Tämä kuulostaa vähintäänkin... no, enpä sano mitään kuitenkaan muuta kuin sen, että ehkä tässä pienoinen lähdekritiikki voisi olla paikallaan.. ;) - tenttiarvostelutaulukoita
oman hännän nostoa? kirjoitti:
"Myös arvosteluasteikot poikkeavat etelän kahden yliopiston ja Lapin yliopiston oikiksen välillä merkittävästi toisistaan; karkeasti voitaisiin todeta, että Helsingin tiedekunnan tentissä saavutettu arvosana 5 vastaa Rovaniemellä kolmosta. Varadekaanimme on tämän vahvistanut, kertoen eron johtuvan siitä, että tiedekuntamme määritteli arvosanojen määräytymisen asteikot ensimmäisenä uuden tutkinnonuudistuksen tultua voimaan, eikä Helsingin ja Turun päädyttyä erilaisiin asteikoihin täällä haluttu lähteä "arvosanojen alennusmyyntiin", vaan opiskelijoiden osaamiselta haluttiin vaatia korkeampaa tasoa."
Tämä kuulostaa vähintäänkin... no, enpä sano mitään kuitenkaan muuta kuin sen, että ehkä tässä pienoinen lähdekritiikki voisi olla paikallaan.. ;)Vertaamalla arvosanoihin vaadittuja pistemääriä käy selvästi ilmi pääsääntö "Helsingin 5 --> Lapin 3". Vanhoja tenttejä vertaamalla huomaat myös etteivät tenttivaatimukset muuten juurikaan poikkea toisistaan, Helsingin tentit eivät siis pääsääntöisesti ole yhtään sen vaativampia kuin Lapinkaan.
- edellinen
tenttiarvostelutaulukoita kirjoitti:
Vertaamalla arvosanoihin vaadittuja pistemääriä käy selvästi ilmi pääsääntö "Helsingin 5 --> Lapin 3". Vanhoja tenttejä vertaamalla huomaat myös etteivät tenttivaatimukset muuten juurikaan poikkea toisistaan, Helsingin tentit eivät siis pääsääntöisesti ole yhtään sen vaativampia kuin Lapinkaan.
...kertonevat enemmän. Onko sinulla niistä tilastoa?
Pistemäärärajat sinänsä eivät kerro mitään, jos pisteitä jaetaan Lapissa yleisesti ottaen heppoisemmin perustein. Tenttiarvostelussa kun vastausten täsmällisyyden arviointi ja sen mukainen pisteytys on nimittäin ihan arvostelijan subjektiivinen valinta.
Ainakin Turussa tenttivastausten, erityisesti oikeustapausten arvostelu tuntuu olevan erittäin paljon arvostelijasta kiinni. Pari esimerkkiä: kun miettii, mikä ero on vaikkapa velvoiteoikeuden tenttivastauksen maksimipisteisiin vaaditulla osaamisella verrattuna johonkin orientoivien opintojen vastaavaan, niin ero on huima. Toisaalta olen henkilökohtaisesti ollut huomaavinani, että yleisesti heikommin tunnetuista aiheista (vaikkapa jonkin kolmen tunnin luennon viimeisenä käsitellystä aiheesta) tehdyissä kysymyksissä arvostelu on lievempää kuin esim. useimpien tuntemaan kurssin ydinainekseen kuuluvien kysymysten kohdalla. Tämä vain todisteluna siitä, että arvostelussa on arvostelijan puolelta todella paljon pelivaraa.
Palataan väitteeseesi. Jos se on totta, niin mitä ilmeisimmin pisteitä jaetaan Lapissa kevyemmin perustein, koska Lappiin pääsee sisäänottoprosentin perusteella helpommin sisälle kuin Helsinkiin tai Turkuun. Tuskin se nyt kuitenkaan on indikaatio suuremmasta lukuinnosta tai tenttivastausten laatimistaidosta, ja epäilen suuresti, että Lapin yliopistossa tenttivastaukset ovat mitenkään laadukkaampia kuin Helsingissä tai Turussa.
Tuo argumentointi on muutenkin aika ihmeellistä. Jos Helsingissä saisi täydet pisteet tentistä, niin saisiko silläkin suorituksella Lapissa kolmosen? Iskusananomaisuus vie vähän tehoa tuosta viestistä. Jos haluat todistella lisää tällä pointillasi, niin heitä vaikka linkkejä arvostelutaulukoihin. Toisaalta kuten sanoin, niin sinänsä se ei todista oikein mitään, ja yksittäisten sattumanvaraisten kurssien vertailu on kovin hedelmätöntä. Pitäisi saada käyttöön laajempaa aineistoa tenttiarvostelujen keskimääräisestä arvosanajakaumasta ja hylkäysprosenteista.
Toistan vielä, kriittinen ajattelu ei ole tässä asiassa mitenkään pahasta. - kallekustaakorkki
edellinen kirjoitti:
...kertonevat enemmän. Onko sinulla niistä tilastoa?
Pistemäärärajat sinänsä eivät kerro mitään, jos pisteitä jaetaan Lapissa yleisesti ottaen heppoisemmin perustein. Tenttiarvostelussa kun vastausten täsmällisyyden arviointi ja sen mukainen pisteytys on nimittäin ihan arvostelijan subjektiivinen valinta.
Ainakin Turussa tenttivastausten, erityisesti oikeustapausten arvostelu tuntuu olevan erittäin paljon arvostelijasta kiinni. Pari esimerkkiä: kun miettii, mikä ero on vaikkapa velvoiteoikeuden tenttivastauksen maksimipisteisiin vaaditulla osaamisella verrattuna johonkin orientoivien opintojen vastaavaan, niin ero on huima. Toisaalta olen henkilökohtaisesti ollut huomaavinani, että yleisesti heikommin tunnetuista aiheista (vaikkapa jonkin kolmen tunnin luennon viimeisenä käsitellystä aiheesta) tehdyissä kysymyksissä arvostelu on lievempää kuin esim. useimpien tuntemaan kurssin ydinainekseen kuuluvien kysymysten kohdalla. Tämä vain todisteluna siitä, että arvostelussa on arvostelijan puolelta todella paljon pelivaraa.
Palataan väitteeseesi. Jos se on totta, niin mitä ilmeisimmin pisteitä jaetaan Lapissa kevyemmin perustein, koska Lappiin pääsee sisäänottoprosentin perusteella helpommin sisälle kuin Helsinkiin tai Turkuun. Tuskin se nyt kuitenkaan on indikaatio suuremmasta lukuinnosta tai tenttivastausten laatimistaidosta, ja epäilen suuresti, että Lapin yliopistossa tenttivastaukset ovat mitenkään laadukkaampia kuin Helsingissä tai Turussa.
Tuo argumentointi on muutenkin aika ihmeellistä. Jos Helsingissä saisi täydet pisteet tentistä, niin saisiko silläkin suorituksella Lapissa kolmosen? Iskusananomaisuus vie vähän tehoa tuosta viestistä. Jos haluat todistella lisää tällä pointillasi, niin heitä vaikka linkkejä arvostelutaulukoihin. Toisaalta kuten sanoin, niin sinänsä se ei todista oikein mitään, ja yksittäisten sattumanvaraisten kurssien vertailu on kovin hedelmätöntä. Pitäisi saada käyttöön laajempaa aineistoa tenttiarvostelujen keskimääräisestä arvosanajakaumasta ja hylkäysprosenteista.
Toistan vielä, kriittinen ajattelu ei ole tässä asiassa mitenkään pahasta."Tuo argumentointi on muutenkin aika ihmeellistä. Jos Helsingissä saisi täydet pisteet tentistä, niin saisiko silläkin suorituksella Lapissa kolmosen?"
Ymmärsit mielestäni äskeisen keskustelun aiheen väärin, se oli arvosanaRAJAT. Millähän logiikalla siivitit ajatuksesi täysiin pisteisiin... ArvosanaRAJAT ovat pääsääntöisesti "Helsingin 5 --> Lapin 3". Jos joku saa tentistä täydet pisteet niin eiköhän silloin arvosanaksi tule 5 joka paikasta - ihmeellistä argumentointia tosiaan.
"Jos haluat todistella lisää tällä pointillasi, niin heitä vaikka linkkejä arvostelutaulukoihin."
Jos olet todella oikeustieteen opiskelija niin etköhän löydä arvosanataulukot ihan itsekin. Vinkki: opinto-oppaat. - edellinen
kallekustaakorkki kirjoitti:
"Tuo argumentointi on muutenkin aika ihmeellistä. Jos Helsingissä saisi täydet pisteet tentistä, niin saisiko silläkin suorituksella Lapissa kolmosen?"
Ymmärsit mielestäni äskeisen keskustelun aiheen väärin, se oli arvosanaRAJAT. Millähän logiikalla siivitit ajatuksesi täysiin pisteisiin... ArvosanaRAJAT ovat pääsääntöisesti "Helsingin 5 --> Lapin 3". Jos joku saa tentistä täydet pisteet niin eiköhän silloin arvosanaksi tule 5 joka paikasta - ihmeellistä argumentointia tosiaan.
"Jos haluat todistella lisää tällä pointillasi, niin heitä vaikka linkkejä arvostelutaulukoihin."
Jos olet todella oikeustieteen opiskelija niin etköhän löydä arvosanataulukot ihan itsekin. Vinkki: opinto-oppaat."Jos olet todella oikeustieteen opiskelija niin etköhän löydä arvosanataulukot ihan itsekin. Vinkki: opinto-oppaat."
Nettikeskustelussa yleensä ihan sivustaseuraajien avuksi väitteet todistetaan linkein, jos se on mahdollista. Keskustelun seuraaminen on helpompaa, eikä kaikkien tarvitse tehdä vastaavaa samaa, turhaa selvitystyötä. Netissä sijaitseviin opinto-oppaisiin voisi ihan hyvin linkittää. Ei ole kyse siitä OSAAKO, vaan VIITSIIKÖ.
"Ymmärsit mielestäni äskeisen keskustelun aiheen väärin, se oli arvosanaRAJAT. Millähän logiikalla siivitit ajatuksesi täysiin pisteisiin... ArvosanaRAJAT ovat pääsääntöisesti "Helsingin 5 --> Lapin 3". Jos joku saa tentistä täydet pisteet niin eiköhän silloin arvosanaksi tule 5 joka paikasta - ihmeellistä argumentointia tosiaan."
Viestini uudestaan lukiessasi havaitset varmaan, että arvosanoihin vaadituilla minimipisteillä ei käsitykseni mukaan ole mitään merkitystä, oleellista on se, millaisin perustein pisteitä jaetaan. Tuo Hgin täydet pisteet = Lapin 3 oli ihan tarkoituksella heitetty hömppäargumentti, joka on ihan yhtä looginen kuin alkuperäisessä viestissä oleva väite, jossa Helsingissä viitosen arvoisella taitotasolla saa Rovaniemellä kolmosen.
Jos tosiaankin on niin, että Rovaniemellä arvosanoihin vaadittu prosentti pisteistä on korkeampi JA keskimäärin tiettyyn pistemäärään vaadittu osaaminen tentissä on sama kuin esimerkiksi nyt vaikka Helsingissä, niin ilmeisesti Rovaniemellä arvosanat painottuvat ratkaisevasti enemmän ykköseen ja kakkoseen kuin vaikka Helsingissä. Tätä en jaksa uskoa.
Tämä riittää tästä aiheesta minun puolestani, jos ei arvosanajakaumia joku jostain kaiva esiin. - Lapin yliopiston oik. yo
edellinen kirjoitti:
"Jos olet todella oikeustieteen opiskelija niin etköhän löydä arvosanataulukot ihan itsekin. Vinkki: opinto-oppaat."
Nettikeskustelussa yleensä ihan sivustaseuraajien avuksi väitteet todistetaan linkein, jos se on mahdollista. Keskustelun seuraaminen on helpompaa, eikä kaikkien tarvitse tehdä vastaavaa samaa, turhaa selvitystyötä. Netissä sijaitseviin opinto-oppaisiin voisi ihan hyvin linkittää. Ei ole kyse siitä OSAAKO, vaan VIITSIIKÖ.
"Ymmärsit mielestäni äskeisen keskustelun aiheen väärin, se oli arvosanaRAJAT. Millähän logiikalla siivitit ajatuksesi täysiin pisteisiin... ArvosanaRAJAT ovat pääsääntöisesti "Helsingin 5 --> Lapin 3". Jos joku saa tentistä täydet pisteet niin eiköhän silloin arvosanaksi tule 5 joka paikasta - ihmeellistä argumentointia tosiaan."
Viestini uudestaan lukiessasi havaitset varmaan, että arvosanoihin vaadituilla minimipisteillä ei käsitykseni mukaan ole mitään merkitystä, oleellista on se, millaisin perustein pisteitä jaetaan. Tuo Hgin täydet pisteet = Lapin 3 oli ihan tarkoituksella heitetty hömppäargumentti, joka on ihan yhtä looginen kuin alkuperäisessä viestissä oleva väite, jossa Helsingissä viitosen arvoisella taitotasolla saa Rovaniemellä kolmosen.
Jos tosiaankin on niin, että Rovaniemellä arvosanoihin vaadittu prosentti pisteistä on korkeampi JA keskimäärin tiettyyn pistemäärään vaadittu osaaminen tentissä on sama kuin esimerkiksi nyt vaikka Helsingissä, niin ilmeisesti Rovaniemellä arvosanat painottuvat ratkaisevasti enemmän ykköseen ja kakkoseen kuin vaikka Helsingissä. Tätä en jaksa uskoa.
Tämä riittää tästä aiheesta minun puolestani, jos ei arvosanajakaumia joku jostain kaiva esiin.Lapin opinto-opas:
http://www.ulapland.fi/includes/file_download.asp?deptid=22093&fileid=9465&file=20061018101212.pdf&pdf=1
Helsingin:
http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/pdf-opas/Luku%20I.pdf
Lapin yliopistossa: Eli jos tentin maximi on 50 pistettä, niin rovaniemen taulukon mukaan arvosanan 5 saa kun on saa vähintään 45 pistettä.
Helsingin yliopistossa: 50 pisteestä pitää saada vähintää 70% oikein, jotta voi saada arvosanan 5. Jos oikein laskin (matikka ei oo vahvimpia puolia, mutta jokainen voi tehdä oman laskutoimituksen ja tarkistaa asian) pitää saada 35 pistettä oikein että saa 5.
Tästä seuraa että rovaniemen taulukolla ko. 35 pisteellä saisi arvosanan 3. - oik. yo, hki
Lapin yliopiston oik. yo kirjoitti:
Lapin opinto-opas:
http://www.ulapland.fi/includes/file_download.asp?deptid=22093&fileid=9465&file=20061018101212.pdf&pdf=1
Helsingin:
http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/pdf-opas/Luku%20I.pdf
Lapin yliopistossa: Eli jos tentin maximi on 50 pistettä, niin rovaniemen taulukon mukaan arvosanan 5 saa kun on saa vähintään 45 pistettä.
Helsingin yliopistossa: 50 pisteestä pitää saada vähintää 70% oikein, jotta voi saada arvosanan 5. Jos oikein laskin (matikka ei oo vahvimpia puolia, mutta jokainen voi tehdä oman laskutoimituksen ja tarkistaa asian) pitää saada 35 pistettä oikein että saa 5.
Tästä seuraa että rovaniemen taulukolla ko. 35 pisteellä saisi arvosanan 3.En tiedä Lapin arvosanoista, opiskelumotivaatiosta tai luennoista, joten en kommentoi niistä mitään.
Helsingissä yleisin arvosanajakauma on niin, että 50% pisteitä pääsee läpi ja 70% pisteellä saa parhaan arvosanan. Tenttikysymysten arvostelu on sitten asia erikseen, ja käytännössä se tapa jolla eri arvosanat yleisesti ratkaistaan. Tehtävästä kuin tehtävästä on helppo päästä 2-3 pisteen tulokseen, ja perustietämyksellä 5-6 pistettä on mahdollinen, mutta yli 8 vaatii jo aika hyvää jäsentelykykyä. Eli osaaminen ratkaistaan kysymyskohtaisesti ja arvostelu ei ole ainakaan löysää.
Oikeastaan vertailu vaatisi sen, että Lapin oikkarit kävisivät testaamassa meidän tenttejä, että tulos saataisiin selville, mutta jos tosiaan on niin, että meikäläisten 5 on heikäläisten 3, heikäläisten tulokset yleisesti ottaen olisivat enemmistöltään ykkösiä ja kakkosia, tai sitten he ovat ylijumalallisesti parempia opiskelijoita kuin meikäläiset (mikä, ei nyt pahalla, vaikuttaa vähän epätodennäköiseltä, kun ottaa huomioon pääsykoetasot yms). Vitosia on nimittäin meillä muutama prosentti per tentti, ei sen enempää. - on kiistämätön tosiasia
Kenkään sovi epäillä varadekaanin vahvistamaa totuutta, joten tästälähtien kumarramme kohti Lapin yliopistoa.
- ja synnistä pois
on kiistämätön tosiasia kirjoitti:
Kenkään sovi epäillä varadekaanin vahvistamaa totuutta, joten tästälähtien kumarramme kohti Lapin yliopistoa.
Samaa mieltä. Samalla tavalla tulee uskoa Vanish-tahranpoistoaineen markkinoijamiestä että kyllä se tepsii likaan ku likaan.
*meni jo tsättäämään mustikkaa kashmir-puseroon* - dosentuuri
on kiistämätön tosiasia kirjoitti:
Kenkään sovi epäillä varadekaanin vahvistamaa totuutta, joten tästälähtien kumarramme kohti Lapin yliopistoa.
varmaankin tarkoitit että pyllistämme kohti lapin yliopistoa?
- opiskelukokemuksia
Kirjat kannattaa lukea yleensä nurinpäin, koska kysymykset ovat monasti juuri sieltä tenttialueen loppupäästä. Jos tentistä ei pääse läpi huolellisesta lukemisesta ja useista yrityksistä huolimatta, syy ei välttämättä ole itsessä ja omassa osaamattomuudessa - ikävä kyllä tällaistakin tapahtuu. Silloin ennnen kaikkea ei saa jäädä hiljaa murehtimaan tilannetta, vaan on haettava apua tukiorganisaatioilta.
Luennoilla käyminen vaatii aikaa melko paljon hyvityspisteisiin nähden. Tosin joissakin aineissa tentistä ei oikein tahdo päästä läpi ilman että on suorittanut jonkin tietyn luentokurssin.
Seminaariaineissa keskimääräistä paremman arvosanan tavoitteleminen voi teetättää suhteettoman paljon työtä ja kun kuitenkin seminaarista pääsee läpi lähes millä hyvänsä kirjoitelmalla, niin voi olla aiheellista harkita, maksaako kiitettävä arvosana vaivan.
Käytännön kurssit ovat sieltä helpoimmasta päästä yleensä.
Gradua varten voi olla aiheellista tunnustella ilmapiiriä ensin ko. aineessa. Jos ongelmia ilmenee, niin niitä taatusti on monin verroin enemmän sitten graduvaiheessa. Valmiiksi annettua graduaihetta on parempi muokata vähän, eikä suinkaan kirjoittaa suoraan otsikon alta. Kaikki vähänkin eksoottinen on ehdottomasti syytä kiertää kaukaa, jos siihen ei liity mitään itselle erityisen hyödyllistä ja haluaa suoriutua opinnoistaan nopeasti. Proffan sanomisia voi kyllä kuunnella sujuvasti, mutta luottaa voi vain omaan arvostelukykyyn. - Oma_käsitykseni
Oma käsitykseni on, että pakollista läsnäoloa on hyvin vähän eli jos haluat, niin oikis voi olla aika pitkälti "yksinäisen miehen elämää". Jos on lukupäätä (ja oikikseen päässeillä usein on), niin oikiksen pystyy suorittamaan nopeammin kuin esim. ne aineyhdistelmät, joissa on pääaineena jokin kieli (filologia), koska kieliaineissa on todella paljon pakollista läsnäoloa. Oikeustieteellisessä nimittäin on melko hyvin kirjatenttimahdollisuuksia. Sama juttu esim. yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa jos pääaine on esim. valtio-oppi.
- Valmistunut
Sen mitä Lapin oikiksen osalta voin sanoa, niin tiettyjen tenttien kuten finanssin suhteen on todella tiukka arvostelu. Läpi kylllä pääsee, mutta työlästä on. Näin ainakin vanhassa tutkintorakenteessa.
- nusnusnus
Fucking finanssi. Näen vieläkin painajaisia siitä tentistä. En ole koskaan ollut niin iloinen ihan silkasta läpipääsystä. Verotus on oikeastaan ihan mielenkiintosta, mutta täyttä arpapeliä koko helvetin tentti. Luet 2 kuukautta ja huomaat, että tenttikysymykset laadittu taas niin opiskelijan päämenoksi kuin olla ja voi.
Sitä verotuksen nippelipaskaa on niin paljon, että ei voinut kyllä yhtään tärpittää. No verotus onkin kyllä pahimmanlaista pilkunnussintaa, joka sopii sadisteille ja masokisteille. ;) Tämä menee vähän aiheesta sivuun, mutta finanssin tentti oli jossain mielessä nöyräksi tekevä kokemus. Oletin aina selviäväni koko urakasta kerralla, kunhan vain valmistautuisin siihen riittävän hyvin. Toisaalta nippelitietoon ei viitsi hirveän tarkasti paneutua, varsinkin kun kyse on lakikirjatentistä tai pikemminkin verolakikirjatentistä.
Niinhän siinä sitten kävi, ettei ajanmukaista kirjaa ollut tenttiin mennessä saatavilla ja koetin vain jotenkin selvitä siitä ilman kirjaa. On sanomattakin selvää, että menestys oli sangen heikko. Tuli hylsy niin vero- kuin valtiontalousosiostakin.
Ilmoittauduin välittömästi seuraavaan tenttiin ja varasin kirjastosta vaatimusten mukaisen kirjan tenttiin mukaan otettavaksi. Samojen verokirjojen lukeminen uudelleen osoittautui kuitenkin ylipääsemättömän väsyttäväksi kokemukseksi ja taisin kaiken kaamoksen keskellä nukkua lähemmäs 20 tuntia vuorokaudessa. Tulosten perusteella nukuin ilmeisesti myös tentissäkin - ja pitkään. Hylsy tuli molemmista osioista.
Hautasin finanssiprojektin ainakin vuodeksi ja yritin eräänä kauniina keväänä uudelleen. Johtuiko se pitenevistä päivistä, vitamiinipillereistä vaiko hurjasta kofeiinimäärästä, mutta onnistuin pysymään hereillä ja oikeasti sekä lukemaan että ymmärtämään lukemaani. Pääsin tentistä läpi, mutta vain vero-osiosta, valtiontalous jäi vielä roikkumaan. Onneksi se oli osiona varsin pieni, joten sen paikkaaminen ei tuottanut vaikeuksia myöhemmin.
En ymmärrä oikein vieläkään, miksi finanssitentit olivat minulle niin vaikeita. Loppujen lopuksi pidän verotukseen ja yritysten kirjanpitoon liittyvistä asioista. Ovathan ne suhteellisen tylsiä, mutta eivät minusta millään muotoa oikeustieteellisen tylsintä antia. Toisaalta en tylsintä taikka epämieluisinta oikein pysty nimeämään, minusta kaikki oli omalla tavallaan mielenkiintoista.
Ilmeisesti tätä palstaa ja ketjua lukevat muutkin jo valmistuneet taikka pidemmän aikaa opiskelleet. Pääsykoekirjat ovat luonnollisesti omalla tavallaan ikäviä ja ikimuistoisia, mutta opintojen edetessä tulee väkisinkin lukeneeksi tai ainakin yrittäneeksi lukea aikuisten oikeasti tylsiä ja ikäviä kirjoja. Minusta "Kuntalaki - tausta ja tulkinnnat" oli sellainen. En missään mielessä arvostele kirjoittajaa, kirja oli erittäin asiantuntevasti ja tavallaan mielenkiintoiseksikin tehty. Muistiini on kuitenkin jokseenkin lähtemättömällä tavalla jäänyt muisto mainitusta Kuntalakikommentaarista ja sen ääressä vietetyistä unensekaisista hetkistä. Muistan, koska eräällä tavalla erikoistuin kuntalakialalle. Jostain syystä en pidä kirjaa enää tylsänä.- kuningasoikkari
Finanssi nyt oli iha vitu iisi. Pari-kolmesataa sivua luettavaa ja helevetin helpot kysymykset. Ymmärrän, että jos on ollut palikkamatikka niin ei ymmärrä laskuja, joita ei voi laskea pelkästään sormin.
Finanssi ei ainakaan näillä leveyspiireillä ollut mikään kuvailemasi sarjakuvasessio, Kenties tiedekuntien välillä on jotain eroja.
Mitä matematiikkaan tulee, on minulla taustalla muutakin kuin peruskoulun matikka. Ihmettelen, että se tässä yhteydessä tulee edes esiin. Finanssi ei ole lukuja taikka niiden ymmärtämistä, missään muodossa.
Finanssi on säännöksien ymmärtämistä, jotka ohjaavat kaikkea sitä talouden ympäristöä, josta voidaan käyttää nimitystä verotettava yhteisö ja yksilö.
Finanssi on säännöksien ymmärtämistä, joilla ohjataan koko kansakuntaa ja kaikkia sen yksittäisiä toimijoita, olivatpa he kansalaisia taikka oikeushenkilöitä.
Mitään matematiikkaa ei tämän ymmärtämiseen liity.
Kenties haluat kuitenkin selventää itsesi perusteellisemmin ja olen siihen aina valmis, Kiitos
- Oikkari
Helsingissä homma on muuttunut vuoden 2013 notaariuudistuksen jälkeen. Pakollista läsnäoloa on lisätty koko ajan, ja ensi lukuvuodeksi ilmeisesti jälleen lisääntyy. Esimerkiksi esineoikeuden opetuksessa on pakollista läsnäoloa vaativa kiinteistönkaupan ja kirjauksen PBL-kurssi, jossa vielä raapustetaan 0-5 arvosteltava oppimispäiväkirja. Ja tämä kurssi järjestetään vain kerran lukuvuodessa.
Läsnäoloa on pyritty lisäämään erilaisilla osasuoritusmahdollisuuksilla, esimerkiksi Helsingissä työoikeuden voi nykyisin suorittaa siten, että käy kaksi 2 opintopisteen "modulia" kolmesta tarjolla olevasta (2 x 2 op.) ja suorittaa jäljellä olevan kirjatenttinä.
Seminaarityöskentely ja kieliopinnot vievät oman aikansa. Ja kielikeskus ei koskaan synkkaa aikatauluissaan yhteen oikiksen kanssa.
Tästä kaikesta huolimatta kuluneet vuodet ovat olleet antoisimpia ja parhaita koskaan. Ei elämä pelkkää opiskelua ole ja työn ja opintojen yhteensaattaminenkin on onnistunut mukavasti.
Tsemiä kaikille valintakokeeseen lukijoille!Epäilemättä, se kaikki on parhaaksenne.
Vaatimukset ovat aina jostain toisesta maailmasta, mutta kerran kun pystyt niihin vastaamaan, ovat varsin läheisiä sinulle.
Tee se toisen kerran ja aina tästä lähtien.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3207600Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1761853
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161382- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91251Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j561181Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019