POIMINTOJA LÄHTEESTÄ
http://www.hel2.fi/ymk/julkaisut/julkaisut2001/julkaisu15_01.pdf
Tuula Laakso, Joanna Peltola, Seija Kalso, Timo Vartiala ja Seppo Ahonen:
Asuntojen rakennusmateriaalien sekä niiden ja sisäilman mikrobien myrkyllisyys karjun siittiötestissä
Sivu 4:
>>Karjun siittiöiden liikkuvuuden inhibitiotestin eli siittiötoksisuustestin avulla voidaan todeta mitokondrioille ja solukalvolle haitalliset myrkyt rakennusmateriaaleista (Andersson ym. 1997, Peltola ym. 1999). Siittiösolujen lisäksi myös tiettyjen bakteereiden kasvun estymistä eli inhibitiota voidaan käyttää toisen bakteeri- tai sienikannan myrkyllisyyden testaamiseen samalla tavalla kuin bakteerien kasvun estymistä käytetään yleisesti antibioottien testaamiseen.>Sian siittiöiden liikkuvuus on sidoksissa solun mitokondrioiden tuottamaan energiaan, joten häiriöt mitokondriotoiminnassa saavat nopeasti aikaan liikkuvuuden heikkenemisen (Mann ja Lutwak-Mann, 1982). Siittiöiden aktiivireaktioita, kuten uintinopeutta, uimisen suuntaa ja uintitapaa voi tutkia mikroskooppisesti. Sian siittiön solukalvossa on asetyylikoliinireseptoreita ja ne säätelevät siittiön liikkeitä. Asetyylikoliini on parasympaattisen autonomisen hermoston impulssien välittäjäaine, joten siittiösolu reagoi autonomisen hermoston välittäjäaineiden toimintaan vaikuttaville myrkyille (Mann ja Lutwak-Mann,1982).>Yleisesti huomattiin, että TSA-elatusaine on parempi elatusaine bakteeriviljelyyn kuin Sosiaali- ja terveysministeriön Sisäilmaoppaan suosittelema THG-agar, koska TSA:lla bakteerien lukumäärä oli korkeampi ja lajikoostumus vaihtelevampi. Ympäristölaboratorion käyttämän viljelytekniikan laajentaminen Sosiaali- ja terveysministeriön Sisäilmaohjeen mukaisen elatusaineen lisäksi myös TSA:lle on suositeltavaa, koska edellä mainittu agar aliarvioi sädesienten määrää. Rakennusmateriaalien siittiösolutestien tekeminen ja viljelytekniikan monipuolistaminen edellyttää kuitenkin nykyistä suurempaa näytekokoa. Riittävän näytemäärän saaminen on hankalaa, koska asunnontarkastuksen yhteydessä ei rikota rakenteita.>Osa korkean pH:n elatusaineilta eristetyistä bakteereista ei kasvanut lainkaan neutraalissa pH:ssa. Tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että käyttämällä vain yhtä elatusainetta bakteerien määrää näytteessä aliarvioidaan. Jatkossa olisi hyvä käyttää Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaisten elatusaineiden rinnalla esimerkiksi neutraalia TSA-elatusainetta ja TSA-elatusainetta, jonka pH on säädetty näytteen pH:n mukaan. Käytännössä kunkin viljelyissä käytettävän elatusaineen pH-arvon säätäminen optimitasolle on työlästä, joten useamman kuin yhden elatusaineen käytöllä voitaisiin paremmin vaikuttaa viljelytulokseen ja sen käytettävyyteen.
http://www.hel2.fi/ymk/julkaisut/julkaisut2001/julkaisu15_01.pdf
Tuula Laakso, Joanna Peltola, Seija Kalso, Timo Vartiala ja Seppo Ahonen:
Asuntojen rakennusmateriaalien sekä niiden ja sisäilman mikrobien myrkyllisyys karjun siittiötestissä
Sivu 4:
>>Karjun siittiöiden liikkuvuuden inhibitiotestin eli siittiötoksisuustestin avulla voidaan todeta mitokondrioille ja solukalvolle haitalliset myrkyt rakennusmateriaaleista (Andersson ym. 1997, Peltola ym. 1999). Siittiösolujen lisäksi myös tiettyjen bakteereiden kasvun estymistä eli inhibitiota voidaan käyttää toisen bakteeri- tai sienikannan myrkyllisyyden testaamiseen samalla tavalla kuin bakteerien kasvun estymistä käytetään yleisesti antibioottien testaamiseen.>Sian siittiöiden liikkuvuus on sidoksissa solun mitokondrioiden tuottamaan energiaan, joten häiriöt mitokondriotoiminnassa saavat nopeasti aikaan liikkuvuuden heikkenemisen (Mann ja Lutwak-Mann, 1982). Siittiöiden aktiivireaktioita, kuten uintinopeutta, uimisen suuntaa ja uintitapaa voi tutkia mikroskooppisesti. Sian siittiön solukalvossa on asetyylikoliinireseptoreita ja ne säätelevät siittiön liikkeitä. Asetyylikoliini on parasympaattisen autonomisen hermoston impulssien välittäjäaine, joten siittiösolu reagoi autonomisen hermoston välittäjäaineiden toimintaan vaikuttaville myrkyille (Mann ja Lutwak-Mann,1982).>Yleisesti huomattiin, että TSA-elatusaine on parempi elatusaine bakteeriviljelyyn kuin Sosiaali- ja terveysministeriön Sisäilmaoppaan suosittelema THG-agar, koska TSA:lla bakteerien lukumäärä oli korkeampi ja lajikoostumus vaihtelevampi. Ympäristölaboratorion käyttämän viljelytekniikan laajentaminen Sosiaali- ja terveysministeriön Sisäilmaohjeen mukaisen elatusaineen lisäksi myös TSA:lle on suositeltavaa, koska edellä mainittu agar aliarvioi sädesienten määrää. Rakennusmateriaalien siittiösolutestien tekeminen ja viljelytekniikan monipuolistaminen edellyttää kuitenkin nykyistä suurempaa näytekokoa. Riittävän näytemäärän saaminen on hankalaa, koska asunnontarkastuksen yhteydessä ei rikota rakenteita.>Osa korkean pH:n elatusaineilta eristetyistä bakteereista ei kasvanut lainkaan neutraalissa pH:ssa. Tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että käyttämällä vain yhtä elatusainetta bakteerien määrää näytteessä aliarvioidaan. Jatkossa olisi hyvä käyttää Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaisten elatusaineiden rinnalla esimerkiksi neutraalia TSA-elatusainetta ja TSA-elatusainetta, jonka pH on säädetty näytteen pH:n mukaan. Käytännössä kunkin viljelyissä käytettävän elatusaineen pH-arvon säätäminen optimitasolle on työlästä, joten useamman kuin yhden elatusaineen käytöllä voitaisiin paremmin vaikuttaa viljelytulokseen ja sen käytettävyyteen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.