ihme, kun tässä

asiallinen keskustelunavaus lihavuuden aiheuttamasta itseinhosta ja sen vaikutuksesta koko elämään, niin poistettu on?

Mistä täällä lihavuuspalstalla sitten pitäisi keskustella... voiko sheriffi vastata.

Itsehalveksunta tai ainkain voimakkaasti alentunut itsetunto on todellakin osa tätä syndroomaa. Miksi siitä ei saa keskustella?
4459
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Lihavuus ei aiheuta itseinhoa vaan syyt ovat syvemmällä. Hae mielenterveyspalstoilta apua.

Monilla normaalipainoisillakin on itseinhoa, ei se katso kokoon milloin ihmisellä tulee mielenterveys ongelmia. Lihavuus ei aiheuta mielenterveys ongelmia jos pää on kunnossa. Itsetunto voi elämän tilanteiden takia alentua ihan kenellä tahansa eikä siinä vaikuta mitenkään vaikka kroppa olisi missä kunnossa tahansa. Huippu urheilijoillakin tulee vastoinkäymisiä yksityiselämän ym. suhteen.

Ei kukaan täällä elämässä ole niin huippu että hallitsisi ihan joka elämän alueen. Jokaisessa meissä on puutteita elämän hallinnassa siellä sun täällä. Yks hallitsee sitä ja toinen tätä.

Opettele hyväksyyn itsesi sellaisena kun olet ja taisteleen. Älä alistu! Jokaisen pitää tässä elämässä taistella ja kukaan ei helpolla saa mitään. Hae tukee itsellesi vaikka muista vahvemmista ihmisistä jos tunnet ettet jaksa.

Näennäisen hyvä itsetunto on jokaisella hoikalla mutta kun syvemmälle mennään niin löytyy todella heikko ihminen sieltä pohjalta. Ei se elämä ole yhtään sen kummempaa kenelläkään, sinä vaan luulet niin. Kuvittelet vaan että muilla olisi helpompaa kun kaikki ihmiset käyvät läpi samoja itsetunto ongelmia elämänsä aikana.

Mikään ei ole koskaan sitä mitä ulospäin näyttää vaan pahempaa...Kuvittelet vaan jotain "sundroomia" itsellesi.

Äänestä
  • Ajattelen aikalailla samoin kuin sinä. Ei ihmisen koko tee elämästä helppoa tai vaikeata. Kyllä ne syyt on jokaisella jossain muualla. Eikä elämä hymyile jatkuvasti kenellekään.

    Miksi ihmeessä normaalipainoisen ihmisen elämä olisi jotenkin helpompaa ja itsetunto hyvä pelkän painon vuoksi? Sitä paitsi, itsetuntokin on vaihtelevaa, joissakin asioissa on varma ja vahvoilla, joskus voi olla tosi surkea olotila.

    Kirjoitit, että "Lihavuus ei aiheuta mielenterveys ongelmia jos pää on kunnossa." Näinhän se on. Mutta mielenterveysongelmat voivat aiheuttaa lihavuutta. Sekin on totta. Ruoka voi olla jollekin ahdistuksenpoisto"lääke". Auttaa hetkellisesti, mutta lopulta ongelmat vain kasvavat, kun huomaa, että kaiken muun kurjan lisäksi vielä lihoo.

    Parempi olisi käydä lääkärissä puhumassa kurjasta olostaan ja saada oikeat lääkkeet, niin ei tarvitsisi käyttää ruokaa "lääkkeenä"

    Äänestä

  • I'v been there too. kirjoitti:

    Ajattelen aikalailla samoin kuin sinä. Ei ihmisen koko tee elämästä helppoa tai vaikeata. Kyllä ne syyt on jokaisella jossain muualla. Eikä elämä hymyile jatkuvasti kenellekään.

    Miksi ihmeessä normaalipainoisen ihmisen elämä olisi jotenkin helpompaa ja itsetunto hyvä pelkän painon vuoksi? Sitä paitsi, itsetuntokin on vaihtelevaa, joissakin asioissa on varma ja vahvoilla, joskus voi olla tosi surkea olotila.

    Kirjoitit, että "Lihavuus ei aiheuta mielenterveys ongelmia jos pää on kunnossa." Näinhän se on. Mutta mielenterveysongelmat voivat aiheuttaa lihavuutta. Sekin on totta. Ruoka voi olla jollekin ahdistuksenpoisto"lääke". Auttaa hetkellisesti, mutta lopulta ongelmat vain kasvavat, kun huomaa, että kaiken muun kurjan lisäksi vielä lihoo.

    Parempi olisi käydä lääkärissä puhumassa kurjasta olostaan ja saada oikeat lääkkeet, niin ei tarvitsisi käyttää ruokaa "lääkkeenä"

    lihavuus voi aiheuttaa mielenterveys ongelmia.
    tosin ei itsessään mutta esimerkiksi kiusaamisen seurauksena.
    ääritapauksissa lihavuus voi myös tehdä yksinäiseksi,mutta todellakin vain ääritapauksissa.

    Äänestä

Tuon on saanut itse huomata aika raskaasti. Ala-asteikäisenä kaikkien ongelmieni, kuten pahan koulukiusaamiseni, päättelin helpottavan jos vain laihtuisin. Kaikki instanssit siitä sitten minua haukkuivatkin; koulukaverit, koti, terveydenhoidon alan ammattilaiset. Myöhemmin kuvia katsottuani, en edes ollut lihava. En ole edelleenkään, mutta sairastanut 14-vuotiaasta nyt 17-vuotiaaksi asti sairastanut bulimiaa. Normaalipaino, laihuus, eikä lihavuus, mikään niistä ei ole tuonut minulle onnea, itsetuhoinen olen ollut joka vaiheessa. Elikä ihmisen ongelmat todella ovat sitä pintaa syvemmällä, niin sinunkin mahdollinen itsevihasi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


oli ihan kirjoitti:

asiallinen keskustelunavaus lihavuuden aiheuttamasta itseinhosta ja sen vaikutuksesta koko elämään, niin poistettu on?

Mistä täällä lihavuuspalstalla sitten pitäisi keskustella... voiko sheriffi vastata.

Itsehalveksunta tai ainkain voimakkaasti alentunut itsetunto on todellakin osa tätä syndroomaa. Miksi siitä ei saa keskustella?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu