Jäin äskettäin eläkkeelle ja halusin toteuttaa erään haaveeni. Halusin nähdä ja kuulla tavallisen käräjäoikeuden istunnon.
Menin siis paikalliseen virastotaloon ja pyrin ainoana "ei asianosaisena" sisään istuntosaliin. Asia ei ollutkaan niin yksinkertainen. Sihteeri käski minun ottaa yhteys tuomariin ja PYYTÄÄ LUPA oikeuden istunnon seuraamiseen. Tämä on kuulemma pysyvä käytäntö, jota seurataan aina.
Onko oikeuden käyttö Suomessa julkista? Ennen tätä tapausta pidin selviönä, ettei minun tarvitse perustella läsnäoloani oikeudenistunnossa mitenkään. Olisi tuomarin asia perustella mahdollinen estäminen. Mikäli istunto olisi poikkeuksellisesti salainen, minut poistettaisiin ymmärrettävästi salista ja sillä siisti.
En ole vieläkään nähnyt käräjäoikeuden istuntoa.
Menin siis paikalliseen virastotaloon ja pyrin ainoana "ei asianosaisena" sisään istuntosaliin. Asia ei ollutkaan niin yksinkertainen. Sihteeri käski minun ottaa yhteys tuomariin ja PYYTÄÄ LUPA oikeuden istunnon seuraamiseen. Tämä on kuulemma pysyvä käytäntö, jota seurataan aina.
Onko oikeuden käyttö Suomessa julkista? Ennen tätä tapausta pidin selviönä, ettei minun tarvitse perustella läsnäoloani oikeudenistunnossa mitenkään. Olisi tuomarin asia perustella mahdollinen estäminen. Mikäli istunto olisi poikkeuksellisesti salainen, minut poistettaisiin ymmärrettävästi salista ja sillä siisti.
En ole vieläkään nähnyt käräjäoikeuden istuntoa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomessa on julkinen oikeudenkäynti.
Edes käräjäyleisön nimiä ei saa oikeuden puheenjohtaja kysyä. Tosin puheenjohtajan tulee varmistua, ettei todistajat ole oikeussalissa kun juttua käsitellään.
Olisit käynyt kysymässä sitä lupa-asian todenperäisyyttä siltä tuomarilta, kun kerta tilaisuus oli.
Joskus nuo sihteerit luulevat tietävänsä enemmän kuin tietävätkään. Lupaa et tosiaan tarvitse (ts tuomari ei voi sitä kieltää) mutta ymmärrän että jos oikeuden puheenjohtaja haluaa tietää että on tulossa istuntoon myös ulkopuolisia. Sitäpaitsi etukäteen tuomarin kanssa puhelu ei välttämättä ole ollenkaa turhaa. Ne joskus vähän etukäteen kertoilee mistä jutuissa on kyse.
Eli ei pidä olla niin herkkänahkaisia. Oikeudenkäynnit on ihan hauskaa katsottavaa ja julkisia mutta Suomessa käytännössä yleisö on oikeudenkäynneissä aika harvinaista.
Enhän minä ihan vihjausta uskonutkaan. Pidin jonkinmoisen esityksen siitä, mitä kansakoulussa 60 vuotta sitten puhuttiin oikeudenkäytön julkisuudesta. Sihteeri sanoi tietävänsä saman asian, mutta kertoi heillä olevan pysyväismääräyksen vaatia istuvan tuomarin lupa ennen oikeussaliin pääsyä.
Kun en vieläkään uskonut, kutsui hän avukseen vanhemman naishenkilön (sihteerin ?), joka vahvisti säännön olemassaolon.
Yritin päästä tuomarin puheille, mutta hän ei joutanut ottamaan vastaan, ei myöskään vastannut puhelimeen. Oli kai kiire valmistautua istuntoon.