muutoksen aika (7)

hehku kirjoitti:

Mä jäin orpona katsomaan Nellin perään boolimaljan ääreen ja päätin tehdä oloni mukavammaksi kostuttamalla suuni herkullisesti kristallissa kimaltavalla lime-boolilla, vaikkakin olin kerran päättänyt kiertää kotitekoiset kaukaa. Kauhoin lasini täyteen boolia ja pinnan koristeeksi pudotin limeviipaleen parin jääpalan kera. Pian viereeni ilmaantui melko komee tyyppi, jota en ollut kierroksen aikana vielä huomannut. Tummat hiukset ja korvis tekivät välittömästi vaikutuksen jota ei voinut kuin parantaa suuret mantelinruskeat silmät ja hymyilevä suu. ”En oo nähny sua ennen, eka kertaa täällä?” se sanoi ja mä nyökkäsin hieman ihmeissäni vastineeksi. Porukkaa oli niin paljon etten mä nyt ainoa uus voinu siinä seassa olla, ajattelin. ”Se on hyvää se booli, masta! …ei tuota mitään ylläreitä, ei oo kovin vahvaa” se jatko ja siirty mun perässä kauhan varteen täyttämään tyhjennyttä lasiaan. Mä katsoin tyyppiä ensin hieman epäillen, enhän mä tuntenu koko tapausta, mutta tein kuitenki kuten hän kehoitti. Siemaisin hieman lasin reunalta ja näin sivusilmällä tyypin jännittyneen ilmeen. Booli oli upeeta ja en voinut olla sulkematta silmiäni sitä maistellessa; hieman hapokas, makea alkumaku, joka jatkui limen happamalla ja päättyi suloiseen sopusointuun. Ja mikä parasta, viinan mausta ei ollut tietoakaan. ”Olit oikeessa, on tää hyvää – ihan kuin joku tutkimusmatka halki makumaailmojen!” mä sanoin tyypille ja sen kasvoille levisi hymy. ”No valehteluhan on katos rumaa ja mä sanoin et se on hyvää, niin se on hyvää – eiks yeah!?” tyyppi jatkoi. Mä nyökkäsin ja siemailin lisää boolia ahnaasti. Lämmin virtaus lähti liikkeelle kehossani ja lasin pohja tuli vastaan arvaamatta. ”Hei eiköhän täytetä lasit uudemman kerran ja mennä jutteleen tonne sohville lisää?” tyyppi kysyi ja odottamatta vastaustani kaappasi lasin mun käsistä täytettäväksi. Lasit täysinä jälleen astelin tyypin perässä halki ihmismassan huoneen poikki suurelle punaiselle sohvalle, johon istahdimme vierekkäin. ”Jake!” tyyppi tokaisi heti istuttuaan ja tarrasi mun kädestä alkaen ravistaa sitä vimmatusti ylös - alas. Mä en voinu enää pidätellä nauruani, booli oli melko vahvaa tai sitten mun viinapää päätti ottaa rennosti tänään joten esittäytymiseni oli naurun sekainen sanaleikki. Juttelimme kaikesta alkaen horoskoopeista aina politiikkaan asti, kunnes pian eräs Nellin jo aiemmin esittelemä tyyppi huikkasi Jakelle huoneen toiselta puolelta ”Jake, boolimaljan pohja paistaa!” mä katsoin hetken Jakee hämilläni ”Toi booli on mun tekemää, sillä mä uskalsin sitä kehua ja halusin sunki mielipiteen, oon täällä illan baarimikko katos – ammattini takia! Mutta pitää mennä, janoinen kansa kutsuu. Nähdään pian beibe, vaikutat mukavalta!” ja silmää iskien korvasta - korvaan hymy kasvoillaan Jake poistui huikkaajan perään jättäen mut itsekseni naureskelemaan sokerista juurikuulemaani.

”No sii-inähän sä olet!” Nellin ääni kuului selkäni takaa hänen saapuessa toimeliaan oloisena yhtä hymyillen kuin aiemminkin ”..mä jo säikähdin et joku näistä korstoista kahmas sut kainaloon ja vei mennessään!” se jatkoi iskien silmää parille ympärillä hymyilevälle tyypille ja istahtaen mun viereen sohvalle. ”Ei ku tässähän mä, ja jo hiukan liikaaki boolia maistelleena – tosi hyvää, onnistunu baarimikkovalinta!” vastasin ”ai…sä ehdit jo tutustuu Jakeen, vai?” Nelli jatko ja saatoin huomata pienen pilven sen sisäisen auringon edessä. ”Juu, törmättiin tuossa boolikulholla ja juteltiin tässä hetken aikaa, mut sit sillä piti kiitää tuonne keittiöön kuulemma juottamaan janoista kansaa!” selitin nauraen ja Nelli heitti tekopirteän virnistyksen. ”Se äijä se sit osaa aina tarrata kaikkiin hamekansan jäseniin…sorry, välillä pikkasen ällö mut silti mun frendi” se jatko ja mä katoin otsa kurtussa kummeksuen ”ei, siis musta se oli tosi asiallinen ja mukava tyyppi ei siinä mitään” koitin selittää ”Joo, joo…annetaan nyt olla, mutta hei – etkai sä meinaa koko iltaa tässä sohvalla istua, meil on musakamat tuolla toisessa huoneessa joten eiköhän lähetä bailaamaan!?” Nelli hihkui kiskoen mut perässään ihmismassan läpi aina perähuoneeseen asti. Talo oli paljo isompi kuin mitä olin odottanu ja niinpä yksi ylimääräinen huone oli muokattu bilehuoneeksi tupareiden ajaksi ja nurkassa yks äijä heitti dj-keikkaa ilman paitaa ”toi on mun vanha opiskelukaveri, hyvä tyyppi!” Nelli sanoi ja osoitti dj:tä, joka nosti kättään levyjen käsittelyn lomassa.

Tunnelma oli katossa ja me jorattiin Nellin kanssa nauraen ja heittäen showta kehiin. Välillä muutama tyyppi kävi pyörähtämässä seurassamme poistuen kuitenkin nopeasti kun tsoukilla aloimme toinen toiselta puolelta lähennellä ja kähmiä eläimellisesti. Booli oli todella antanut tuulta purjeisiin ja tämä tyttö liisii jossain katon ja lattian välimaastossa musiikin viemänä. Jake ilmestyi meidän seuraamme yllättäen täydet boolilasi käsissään ja ojensi ensin toisen minulle hymyillen ja sitten Nellille, joka katsoi kyllästynein ilmein touhua. Nelli tarrasi Jakea kaulasta ja sanoi jotakin tälle korvaan vakavin ilmein. Jake nyökkäsi ja poistui taakseen katsomatta seurasta ja koko bilehuoneesta. ”Mitä sä sanoit sille?” mä kysyin ihmeissäni Nelliltä ”En mä mitään ihmeempii, et ei roikkuis lahkeessa vaan hoitais hommansa ja sillä selvä – en mä sille turhasta maksa!” Nelli vastasi ja jätti mut ihmettelemään asenteensa pikaista muutosta >mikä Jakessa niin häiritsee? Maksoko nelli Jakelle baarimikkoilusta?> mietin samalla jatkaen bailaamista hiukan pienemmällä vaihteella.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä