Niin että minkä ikäisenä teillä alkoi/huomasitte miestyypin kaljuuntumisenne?
Haluaisin tietää siitä syystä, että omani alkoi n. 14 vuoden iässä, joten tässä on parhaat nuoruusvuodet menneet ton takia pilalle. Itsetunto huono ja mitään ei vihtis tehdä.
Niin että sori vain mun asennetta niitä kohtaan, jotka tulee yli 40-vuotiaina marisemaan tänne omaa nousevaa hiusrajaansa. Oon n. 18v.
Haluaisin tietää siitä syystä, että omani alkoi n. 14 vuoden iässä, joten tässä on parhaat nuoruusvuodet menneet ton takia pilalle. Itsetunto huono ja mitään ei vihtis tehdä.
Niin että sori vain mun asennetta niitä kohtaan, jotka tulee yli 40-vuotiaina marisemaan tänne omaa nousevaa hiusrajaansa. Oon n. 18v.
Vastaukset 4
Vanhimmat
suunnilleen, sen jälkeen asia vaivasi ja pidin lähes kokoajan pipoa tai lippistä. Sitten kesätöiden vuoksi (olin elintarviketehtaalla) ajoin parin millin sängen ja huomasin, että sehän itseasissa sopii minulle. Sen jälkeen ei ole vaivannut ja nyt ajan aina millin sängen. Nyt voin ainakin vapaasti kulkea ilman päähinettä jos siltä tuntuu. Omasta mielestä sopii ja kukaan muukaan ei ole tullut haukkumaan. En sano, että tämä olisi mikään ainoa ratkaisu, toki hiustenlähtöä vastaan kannattaa taistella jos se tuntuu itselle oikealta ja kannattavalta.
Itselläni alkoi joskus 20-vuotiaana hiukset harveta, vedin kaljuksikin yhdessä vaiheessa mutta se ei todellakaan sopinut minulle. Pääni muoto on sen verran huono että kalju tekee minusta hyvin ruman. Kasvatin hiukset takaisin (ne mitkä vielä kasvoivat) ja nyt olen 5 vuotta taistellut hiustenlähtöä vastaan milloin milläkin keinolla... Itsetunto on jokseenkin murentunut, huono tukka rajoittaa sosiaalista elämääni ja joskus tuntuu että kaikki on huonosti kun tukka on huonosti... Elämä on julmaa.
Juu tosiaan mulla toi alko kun olin 15. Se veti kyllä mielen matalaks.Luultavasti se alkoi stressistä,jonka sain silloisesta kesätyöpaikasta.Sillon kaikki alko mennä päin persettä eikä mistään tullu mitään.Itsetunto putos nollaan enkä sen jälkeen oo ollu oikeestaan missään ilman lakkia tai pipoo.Tuntu että koko elämä olis menny pilalle.
Viime kesänä,kun olin jo menettäny kaks tärkeää nuoruusvuottani,tilanne oli mennyt jo todella pahaks ja päätin aloittaa taistelun sitä vastaan.Hain apteekistaa Rogainee ja alotin hoidon.
Nyt,puol vuotta myöhemmin, tukka alkaa oleen melko tuuhea ja itsetuntokin on kyllä kohonnu.En sitten tiiä kuinka hyvin se noi hiukset palauttaa ennalleen,mutta ens kesänä voi kyllä jättää lakin naulaan.
Tosta oon kyllä samaa mieltä,että kannattaako sitä
kaljuuntumista vanhemmalla iällä niin murehtia(Naisilla eri juttu).Vaikka varmasti sen on kolaus itsetuntoon
ja ulkonäköön,oli se ikä mikä tahansa,mutta olisitteko valmiit vaihtaan parhaat nuoruusvuotenne siihen,ettei se tukka alkaiskaan nelikymppisen harveta.
Itellä alko 17 vuotiaana. Silloi lähti suihkussa ihan sikana hiuksia joka kerta. Päätin sit leikata kaljuks kokonaa ja se oli ihan mukava hetken aikaa kunnes tuli taas hiuksia ikävä.
Mutta nyt kun ne on kasvattanu takas ni huomaa hyvin miten ruman korkee hiusraja on jo ohimon sivuilta. oon siis 18 v. ja hiuspyörteen ympäriltä alkaa tukka ohentua ja sen jo huomaa. Kokeillu oon jotai litkua mikä on hiustenirtoiluun ja tälläseen, mut eipä auta. ajattelin leikata taas kaljuks ja pikkuhiljaa siinä sit ruveta totuttelemaan siihen että on kalju loppuelämänsä. Asiaa tulee kyl mietittyä päivittäin, mut onhan niitä monia kaljuja julkkiksia yms. ja itselleni se sopii ihan hyvin. Suurempiakin murheita löytyy. Geeneille ei vaa voi mitää. En jaksa ruveta Rogaineilla leikkimää ku en usko että se koko loppuelämäksi hiuksia päähän tuo.