Hei!
Haluan varmaan kait mieltäni tänne puhdistaa.Äitini on skitsofreenikko.Tuntuu,että alkaa voimat loppua.Hän syö lääkkeensä kiltisti ja toimii normaalisti,harrastaa ja on ystäviä-ongelma on patologinen valehtelu.Hän keksii tai liioittelee asioita itsestään,muista...yrittää usein mustamaalata ihmisiä joista hän ei pidä,hetkellesesti tai lopullisesti.Hän on todella uskottava,ja en itsekään aina tiedä milloin mielikuvitus hänellä laukaa.Ongelma on tämä kohdallani:Vuosia takaperin hän joutui lähes psykoosin omaiseen tilaan johon pääsyynä oli raha-asiat sekä stressi.Tämän ajan hän oli kertonut juttuja minusta puolelle sukua ja jopa hoitajilleen.Hänen valheet olivat todella huolestusta aiheuttavaa ja raskauttavia.Minä olin olevinaan sairas yms.Maineeni on saanut ikuisesti kolhun.Tämä on pieni kaupunki.En todella välitä mitä minusta ajatellaan,kunhan olen itse päättänyt toimistani.Jouduin todella ikävään tilanteeseen tästä johtuen.Totta puhuen en edes kehtaa kirjoittaa mitä jouduin läpi käymään hänen puheidensa johdosta.Hän on aikoinaa tehnyt samanlaista toiselle sisaruksistani.Jokatauksessa olen yrittänyt unohtaa tapauksen,mutta rajansa minunkin ymmärtämisellä vaikka sairaasta kyse onkin.Tiedän,hän on sairas mutta kysymys -miten oma Äiti voi tehdä lapselleen tälläista pyörii mielessäni.Rakastan Äitiäni ja haluan ainostaan hänen parastaan ja sehän juuri tuo hyvin ristariitaisuuta tähän.Suhteemme on hyvin sekava.Minun pitäisi terveenä lajitella tunteeni,mutta se on joskus vaikeaa.Olenko idiootti kun annan hänen kohdella minua näin.Olen lähes ainut perheessäni joka hänestä huolehtii.Toinen ongelma on tämä:Hän syyttelee minua kaikesta,kaikki on minun syytäni.Kaikki hyvä tehdään pahaksi.yms.Kun olen iloinen hän väittää minun olevan hysteerinen,kun olen hiljaa olen masentunut ja tarvitsen kuullemmma terapiaa...jopa se,että jouduin pahoinpidellyksi poikakaverin toimesta oli minun ärsytyksestä johtuvaa.Jo lapsesta asti hän on toiminut niin,ettei se palvele lapsensa etua.Mitä mieltä olette?Katellisuuttako?Onko teitä muita skitsofreenikkojen lapsia kokemuksienne kanssa?Kertokaa omia kokemuksianne.Kiitos kaikille.
Haluan varmaan kait mieltäni tänne puhdistaa.Äitini on skitsofreenikko.Tuntuu,että alkaa voimat loppua.Hän syö lääkkeensä kiltisti ja toimii normaalisti,harrastaa ja on ystäviä-ongelma on patologinen valehtelu.Hän keksii tai liioittelee asioita itsestään,muista...yrittää usein mustamaalata ihmisiä joista hän ei pidä,hetkellesesti tai lopullisesti.Hän on todella uskottava,ja en itsekään aina tiedä milloin mielikuvitus hänellä laukaa.Ongelma on tämä kohdallani:Vuosia takaperin hän joutui lähes psykoosin omaiseen tilaan johon pääsyynä oli raha-asiat sekä stressi.Tämän ajan hän oli kertonut juttuja minusta puolelle sukua ja jopa hoitajilleen.Hänen valheet olivat todella huolestusta aiheuttavaa ja raskauttavia.Minä olin olevinaan sairas yms.Maineeni on saanut ikuisesti kolhun.Tämä on pieni kaupunki.En todella välitä mitä minusta ajatellaan,kunhan olen itse päättänyt toimistani.Jouduin todella ikävään tilanteeseen tästä johtuen.Totta puhuen en edes kehtaa kirjoittaa mitä jouduin läpi käymään hänen puheidensa johdosta.Hän on aikoinaa tehnyt samanlaista toiselle sisaruksistani.Jokatauksessa olen yrittänyt unohtaa tapauksen,mutta rajansa minunkin ymmärtämisellä vaikka sairaasta kyse onkin.Tiedän,hän on sairas mutta kysymys -miten oma Äiti voi tehdä lapselleen tälläista pyörii mielessäni.Rakastan Äitiäni ja haluan ainostaan hänen parastaan ja sehän juuri tuo hyvin ristariitaisuuta tähän.Suhteemme on hyvin sekava.Minun pitäisi terveenä lajitella tunteeni,mutta se on joskus vaikeaa.Olenko idiootti kun annan hänen kohdella minua näin.Olen lähes ainut perheessäni joka hänestä huolehtii.Toinen ongelma on tämä:Hän syyttelee minua kaikesta,kaikki on minun syytäni.Kaikki hyvä tehdään pahaksi.yms.Kun olen iloinen hän väittää minun olevan hysteerinen,kun olen hiljaa olen masentunut ja tarvitsen kuullemmma terapiaa...jopa se,että jouduin pahoinpidellyksi poikakaverin toimesta oli minun ärsytyksestä johtuvaa.Jo lapsesta asti hän on toiminut niin,ettei se palvele lapsensa etua.Mitä mieltä olette?Katellisuuttako?Onko teitä muita skitsofreenikkojen lapsia kokemuksienne kanssa?Kertokaa omia kokemuksianne.Kiitos kaikille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja ajattelet omilla aivoillasi. Et ehkä tiedä mitä kaikkea äitisi on joutunut kokemaan...Pyristele itsesi irti äitisi vaikeuksista. Elä omaa elämääsi ja ehkä joskus-olet niin vahva, että voit auttaa äitisi jaloilleen!
Asun äitini(yli 80v) vieressä maalla pienessä pitäjässä.Olen auttanut ja hoitanut häntä sekä isääni joka on nyt kuollut.Äiti on itse terve ja voimakas.Täytyy kyllä sanoa että myös pirullinen.Meitä on 3lasta.Yhelle lapsista hän lähettää koko ajan rahaa,on rahaton itse.Haukkuu kyläällä että penikat ovat vieneet rahat siis kaikki muut paitsi juuri se yksi jolle todella ne rahat menee.Kun isä sairastui,rahat alkoi kadota.Metsåå ja maata myytiin ja rahat vain katosi.Perun kirjassa isällä oli enää 60 senttiä.Me sisareni kanssa ollaan niin heikkoja ja voimattomia äidin tekojen edessä ,emme pysty mihinkään.Lääkäri ei vissin löydä mitään selvää diaknoosia millä hänet sais holhouksen alle.Kai tämäkin jokin sairaus on ettää pystyy tekemään näin omille lapsille.On hänellä välillä sellaisia harhoja ja koko ajan patologista valehtelua.Persoonnalishäiriötä,skitsofreniaa vai rajatilaa.Mutta tämä on todella rankkaa.Välillä on sääli häntä välillä taas viha.