Opettajan suosikit

Itse en ole ollut opettajan suosikki, mutta omien kokemusteni mukaan yleisimmin opettajien suosikeiksi pääsevät vähän vilkkaat ja paljon äänessä olevat pojat, ns. luokan pellet. Myös esim. joissakin aineissa (esim. käsitöissä, liikunnassa) lahjakkaat pääsevät helposti opettajan lellikeiksi.

Tätä aihetta sivuten, vastahan julkaistiin jonkinlainen tutkimustulos siitä, miten eriarvoisesti oppilaita arvioidaan peruskoulussa ja miten tytöiltä ja pojilta voidaan vaatia samassa aineessa erilaisia taitoja. Muistan, että ainakin ala-asteella (pienessä kyläkoulussa) numerot annettiin lähinnä pärstäkertoimen mukaan. Esim. käytöksestä ja huolellisuudesta en saanut koskaan kymppiä, vaikka olinkin rauhallinen, huolellinen ja hyvin tunneilla mukana oleva, enkä tehnyt koskaan mitään ilkeyksiä. Samanlaisella käytöksellä opettajan lellikit saivat tietenkin heti päätaputuksia ja kympin todistukseen. No, tuo oli vain pieni esimerkki, mutta onhan näitä tapauksia varmaan enemmänkin.

Tuo joidenkin oppilaiden suosiminen voi oikeasti olla tosi raivostuttavaa ja kyllä opettajat voisivat mennä vähän itseensä tässä asiassa. Toisaalta osaavathan jotkut oppilaatkin mielistellä ja vedellä oikeista naruista, kun huomaavat että nuoleskelemalla opettajaa voi päästä tämän suosioon.

Olen sosiaalinen, pippurinen ja iloinen nuori nainen. Tulen toimeen nuorten ja vanhojen ihmisten kanssa.

Yläasteella olin murrosikäinen kakara, ja silloin en kuulunut opettajien suosikkeihin mm. lintsaamisen ja suun soittamisen takia. Muutama opettaja piti minusta raggaroinnista huolimatta.

Lukiossa olin rauhallisempi ja tein tunnollisesti läksyni. Monet opettajat varmaan pitivät minusta sen vuoksi, ja mm. kehuivat suorituksiani luokassa jne. Pystyin olemaan pois tunneilta ilman turhia uteluita toisin kuin monet muut.

Ammattikorkeakoulussa olen opettajien keskuudessa aika neutraali johtuen suurista ryhmistä. Siellä ei oikeastaan ketään suosita.

Olen ollut parinkin opettajan suosikki, joista toinen oli ammattikoulun opettaja ja toinen lukion opettaja (luin kaksoistutkinnon). Oman kokemukseni mukaan melkeinpä jokaisella opettajalla on tiettyjä suosikkioppilaita, mutta mitään yksioikoista kaavaa siihen, millaisia luonteenpiirteitä omaavista oppilaista tulee näitä suosikkeja. Itse en sentään kokenut olevani mikään äklölellikki, niin kuin jotkut ylivilkkaat, aina äänessä olijat ovat, vaikkeivat välttämättä mitään luokan parhaita olekaan.

Sanoisin, että helpoiten opettajan suosioon pääsee oikeanlaisella henkilökemialla, niin kuin missä tahansa ihmissuhteessa asian laita on. Kun on luonteenpiirteeltään samanlainen kuin opettaja, pääsee varmasti suosioon. Itse pääsin opettajan suosioon omasta mielestäni aikuismaisella käytöksellä, sekä olemalla kriittinen ja kyseenalaistamalla opettajan mielipiteitä; olen huomannut ylipäätänsä ihan kaikkialla, että toiset ihmiset tykkäävät siitä, että joku uskaltaa haastaa heidän ajatuksiaan, jolloin syntyy rakentavaa keskustelua.

Sen sijaan olipa myös joitakin opettajia, keiden suosioon ei päässyt kuin olemalla kiitettävän tasoinen ko. aineessa.

Totta on myös se, että joskus (liian usein) opettajan suosikiksi (tai lellikiksi) pääsee ns. "pellemäisellä" käytöksellä, yleensä tämmöisiä olivat ylivilkkaat naistennaurattajat, joilla on joku mukamas viisas ja lyhyt kommentti jokaiseen asiaan.

Meillä oli ainakin vähän sellainen meininki, että jos oli ihan tavallinen hyvä oppilas, niin oli automaattisesti nuoleskelija. Olen kuitenkin huomannut sen, että käytös voi luonnostaankin olla erilainen tiettyä opettajaa kohtaan eli toisten opettajien nähden voi olla hieman vapaampi kuin toisten.

Miesopettajiin vetoavat usein jämäkät pojat ja silmiäräpsyttelevät tyttöset. Miesopettajat vihaavat poikien *hinurimaista* tunnollisuutta. Naisopettajien mieleen ovat kiltit, puheliaat, mutta silti tietyllä tavalla naisia naurattavat pojat, jotka pitävät tietyn asiallisuuden ja motivaation yllä. Useinkaan tyttöjen mielistely ei enää lukiotasolla yllä kovin pitkälle, mutta tällaisiakin opettajia on, johon kaikki puree.

En tiedä, voidaanko puhua mielistelystä. Ehkä ennemminkin tietoisesta käyttäytymisestä jotain tiettyä opettajaa kohtaan. Mielistely on mielestäni sellaista, että koko ajan laahataan opettajan mukana, ollaan nostelemassa kyniä ja nuolemassa persettä. Vähän sellaiseen tyyliin, että "ope, ope, ei kai mun numero nyt laske, kun mä sain sanakokeesta 10-?". Tällaisia on liikaa vielä yläasteella, lukiossa ei niinkään.

Mielistelyyn kuuluu, se, että ankarasti nuollaan, ja sitten puhutaan paskaa selän takana. Suosikiksi pääseminen ei myöskään edellytä varsinaisesti mitään rääväsuista kommentointia, vaan pienet nasevat kommentit ratkaisevat.

Itse olen aineenopettaja (kieli), aiempina vuosina olen opettanut oppilaitoksessa, jossa kukin ryhmä kävi tunneillani vain yhden kurssin ajan. Tuolloin opiskelijoihin ei juurikaan ennättänyt tutustua, eikä varsinaisia "suosikkeja" sillä tavalla tullut - toki toiset opiskelijat olivat minua kohtaan ihmismäisempiä (!) kuin jotkut toiset, mutta varsinaisesti en ennättänyt oppia tuntemaan opiskelijoita niin, että olisin voinut sanoa heistä tosiaan pitäväni.

Nykyään opetan toisenlaisessa oppilaitoksessa, ja samat opiskelijat seuraavat minua kurssilta toiselle. Olen miettinyt itsekin tuota suosikkiasiaa - näin uransa alussa sitä vielä yrittää tietoisesti ajatella asioita, ettei tulisi toimittua jotakuta osapuolta vahingoittavasti / syrjivästi tai toisaalta suosien. Huomaan, että pidän kyllä toisista opiskelijoista enemmän kuin toisista - lähinnä juuri siksi, että toiset ottavat selkeästi enemmän kontaktia minuun, eli ovat valmiita vastaamaan kysymyksiin, juttelevat muutakin kuin pakollisen ja luovat siten sellaista hyvää ilmapiiriä myös opetustilanteeseen, MUTTA: tämä ei kuitenkaan vaikuta arviointiin. Edellisessä työpaikassa ollessani oli jännä huomata, että nimenomaan niiden hankalimpien opiskelijoiden kohdalla numeroa mielellään pyöristi ylöspäin jos vain suinkin mahdollista, ihan vain siksi, ettei vain tarvitsisi olla joskus hyvinkin epämiellyttävien tapausten kanssa yhtään välttämätöntä enempää tekemisissä. Tätäkään nyt ei kannata yleistää sen enempää koskemaan "kaikkia" opettajia, oli vain jännä huomata omalla kohdalla, miten kaikki omat kouluaikaiset ajatukset "open lellikeistä" heittivätkin ihan 6-0 siinä vaiheessa kun itse olin puikoissa numeroita antamassa.

Tuskin ne luokan pellet välttämättä on opettajan suosikkeja, mutta he tarvitsevat eniten huomiota ja opettaja antaa sitä luokkarauhan säilyttämiseksi, mikä taas muiden silmissä vaikuttaa suosimiselta.

Juttelin vuosia myöhemmin sen luokkamme hissukan kanssa, ja hän kertoi luulleensa aina minun olleen opettajan suosikki. Itse pidin aina itsestäänselvyytenä, että suosikki on hän.

Itse olen ollut ammattikoulussa ns. opettajan suosikki hyvän opintomenestyksen takia. En lintsannut, tulin aamulla aina ajoissa kouluun, en lähtenyt iltapäivällä aikaisemmin, tein kotitehtävät, olin aktiivisesti läsnä. Olin kiinnostunut alasta ja olin hyvä koulussa, eli sain lähes pelkästään kiitettäviä arvosanoja. Tämä siksi, että tein oikeasti töitä opiskelun eteen, luin ja harjoittelin riittävästi.

Itse en koskaan nuoleskellut opettajaa / opettajia. Käyttäydyin asiallisesti ja sanoin huomenta. En usko, että sain ikinä kiitettävää siksi että olin "suosikki", vaan puhtaasti osaamisen perusteella. Eli luulen että kaikilla on yhtälaiset mahdollisuudet päätyä suosikiksi, jos vaan käyttäytyy kunnolla ja on aktiivinen.

Ala-asteen psykopaatti opettajalla oli sekä suosikkeja että inhokkeja. Kokeissa varmisti että oma suosikki menestyi neuvomalla häntä. Esimerkiksi opettaja matematiikan kokeessa: "Ei Heikki, tuo on väärin." Helveksui inhokeitaan.

Pahinta oli kun sama hirviö pakotti toiseen kouluun, vaikka ei ollut tehnyt mitään väärää. Herkkä lapsi teki parhaansa koulussa ja oli todella suosittu kavereiden keskuudessa.

Miltä tuntuisi, kun kaikki rakkaat ystäväsi tapettaisiin ja sinua syyllistettäisiin? Entä erityisherkästä, arasta ja välittävästä lapsesta? Sinut laitettaisiin kärsimään ja sinuun suhtauduttaisiin kuin ongelmajätteeseen, vaikka et ole edes tehnyt mitään väärää, vaan olet tehnyt työsi mahdollisimman hyvin.

Kyllä siinä meni pohja elämältä ja varsinkin koulunkäynniltä, eikä ole sen jälkeen enää kyennyt luottamaan opettajiin. Lisäksi on ollut vaikeuksia muodostaa uusia ihmissuhteita, kun on muutenkin arka luonteeltaan. Kouluissa ei ole kyennyt keskittymään. Halunnut vain paeta pahaa maailmaa omiin oloihinsa.

Miksi yhteiskunta antaa hirviöidensä tuhota lapsuutesi etkä voi edes puolustautua? Mitä helvettiä näiden psykopaattien opettajien päässä liikkuu?

Revitään rikki viattoman puolustuskyvyttömän erityisherkän lapsen elämä ja syyllistetään psykopaatin opettajan toimesta. Lapsuudesta tehdään helvettiä ja viedään mahdollisuudet menestyä.

Olin melkein jokaisen opettajan suosikki ;)
Musiikinopettajani oli perhetuttu, joten hän esim kehui kampauksiani ja köski muiden ottaa mallia minusta. Se kyllä hävetti silloin ala-asteella. Yläasteella puolestaan päädyin matikanopettajan lellikiksi. Hän keskusteli kanssani tehtävistä tuntien jälkeenkin, antoi lisätehtäviä kysymättäkin yms. Olin myös enkunopettsjsn mielestä kiva sillä kymppejä rapsahteli vuodesta toiseen ja ainekirjoituksista aina täydet pisteet, vaikka jokin virhe ehkä olisikin ollut :)
Ruotsinopettaja ei varsinaisesti lellinyt mutta kehui avoimesti koko luokan edessä ja niin poispäin

En mielestäni ollut koskaan mikään suosikki enkä yhdenkään opettajan lellikki. Hyvin onnistuessani sain kyllä kehuja, mutta se oli täysin ansaittua, ei mitään erityissuosiota. Sain kyllä koviakin sanoja joskus joltakin, mutta siinähän ope vain purki turhautumistaan. Ei se sen vakavampaa ollut.

Olen ollut itsekin opettajana. Jotkut oppilaat ovat mukavampia kuin toiset. Salaa sisimmässäni olen saattanut suosia jotakuta, joku on jäänyt mieleen erityisen ihanana, joku vastenmielisenä. Ihmisiä opettajatkin ovat kaikkine tunteineen, vaikka ammattitaitoon kuuluukin tietyissä tilanteissa jättää omat tunteet taka-alalle.

Oppilaan huono käytös ja opettajalle vi**uilu on aina vastenmielistä ja voi johtaa ansaittua huonompiin numeroihin. Hyvä käytös ja asiallinen koulutyöskentely on menestymisen tae, joka palkitaan hyvillä numeroilla.

Olen 10 vuotias tyttö. Olen ollut opettajan suosikki/lellikki koko alakouluaikani, tähän syy on se, että olen aina ollut hyvin urheilullinen, ja aina pärjännyt hyvin kaikissa aineissa. Olen myös hyvin rauhallinen, enkä metelöi tai lähde muuhun hulluun hommaan mukaan, yms... Viime todistuksessa keskiarvoni oli 10,0, siis paras. Koulun paras keskiarvo! Stipendejä sain 5, mitä meidän koulussa on maksimi! (Siis yksi saa maksimissaan 5, että mahdollisimman moni saisi) En tiedä minkälainen ns. "pitää olla", ehkä parhaiten on se, että on rauhallinen ja osaava. Joskus open lellikkinä oleminen on mukavaa, joskus taas ärsyttää. Meidän luokassa on useampi lellikki, niin muut suhtautuvat siihen ihan myönteisesti.

Myös avustajan lellikki olen, joka on hieman herättänyt kyselyä, myös minussa.

Myös sijaisten, jotka ovat esim. Päivän olen useasti heidän lellikkinsä! Varmaan johtuu siitä että toimin ikäistäni vanhempana!!


Tää on tosi vanha keskustelu, mutta lukiskohan tätä joku? 😉

Kyllä opettajilla on suosikkeja

Mun yhdellä opettajalla oli ne tietyt suosikki oppilaat yksi heistä oli hyvä piirtämään ja hän harrasti cheerleadingia ja hän oli rauhallinen
Sitten toinen suosikki oli voimistelija jolla oli diabetes
Kolmas suosikki oli tyttö jolla oli paljon masennusta keskittymishäiriöitä ja kaikenlaista itse asiassa hän ei varsinaisesti ollut opettajan suosikki mutta hän sai paljon huomiota opelta koska hän tykkäsi huomiosta ja aiheutti koko ajan riitaa ja toi luokkaan draamaa
Minä ja minun paras kaveri ei siis oltu tämän kyseisen opettajan suosikkeja opettaja oikeastaan vihasi meitä vaikka me ei tehty mitään väärin hän silti valitti meille valitukselle ei vain tullut loppua hän käyttäytyi todella töykeästi ja ilkeästi minulle ja parhaalle kaverilleni sinne menikin sitten viimeinen vuosi samassa koulussa bestikseni kanssa koska hän meni yläasteelle ja meidän viimeinen vuosi samassa koulussa kului siis draamaan kiusaamiseen pahaa puhumiseen toisen selän takana ja opettajan suosikkien palvomiseen ainoat kaverit meidän luokalla olivat minä ja bestikseni siinä kohtaa kun tämä masentunut tyttö aloitti sen vuoden draaman ja kiusaamisen.