Työssä olen käynyt koko elämäni, mutta jäin syyskuussa työttömäksi. Sen jälkeen en ole saanut rahaa liitosta enkä yhtään mistään. Hölmönä olin mutaman päivän töissä sen jälkeen ja todistuksia saa odotella. Kiitokset kaupungille palkanlaskijalle ja myös työvoimatoimistolle, jotka ovat mokanneet asiani, vaikka olen hoitanut asiani paremmin kuin hyvin!
Kolmen lapsen yksinhuoltajana oli pakko tehdä jotain. Päätin antaa itseäni rahasta. Vaihtoehtoja ei yhteiskunta antanut. Ei ole kivaa maata yli viisikymppisen miehen alla...mutta lasten takia tekee mitä vaan!
Kolmen lapsen yksinhuoltajana oli pakko tehdä jotain. Päätin antaa itseäni rahasta. Vaihtoehtoja ei yhteiskunta antanut. Ei ole kivaa maata yli viisikymppisen miehen alla...mutta lasten takia tekee mitä vaan!
Vastaukset 7
Vanhimmat
...Hölmönä olin mutaman päivän töissä sen jälkeen ja todistuksia saa odotella. Kiitokset kaupungille palkanlaskijalle ja myös työvoimatoimistolle, jotka ovat mokanneet asiani, vaikka olen hoitanut asiani paremmin kuin hyvin...
Patistele palkanlaskijaa ja työnantajaa hoitamaan hommansa ensi tilassa ja tarvittaessa ota yhteyttä liittoon, jos ei asiat järjesty välittömästi.
Et kai ole Helsingin kaupungin palveluksessa? Siellä todella osataan palkkatoimistossa mokailla. Olen hoidellut erään Helsingin kaupungin palveluksessa olleen asioita ja voi jestas...
Kylläpä on tökerö provo, että sitten ali viiskymppisen alla makailu oliskin ihan kivaa...
Jos ei kolmen lapsen äiti muuta keksi kuin huoraamisen työkseen, niin voi lapsiparkoja, toivottavasti lapsesi otetaan sinulta ajoissa pois, ettet turmelisi heidänkin mieltään ja elämää.
Äo:ni on mensan tasoa ja lapset ovat minulle tärkeimmät maailmassa. Ei todellakaan ole ollut muuta vaihtoehtoa ruokkia lapsia ja maksaa laskuja. Kuten aiemmin kirjoitin, lapset ovat tärkeimpiä maailmassa. Yrittäkää itse elää kolme kuukautta ilman rahaa ja katsoa lapsia, joille ei ole rahaa ostaa kun kaurapuuroa. Arvostelkaa sitten!
Kyllä liitto maksaa sitten kun jaksaa...tämä byrokratia kyllä ottaa aivoon...
ja voin vain kuvitella minkälaista olisi, jos olisi vielä siinä sivussa selvittävä kasvavien lasten jokapäiväisestä elättämisestä.
Vaikea saada edes vuokrarahoja kokoon kun ihmiset kuvittelevat kaikkien saavan toimeentulotukea ihan lain mukaisesti.
Minä sain ansiosidonnaista liitolta plus asumistukea. Menin 4h/päivä töihin määräaikaiseksi Yksi kk plus toinen yksi kk, kun muuta ei ollut näkyvissä. Olin töissä kaksi kk nyt työ on loppunutu ja tuli kirje kelalta asumistuen tarkastus.
Menetän asumistuen kokonaan ja luultavasti joudun maksamaan takaisin noi kaksi kk. En edes tiedä koska saisin hakea uutta asumistukea, vaikka tulot ovat taas sama kuin aikaisemminkin.
Huoraamalla on elettävä taas niin kauan jos tulee VAKITUISTA työtä, tai jos saa sen asumistuen takaisin.
Siis elän nyt alle sossun minimin, kun menin hölmöyttäni töihin. Sossuun en kuitenkaan aio koskaan mennä. Hienompaa on huorata kuin sossun asiakas. Ja onneksi on yksi riittävän paljon maksava poka, ettei tarvi kadulla huorata ja etsiä asiakkaitaan.
olisi ehdottomasti
[email protected]
[email protected]
[email protected]
nämä naiset kun ovat monen muunkin kummallisen ja oudon kyykyttämislain takana kuten
http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/sospa/shtoi/index.htx
"Perusosan lisäksi perustoimeentulotuella katettavia menoja ovat asumistukilain 6 §:n mukaiset asumismenot (esim. vuokra tai vastike, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu."
Eli huonosti ja epämääräisesti määritellyt ohjeet toimeentulotuen jakoperusteista. Paljonko on vähäistä suurmpi?
Nyt tytöt yhtenä rintamana vaatimaan oikeutta elää ja lapsille oikeutta elää ja oikeutta omaan äitiin jonka ei tarvii maata kuolaisten haisevien äijien alla!
Se on nyt uutta ja hienoa olla salarakas. Ja mitä sen on väliä vaikka me monet naiset joudumme huoraamaan, koska enemmän on niitä jotka huoraa tietämättään. Siis pitävät itseään vain salarakkaana eivätkä tiedä huoranneensa. Tyhmiä kun on niin paljon tämä maailma pullollaan.
Tehdään sitä vain rohkeasti ja reilusti ilman omantunnon tuskia.