Olen nyt ollut 5 vuotta lasteni kanssa kotona, en sen puoleen kadu päivääkään, mutta nyt tulee eteen se karu hetki jota olen kauhulla odottanut! Eli nuorimmainen täyttää huhtikuussa 3 ja loppuu tämä kotihoidon tuki. Mitäs nyt sitten? Työttömäksikö täytyy ilmoittautua? Töitä olen yrittänyt saada jo yli vuoden, mutta ei kukaan huoli näin "nuorta ja tuoretta" äitiä hommiinsa. Suhteilla tässä maassa töitä saa... Mutta kertokaa toverit kuinka kannattaa toimia, kun se H-hetki koittaa. Kiitos jo etukäteen ja tsemppiä kohtalo kavereille! =)
Kotihoidon tuki loppuu...
äitix2
162779
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
arki valitettavasti koittaa. Tuskin töitä et saa vain olemalla "tuore ja nuori"-äiti. Töitä saa se, joka osaa niitä tehdä. Jos sulla on koulutus, voipi olla että lykästää. Jos taas ei oo, sitten voit heittää toiveet hyvästä duunista, eli otat sitä mitä saat. Tai tee uusi mukula..senhän sä osaat..saisit taas löhötä kotona, mukavaa vai mitä.
Olisi ajatellut ajoissa touhujas!
ja taas yks moukka vastaamassa. sulla ei ilmeisesti ole lapsia, luuletko tosiaan, kun on kotona lasten kanssa, että se on pelkkää sohvalla löhöämistä, erehdyt ja pahemman kerran, vai oletko sitten näitä ns. uranaisia jotka tekevät lapsia toisten hoidettavaksi, eihän ne tiedä lasten hoidosta mitään, herää pahvi
Hyvä kotiäiti!!!!
Lasten hoitaminen kotona on kaukana sohvalla löhöilystä, hyvä jos välillä kerkeää istahtaa hetkeksi.
T: kotiäiti myös
ja yksi juttu mistä olen nauttinut suunnattomasti on että olen saanut olla mukana kun lapsi on oppinut kaikkea. Kaikki ilot, kuin myös surut on jaettu yhdessä, voin melkein vannoa, että ei tunne ole sama kun pääsee kertomaan juttunsa heti vanhemmille, kuin vasta monen tunnin päästä ja kun koululaiset tulevat kotiin, siellä odottaa äippä, eikä lippu jääkaapinovessa, minä ainakin arvostan näitä asioita
juuri näitä seikkoja. Mutta se mua tässä ihmetyttää, että mitäs mä nyt teen? Kotihoidon tuki loppuu eikä ole sitä työpaikkaa mihin mennä jatkamaan.. Oletteko te muut työttöminä kans vai onko jotain tukia lisää, että saa jatkaa kotona lasten kanssa? Kun oon niin "tonttu torvinen" ettei oo tietoo näistä jutuista... Kiittää hän!
jep mulla on sama tilanne edessä tos marraskuussa, kun nuorin täyttää 3 ja en todellakaan tiedä mitä teen, vissin sit kortistoon. meillä on tilanne se, et mies on paljon poissa kotoo ja mun hotteille jää sit kaikki meillä on 5 tenavaa, niin kyl täs kotonakin töitä riittää, ilman et pitäs jonnekkin ulkopuoliselle lähtee töihin. joo ja nyt sit varmaan joku kirjoittaa et mitäs teet pentuja, voin vastata jo nyt ensiksikin lapsia ei tehdä niitä saadaan
Munki mielestä lapset ennen muuta! Töitä kerkee tehdä sit ku on se aika tullakseen.. Lapsia ei enää viittis kovin tehä, kun ikä koittaa yli 35. Rupeis oleen ne riskirajat, kuten eräillä monilla ainakin mun tuttavapiirissä. En tosin vielä 10een vuoteen ole sen ikäinen, mutta saattaa vaan tutuillekki tulla kiire, kun ei kerkee. Pitää kuulemma olla töissä?!? Onneks ollaan omamme jo tehty, vai kuinka? =)
joo kyl meillä on kiintiö täysi, tässä ne muksut varmaan on. sitä olen monta kertaa miettiny, miksi lapset on tehtävä vanhana yli 40 vuotiaana, eikö vanhammat ajattele lasta ollenkaan, kun lapsi lähtee kouluun niin vanhemmat on pitkälti yli 4-kymppisiä jopa 5-kymppisiä ja monelle lapselle se on kova paikka kun muilla on nuoret vanhemmat, mutta ura kai se sit on, mikä sen tekee. sit se että puhutaan liian nuorista vanhemmista, miks ei puhuta liian vanhoista vanhemmista. En tiedä mut tämä valinta, minkä olen tehnyt tuntuu ainoalta oikelta ratkaisulta ei tarvitse jossitella sitä sitten kun lapset ovat isoja, että olisi pitänyt olla kotona. näin meillä
kun ajattelee, etta jos ei ole henkisesti kypsa tai valmis vanhemmaksi, niin miksi se lapsi pitaisi tehda/hankkia vain sen takia, etta olisi tarpeeksi nuori, ja siten lapsen ei tarvitse haveta koulussa "vanhaa" vanhempaansa? kylla motiivi lapsen tekoon/hankintaan pitaa olla aivan muu kuin se, etta on pelko olla LAPSEN MIELESTA liian vanha.
ole se että oon nuori äiti. Onhan se tietty plussaa, mutta meillä oli semmonen juttu, että eka oli ns. vahinko (tiedostettu sellanen kylläki) ja päätettiin tehdä se toinenki sitte perään niin on sitten kaveria sille ensimmäiselle ja muutoinki on lapset sitten tehty myöhempää ajankohtaa ajatellen. Ei tartte jäädä äitiyslomalle töistä, sikäli mikäli niitä sit löytyy. Ja tunnen muutamia "vanhoja" vanhempia, heidän lapset kieltämättä ovat erilaisia kuin "nuorten" vanhempien. Ei sille voi mitään, kukin taplaa tyylillään. =)
oli kyllä jotenki tyhmä vertaus mulla toi koulu juttu, mut sitä en todellakaan tarkoittanut, että lapsia pitäisi tehdä nuorena, jos ei ole valmis vanhemmaksi, jokainenhan tekee niitä silloin, kun on siihen kypsä, mutta minun mielipiteeni on se, että uraputki ei saa olla esteenä lapsen saannille
Millähän tavalla nämä "vanhat" vanhemmat eroavat nuoremmista? Ylipäätään en ymmärrä, mitä tekemistä iällä on tämän keskustelun kanssa, sillä lapsia voi kotona hoitaa riippumatta iästä. Itse olen päälle nelikymppinen pienen vauvan äiti, ja minusta kyllä koti on paras paikka lapselle. Nyt kyllä aloin miettiä, miten kauheasti tyttöni mahtaa hävetä minua sitten koululaisena, kun muilla on nuoret äidit ja hänellä tällainen kalkkis. Mutta ketjun ensimmäiselle kirjoittajalle ehdotan hoitolapsen ottamista. Niin minäkin aion tehdä.
Olen vanha äiti , ja nyt lapset kotoa lähtemässä. Aika meni tosi nopeasti, itse jouduin töihin heti äitiysloman jälkeen, vanhin oli vain 9 kk, muut kaksi noin 10-11 kk. Kotihoidon tuki tuli meille liian myöhään. Kiitos , etä sellainen on nyt, minun ikäpolveni sitä vaahtosi ja seuraavat saivat ( en toki ole katkera, mutta pitää muistaa, että nämä ovat saavutetuja etuja).
Ei työn saaminen ole lapsista eikä iästä kiinni, tarvitaan tuuria, oikeassa paikassa oikeaan aikaan , ja työhalua. Eri juttu on haluatko todella töihin.
Toivon , että teet juuri sellaisen päätöksen , kun sinun elämääsi sopii. On paljon onnea tuovia asioita, muitakin kuin raha, ja jos menet töihin, kasvaa lapsistasi silti ihan reippaita pieniä kansalaisia , mitä jos saisit jonkun kesätyön ja miettisit sitten?
Onnea ja elämä vie..
olen huhtikuussa samassa tilanteessa.Vaikka meillä olisi mies töissä tilanne ei olisi mikään paras.
Ajattelin ensin lisäkoulutusta ammattiini ja lapset pvä.hoitoon ja sit myöh.töihin tuplillahan on aina kamu..mut silti ajattelin ja muistui mieleeni et oisko mahd.ottaa ite lapsia hoitoon eli olla perhepvähoitsu omat mukana lisäx kavereita ja mikä mukavinta tuttu ympäristö.
Kannattaa kysyä kunnalta/kaupungilta jos yhtään nappaa-koulutustahan sul jo on muutamalta vuodelta.
Pelkkä perhepvähoitajaksi opiskeleminen kesti muistaakseni 1 vuoden.Jos haluut kirjottele.
Heissan!!
Löysimpäs eilisen ystävänpäivän kunniaksi tältä palstalta yhden jutun, josta olen samaa mieltä jonkun kanssa. Siis tuo työnsaanti, SUHTEISTA se on kiinni. Sama isolla paikkakunnalla ja kaupungeissa. Sun ongelma vaan on erilainen kuin itselläni, olen juuri siinä lapsentekoiässä joten työnantajat olettavat että paukahdan heti paksuksi kun ottavat töihin... Kuinka järkkäät kipeiden lasten hoidon? Jos miehesi voi hoitaa tästä kannattaa mainita haastattelussa!! Muutenkin haastatteluissa kannattaa pistää vähän parempaa päälle ja olla motivoitunut/sosiaalinen. Tsemiä vaan jos haluat töihin!!
Mä olen "vasta" kymmenkuisen vekaran mamma mutta olen jo ehtinyt miettimään noitakin asioita. Nyt haen koko ajan etätyötä mutta vaikka työministeri mitä sanoisi niin ne etätyökokeilut on kyllä ihan p**seestä. Eli ei löydy.
Etätyö olisi minulle kumminkin ihannetyö: olen kouluttautunut moniosaajaksi ja haluan hoitaa lapseni itse. Varsinkin tässä maailmassa missä kunnallisten päiväkotien kokoa vaan kasvatetaan ja hoitajat vaihtuu just kun lapset ehtii niihin kiintyä. Haluan omalle lapselle (ja mahdollisille tulevillekin) tasasen ympäristön ja sitä paitsi minusta lapselle tekee hyvää voida kiintyä MUUTAMAAN ihmiseen. Näissä nykypäiväkodeissä lapsi tapaa ekana päivänä "Tarjan" johon oppii luottamaan ja joka sitten kolmen viikon päästä sanookin että mun pitää nyt mennä mutta tilalleni tulee "Päivi". No, lapsi ehkä tykkäsi Tarjasta mutta uskoo voivansa kiintyä Päiviinkin. Mutta sitten Päivikin lähtee ja tilalle tulee "Riitta"! Nyt lapsi ei enää viitsi tehdä työtä kiintymyksen ja luottamuksen syntymisen eteen vaan uskoo että tuokin hoitaja pian vaihtuu toiseen.
Näin homma menee tänä päivänä tuossa meidän lähipäiväkodissa. Ja tämän lisäksi tulee vielä se yksi täti, joka oli lasten mielestä kauhea ja haisi tupakalle kaiken aikaa. Ja vielä ne lapset, jotka kiireiset uraohjukset tuovat sairainakin päivähoitoon ja jotka näin tartuttavat kaikki muut lapset.
Toivoa sopii että vaikkapa lapsiperheiden etujärjestö.net saisi aikaan muutoksen ja kotiäitiys ei olisi taloudellisesti ja työhistoriallisesti täysin aliarvostettua.
Sinulle äitix2 toivon kivan työpaikan (jollainen sinulla kyllä jo on -kotonasi!)