Mikä...

Kärsin jo vuosia sitten vajaatoiminnasta ja tiesin itse oireeni. Sain kauan kerjätä lääkäriltä että pääsin edes kokeisiin. Ja otettiin vain tsh vaikka olisi pitänyt ottaa myös muitakin!! Olin köyhä opiskelija eikä ollut varaa yksityiselle ja luotin lääkäreihin että minulla ei sitten ole vikaa. Ja kärsin ja kärsin... koko opiskeluaika oli yhtä elävänäkuolleena menoa. Ihmettelen että sain opintoni päätöksiin. Olin masentunut, lihoin vaikka söin tuskin mitään ja kuvittelin että päässäni on vikaa. Sitten menin valmistumisen jälkeen (pääsin töihin hetkeksi, sain rahaa) yksityislääkärille joka sanoi että minun olisi pitänyt vuosia sitten jo saada lääkkeet!! Ja kun sain lääkkeet, alkoi elämäkin hymyillä. Olen töissä ja nyt kaikki paljon paremmin, takana vain muisto karmeista ajoista jolloin minua ei kuunneltu ja käskettiin jopa psykiatrille.

Miksi siis luottaisin lääkäreihin? Ilman nettiä en olisi tajunnut mennä sinne yksityiselle. JOs lääkäri sanoo että minussa ei ole kilpirauhasvikaa niin uskon ja todella hyvä että lopulta sain netistä neuvoja. Ilman niitä olisin todennäköisesti tappanut itseni. Piste.

Onhan se hyvä, että täällä voi ihmetellä oireitaan. Kaikilla ei ole sellaista läheistä ystävää tai omaista, jonka kanssa voisi puhua. Omassa pienessä päässä tulee ahdistusta, kun ei tiedä mikä itseä vaivaa. Joskus on vaikea itse päättää, ovatko oireet vain pieniä tuntemuksia vai vakavasti otettavia. Vaikeisiinkin oireisiin pitkän ajan kuluessa tottuu. Siksi on hyvä keskustella muiden kanssa.

Toiseksi, lääkäriaikojen, tutkimusten tai tulosten odottelu voi kestää kauan - päiviä, viikkoja tai kuukausia. Se aika on pitkä ja hermostuttava. Kyllä sitä painetta pitää voida purkaa. Kyllä joskus voi keskustelijoilta saada hyvää vihiä siitä, mitä lääkärin kanssa voisi ottaa puheeksi.

Kirjoitelkaa vain tänne. Jos vastauksia ei tule, se ei aina ole sen merkki, että vaiva ei ole kommentoimisen arvoinen. Ei ehkä ole ketään lukijaa, joka osaisi sanoa siihen jotakin. Lukijat voivat vaihtua eri päivinä. Joskus on enemmän sellaisia, jotka hakevat itselleen apua, ei niinkään, että osaisivat sanoa toisille jotakin. Ja huonoja päiviä on itse kelläkin.