Eli siis, jos haluat kokea erilaisia tunteita niin sellaisen tunteen kuin "Katkeruus" voi yksinäinen tuntea menemälleä Ikeaan.
Ystävyksiä valitsemassa ensikämpän sisustusta.
Nuoriapareja muuttamassa yhteen ja etsimässä suurempaa sänkyä.
Perheitä. Ihmisiä. Joukkoja.
Se on katkera paikka olla yksin.
Ystävyksiä valitsemassa ensikämpän sisustusta.
Nuoriapareja muuttamassa yhteen ja etsimässä suurempaa sänkyä.
Perheitä. Ihmisiä. Joukkoja.
Se on katkera paikka olla yksin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kerrankin jotain hyviä neuvoja, joilla velloa tässä olotilassa.
Vielä kun pääsis täst omasta kuplasta eroon et jaksais kiinnittää muihin ihmisiin huomiota. Kun tähän asti ihan arkipäiväiset tehtävät on vaatinu keskittymistä.
Kiitos kuitenkin vihjeestä, onko lisää hyviä vinkkejä?
:)
Kuolema korjaa nekin onnelliset, ja kun aika koittaa niin kirkuvat ja parkuvat kynsin hampain sen puolesta mitä menettävät. Yksinäinen tervehtii viikatemiestä ja lähtee matkaan sen enempää valittelematta, mikään ei muutu.
Olen kuolemaa kohdannut, ja sen hetkellä en usko että kukaan haluaa olla yksin. Kuolemanpelko = yksin jäämisen pelko?
Yksin voi olla onnellinen.
Se miten kuolemaa ajatuksena käsittelee ei taas ole kiinni siitä onko yksin vai ei? Jokaisen aika tulee joskus, se totuus pitää vain hyväksyä. Se milloin sen aika koittaa, sitä ei voi tietää kukaan. Ellei sitten oman käden kautta ja silloinkin voi käydä huono tuuri, jäädä henkiin.
Menetyksiä on turha jälki käteen parkua, elä joka päivä kuin se olisi viimeinen. On vain yksi elämä.
Hyvää joulun odotusta. :)
saatat myös nähdä siellä hyvin yksinäisen kaverin, joka on päässyt siskonsa ja siskon poikaystävän mukaan ikeaan ja ulos 4 seinän sisältä. et vain tunnista häntä yksinäiseksi. yksin siellä varmasti on kurjaa.
Olen niin kyllästynyt tähän yksinäisyyteen etten tiedä mitä tekisin. Tiedän ettei asia koskaan tule muuttumaan joten voisin ihan hyvin lopettaa syömästä. Pääsisinpähän ikuiseen rauhaan nopeammin.
menen kauppaan vasta 5 min. ennen sulkemisaikaa niin en ehdi katkeroitua kovasti kokonaan
Aloittaja puhuu asiaa, kokemusta on. Ja viimeistäänkin siinä vaiheessa sitä herää kylmään todellisuuteen ja tajuaa maailman epäoikeudenmukaisuuden, kun tilaa Ikeasta huonekaluja ja huomaa joutuvansa itse kokoamaan ja päällystämään sohvan ja jopa kokoamaan kattilat itse!
että omistaa kaksi vasnta kättä.
porukalla, perheen kanssa tms., ei tarkoita sitä, että ei olisi yksin. Yksinäisyyttä on sekä fyysistä että psyykkistä. Vaikka itselläni on ystäviä paljonkin sekä perhettä, vaikkakin heihin on pitkä välimatka, niin koen suurimman osan elämästäni hyvin yksinäiseksi.
Tämä ei varmastikaan lohduta, mutta tosiasiassa kaikki ei kuitenkaan ole sitä miltä näyttää.
En tiedä onko ihan samassa skaalassa (enkä välttämättä halua kokeilla :D), mutta lauantaipäivä Sotkassakin ajaa saman asian. Ahdistaa, hävettää, hyvä ettei itku tule siinä kassalla kun muut kävelevät käsikädessä vierestä ja itse on hakemassa jotain halpaa ja haaleata lastulevyromua.
ei sitä katkeruutta tartte ikeasta ettiä kun se löytyy ihan kotootakin