kiitos

tein abortin puoltoista vuotta sitten.
päätös ei ollut helppo eikä mikään silloin elämässäni. tein lääkkeellisen keskeytyksen, huusin ja huusin ja itkin kun kivut alkoivat, olin osastolla 8tuntia, 3 kipulääke-injektion jälkeen ja lääkärien tutkimusten jälkeen, vuoto alkoi ja lopulta minut haettiin ja talutettiin kotiin. olin todella huonossa kunnossa..viikko tämän jälkeen sain kouristeluja ja minut vietiin päivystykseen. todettiin keskeytyksen epäonnistuneen, jouduin kaavintaan, jossa se onnistui ja fyysiset kivut lakkasivat. kesti aikaa, jonka jälkeen alkoi henkinen pahoinvointi.
en katunu oikeestaan päätöstäni, surin..pelkäsin..koin olevani huono ihminen..masennuin..
kävin puhumassa ongelmastani sairaalapastorin kanssa ja puhuin läheisten kanssa asiasta..tuntui etten ollut enää oma itseni..
tulin kirjoittamaan tänne, sain paljon vastauksia, niin hyviä kuin huonojakin, mutta niistä hyvistä ja kauniista sanoista löysin voimaa.
kirjotin useampaan otteeseen ja opin hyväksymään itseni juuri sellaisena kuin olen.
olemaan vahvempi.
kirjotan siksi että haluan kiittää teitä ketkä vastailitte, annoitte neuvoja ja toivoa tilanteeseen jossa olin yksin.
kiitos siis teille kaikille :)
kiitos!
1340
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

IHANAA KUULLA, ETTÄ VOIT OK.
TEIT IHAN OIKEAN RATKASUN JA OLEN TUKENASI NYT JA AINA!!!!!!
NAUTIHAN ELÄMÄSTÄSI, JOULUSTA JA TULEVASTA VUODESTA!!
KAIKKI OK!!!!!!!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


palstalaiset tuestanne:) kirjoitti:

tein abortin puoltoista vuotta sitten.
päätös ei ollut helppo eikä mikään silloin elämässäni. tein lääkkeellisen keskeytyksen, huusin ja huusin ja itkin kun kivut alkoivat, olin osastolla 8tuntia, 3 kipulääke-injektion jälkeen ja lääkärien tutkimusten jälkeen, vuoto alkoi ja lopulta minut haettiin ja talutettiin kotiin. olin todella huonossa kunnossa..viikko tämän jälkeen sain kouristeluja ja minut vietiin päivystykseen. todettiin keskeytyksen epäonnistuneen, jouduin kaavintaan, jossa se onnistui ja fyysiset kivut lakkasivat. kesti aikaa, jonka jälkeen alkoi henkinen pahoinvointi.
en katunu oikeestaan päätöstäni, surin..pelkäsin..koin olevani huono ihminen..masennuin..
kävin puhumassa ongelmastani sairaalapastorin kanssa ja puhuin läheisten kanssa asiasta..tuntui etten ollut enää oma itseni..
tulin kirjoittamaan tänne, sain paljon vastauksia, niin hyviä kuin huonojakin, mutta niistä hyvistä ja kauniista sanoista löysin voimaa.
kirjotin useampaan otteeseen ja opin hyväksymään itseni juuri sellaisena kuin olen.
olemaan vahvempi.
kirjotan siksi että haluan kiittää teitä ketkä vastailitte, annoitte neuvoja ja toivoa tilanteeseen jossa olin yksin.
kiitos siis teille kaikille :)
kiitos!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu