kiitos

tein abortin puoltoista vuotta sitten.
päätös ei ollut helppo eikä mikään silloin elämässäni. tein lääkkeellisen keskeytyksen, huusin ja huusin ja itkin kun kivut alkoivat, olin osastolla 8tuntia, 3 kipulääke-injektion jälkeen ja lääkärien tutkimusten jälkeen, vuoto alkoi ja lopulta minut haettiin ja talutettiin kotiin. olin todella huonossa kunnossa..viikko tämän jälkeen sain kouristeluja ja minut vietiin päivystykseen. todettiin keskeytyksen epäonnistuneen, jouduin kaavintaan, jossa se onnistui ja fyysiset kivut lakkasivat. kesti aikaa, jonka jälkeen alkoi henkinen pahoinvointi.
en katunu oikeestaan päätöstäni, surin..pelkäsin..koin olevani huono ihminen..masennuin..
kävin puhumassa ongelmastani sairaalapastorin kanssa ja puhuin läheisten kanssa asiasta..tuntui etten ollut enää oma itseni..
tulin kirjoittamaan tänne, sain paljon vastauksia, niin hyviä kuin huonojakin, mutta niistä hyvistä ja kauniista sanoista löysin voimaa.
kirjotin useampaan otteeseen ja opin hyväksymään itseni juuri sellaisena kuin olen.
olemaan vahvempi.
kirjotan siksi että haluan kiittää teitä ketkä vastailitte, annoitte neuvoja ja toivoa tilanteeseen jossa olin yksin.
kiitos siis teille kaikille :)
kiitos!