Taas mulla alkaa kaiken maailman syömis ongelmat. Mä tiedän etten oo läski, mä tiedän etten oo alipainonen. Kaikki sanoo et oon hoikka, kaunis jnejne, mutta mä en usko!
Mä en todellakaan tiedä mitä mun olis tehtävä, mä en usko mitään, en ketään. En tiedä onko raakaa sanoo, mutta mä vihaan itteeni. Mä haluisin pois, mutten toisaalta taas haluaisi lähteä, en mä kyllä uskaltaisikaan.
Mä hylkäsin ihmisen jota rakastan, ja mulle ei maistu enää ruoka. Mä en jaksa enää ymmärtää itseeni, kuinka joku muu voisi jaksaa.
Mä käyn terapiassa säännöllisesti kerran viikossa, mutten mä uskalla kunnolla puhua sielläkään.
Mä en saa kenellekään tunteitani ulos. Kaikki yrittää saada mua syömään, mutten mä tänäänkään syönyt aamupalaa, en edes raahautunut lounaalle. Mä haluisin laihtua, vaikka mä tiedän että oon normaali. Mutta tää mun touhu ei oo enää normaalia ja mä tiedän sen itekin, mä en todellakaan käsitä tätä enää.
Olkaa joku niin kiltti ja antakaa edes vähän jotain neuvoja...??
Mä suunnittelen karkkilakkoo, liikuntaa ja muuta vastaavaa...
Mä en todellakaan tiedä mitä mun olis tehtävä, mä en usko mitään, en ketään. En tiedä onko raakaa sanoo, mutta mä vihaan itteeni. Mä haluisin pois, mutten toisaalta taas haluaisi lähteä, en mä kyllä uskaltaisikaan.
Mä hylkäsin ihmisen jota rakastan, ja mulle ei maistu enää ruoka. Mä en jaksa enää ymmärtää itseeni, kuinka joku muu voisi jaksaa.
Mä käyn terapiassa säännöllisesti kerran viikossa, mutten mä uskalla kunnolla puhua sielläkään.
Mä en saa kenellekään tunteitani ulos. Kaikki yrittää saada mua syömään, mutten mä tänäänkään syönyt aamupalaa, en edes raahautunut lounaalle. Mä haluisin laihtua, vaikka mä tiedän että oon normaali. Mutta tää mun touhu ei oo enää normaalia ja mä tiedän sen itekin, mä en todellakaan käsitä tätä enää.
Olkaa joku niin kiltti ja antakaa edes vähän jotain neuvoja...??
Mä suunnittelen karkkilakkoo, liikuntaa ja muuta vastaavaa...
Vastaukset 2
Vanhimmat
ajatellut puhua sun terapeutille asiasta? Luulisi sen osaavan neuvoa parhaiten...Älä syö sen takia,että sua pakotetaan vaan sen takia,että se on välttämätöntä elämiselle. Karkkeja ei kannata muutenkaan syödä...Esim. kannattaa syödä paljon vihanneksia ja marjoja ja harrastaa kohtuullisesti liikuntaa niin energiat palaa ja varmaan jonkinlainen ruokahalu myös...Oliko sen rakkaan ihmisen hylkääminen niin lopullista kun se nyt tuntuu ehkä voitte selvittää asian ja ehkä sitten voit kertoa sun ongelmista ja saada tukea...
Tsemppiä...itsensä rankaiseminen ei ratkaise mitään vaan tekee olon pahemmaksi...
Tai lähinnä että mitkä on ne tämän hetken ahdistavimmat asiat ja mitä oikeastaan toivoisit meidän tekevän?
Kerrot, että muut yrittävät saada sinua syömään, mutta et halua. Jos tahdot huomiota, siihen on terveellisempiäkin keinoja kuin syömättömyys. Huomiota saa myös pyytämällä sitä. :) En todellakaan sano tätä pahalla, päinvastoin - on paljon parempi olla rehellinen kuin peitellä oikeita syitä. Jos syöminen on sinulle todella ongelma (enkä missään nimessä epäile, etteikö olisi kun kerran niin sanot!) niin siihen on tyrkyllä paljolti apua erilaisissa paikoissa.
Jos me voidaan jotenkin auttaa niin kerro, millaisia neuvoja toivoisit. :)