Vai olenko väärässä?
ihastumiseen tarvitaan itseluottamusta?
kunhan mietin
151048
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
tarttee..
ilmaisit kysymyksen paremmin.
sopiva elämän tilanne..
tarkkaan! Ja kerro/näytä tunteesi, tämän hetkisetkin, tiedät että toinen sitä haluaa. Niiden ei tarvitse olla ne lopulliset tunteet, ne pysyvät tai muuttuvat. Ei voi tietää!! Et tiedä jos et yritä, kestätkö sen?
Välillä rohkeutta on enemmän, mutta välillä se vain katoaa. Se etten ole jo yrittänyt, on jo tehnyt ajatuksiini arven.
Voin kyllä myötää uskovani vuoria siirtävään rakkauteen, mutta olenko sitä itse ansainnut?
siinä nyt sitten niin vaikeaa on?
Tiesitkö, että elät vain täällä kerran? Miksi et ottaisi siitä elämästä kaiken irti?
Luulen kyllä, että olet sen ansainnut, toivon ainakin niin!
Jos sinulta niitä tunteita löytyy niin miksi sitten et voisi niitä ilmaista?
Oikeassahan sinä olet:)
Voin minä myöntää ihastuksen hiipineen salakavalasti luokseni.
Rakastamiseen tarvitaan kaksi, yksipuolisesti se ei onnistu.
Niin miksi? pelko on rohkeutta joskus suurempi, ja kai tietyillä epäonnistumisella on osansa tässäkin.
En ole tottunut vaatimaan itselleni asioita, lähinnä olen asioiden antanut mennä omalla painollaan.
siis varattu?
Vähän nyt jää kuitenkin epäselväksi, kumman puolelta on yksipuolista?
Ihastuminen, yksipuolista silloin kun toisen kanssa ei ole jutellut sen enempää kuin muutama sana vaihdettu. Eli toisen tunteet ovat loppujen lopuksi arvoitus.
Tiedän että teen asioista liian vaikeita kun loppujen lopuksi helpoin olisi vain heittäytyä elämään.
kyllä teet, täytyy myöntää.
En minä tuommoista epätietoisuutta kestäisi..
Kukapa epätietoisuudessa haluaisikaan elää. No kait se on toivoa niin kauan kuin on elämää. Ja joku päivä olen rohkea ja huomaan eläväni tunteiden mukana.
Toivottavasti sinulla menee paremmin.
minä kyllä saan ne tunteet näytettyä ja kerrottua mutta vastapuoli ei. No, näyttää kyllä mutta kertoa ei osaa. Tai sitten me ihan oikeasti ollaan ystäviä.. käyttäydytään kyllä enemmän kuin ystävät =) Ota sitten selvää!!!
Eli kaikesta päätellen, menee ja ei mene hyvin.
tarpomista. Ikinä ei tiedä mitä on edessä. Olen joskus tuuminut sitäkin, että jos ihmiset ei olis niin ilkeitä toisilleen olisko tunteista puhuminen helpompaa?Enkä tarkoita et kaikki olis niitä ilkeitä, mut monel on varmaan pelko tulevansa nolatuksi.
Mut taitaa olla aika mennä unten maille.
Eihän sitä tiedä jos se ystäväsi joku päivä rohkaistuu kertomaan haluavansa ystävyyttä enemmän;)
sitä niin mitään tietää! Aika näyttää.. odotellaan. Mieti rauhassa ja etene harkiten, kyllä se siitä.
Hyvää yötä!
Ainakin luottamista siihen, että kelpaa toiselle ja joku voi olla sinusta oikeesti kiinnostunut. Kun luottaa itseensä, niin voi luottaa myös toisen tunteisiin. Ja omiinsa.