miksi, bio-vanhemmat kohtelee sijaisvanhempia, aivan, kuin heissä olisi syy, heidän lapsensa huostaanottoon.
Ymmärrän sen suuren katkeruuden, kun lapsi on poissa kotoa, mutta eikö olisi paljon hedelmällisempää lespen kannalta, jos me kaikki (vanhemmat) olisimme yhteistuumin lapsen etua ajamassa, ja eikä oltaisi katkeria toisillemme.
Koska kuitenkin kaikki tiedämme, että nämä lapset ovat biojen omia, vain lainassa meillä sijaisilla ja lainassa meillä kaikilla.
Näen, kuinka lapsi nauttii, jos me aikuiset ollaan hyvissä väleissä, huonot välit haavoittaa syvästi lasta, ja usein lapset tuomitsee ja loppujenlopuksi hakevat jossain vaiheessa syytä kaikkeen itsestään, jopa haitallisin seurauksin.
Ollaan kaikki aikuisia!
Ihmettelen usein
140
5642
Vastaukset
- Helinä-keiju3
Uskon, että lapselle on arvokas asia elämässään tietää, ettei hänen biologiset vanhempansa ole "antaneet" lastaan sijaisvanhemmille hyvällä eikä pahalla. Siitä on parempi ammentaa kuin siitä, että oma äiti ja isä hyväksyvät ja pönkittävät lapsen asumista ja elämistä erossa omista läheisistään. Koko homma on muutekin täysin luonnon- ja järjenvastainen järjestely, lapsen ja vanhempien mielikin pitää murtaa, jotta se edes jotenkin skulais. Olisi kaikkien kannalta parempi, että sijaishoidossa oleva lapsi olisi sanan varsinaisessa merkityksessä vain sijais- ja tilapäishoidossa ja sijaishoitajat lakkaisivat esittämästä äitiä ja isää. Lisää ammatillisuutta ja etäisyyttä toimintaan. Jokaisella meillä on sukumme taakkaa kannettavana, sitä ei mitenkään pysty pyyhkimään pois vääränlaisella mielikuvalla tai vääristetyllä viestinnällä.
- miettijätär
aivan heti, että teistä ei ole yhteistyöhön, lapsenne parhaaksi.
Tuskin lasta teiltä olisi pois vietykään, jos olisitte pystyneet hoitamaan lapsenne, ei turhaan keltään lasta poisoteta, edes Sinulta.
Tämä minun heitto, yhteen puhaltamisesta on siis vain ajatuksena mahdollinen, äiti on äiti, ja isä on isä, mutta vain paperilla, kasvatuksessa tarvitaan sitä vastuuta olla isä ja äiti, joka onkin teille näköjään ihan vieras käsite.
Lapsi tarvitsee paljon enemmän, kuin paperilla olevat äiti, ja isä, siinä sitä sitten ollaan. - viime
En tarkkaan muista päivää, kun oli kysely kansanedustaja Pertti Salovaaran esityksestä, että isovanhemmille annattaisiin lainpäätöksellä oikeus tavata erossa elävien lastensa lapsia eli omia lapsenlapsiaan.
Vastustus yksinhuoltajien yhdistyksen puolelta oli kova ei kaikissa tapauksissa mahdollista.
Perusteluina oli, miksi tavata väkivaltaa tehneen vanhemman vanhempia miksi.
Eikö ole aika kamalaa? Lapsen toinen vanhempi kieltää oikeuden isovanhemmilta kohdata omia lapsenlapsiaan. Lupa tapaamisiin lain avulla. Toisena perusteluna oli että kuinka lapsi menee rikki kun ei tiedä mihin kuuluu. On kuulema aina menossa johonkin. - Helinä-keiju3
viime kirjoitti:
En tarkkaan muista päivää, kun oli kysely kansanedustaja Pertti Salovaaran esityksestä, että isovanhemmille annattaisiin lainpäätöksellä oikeus tavata erossa elävien lastensa lapsia eli omia lapsenlapsiaan.
Vastustus yksinhuoltajien yhdistyksen puolelta oli kova ei kaikissa tapauksissa mahdollista.
Perusteluina oli, miksi tavata väkivaltaa tehneen vanhemman vanhempia miksi.
Eikö ole aika kamalaa? Lapsen toinen vanhempi kieltää oikeuden isovanhemmilta kohdata omia lapsenlapsiaan. Lupa tapaamisiin lain avulla. Toisena perusteluna oli että kuinka lapsi menee rikki kun ei tiedä mihin kuuluu. On kuulema aina menossa johonkin.Naurettava lakiesitys. Lapsen vanhemmat päättävät, ketä pikkulapsi lapsi saa tavata ja ketä ei. Onhan paljon sellaisiakin perheitä, joissa vanhemmat eivät ole edes eronneet, mutta silti he ovat yhdessä keskenään päättäneet, että esim. juoppoa mummoa ei haluta tavata tai karjuvaa isoisää. Voiskos nääkin sitten alkaa lainvoimalla vaatia tavata pikkupilttejä. Sitten, kun lapsi ei enää ole vanhempiensa vastuulla, niin lapsi isona voi tietenkin tavata ketä lystää, kuten kaikki muutkin omavaltaiset.
- Helinä-keiju3
miettijätär kirjoitti:
aivan heti, että teistä ei ole yhteistyöhön, lapsenne parhaaksi.
Tuskin lasta teiltä olisi pois vietykään, jos olisitte pystyneet hoitamaan lapsenne, ei turhaan keltään lasta poisoteta, edes Sinulta.
Tämä minun heitto, yhteen puhaltamisesta on siis vain ajatuksena mahdollinen, äiti on äiti, ja isä on isä, mutta vain paperilla, kasvatuksessa tarvitaan sitä vastuuta olla isä ja äiti, joka onkin teille näköjään ihan vieras käsite.
Lapsi tarvitsee paljon enemmän, kuin paperilla olevat äiti, ja isä, siinä sitä sitten ollaan.Minusta kuvailemasi kaltainen yhteistyö ei ole lapsen parhaaksi. Juurihan kerroin edellisessä viestissä, että haikailemasi yhteistyö on luonnon- ja järjenvastainen ja aiheuttaa lapselle haittaa niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Kyseessä olisi omien vanhempien taholta lähes hylkäys, jos he alkavat pönkittämään sijaisoloja millään tavalla. Olisi viisaampaa, että sijaisvanhemmat keskittyvät vaan siihen, että hoitavat sen lapsen ja jättävät hänen vanhempansa kokonaan rauhaan vaatimatta näiltä yhtään mitään. Tapaamiset hoidatte ammattimaisesti ja sillä siisti. Suunnatkaa tunteenne omiin läheisiinne ja omaan sukuunne ja ystäviinne, vai eikö sellaisia ole.
- sijaisvanhempien
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Naurettava lakiesitys. Lapsen vanhemmat päättävät, ketä pikkulapsi lapsi saa tavata ja ketä ei. Onhan paljon sellaisiakin perheitä, joissa vanhemmat eivät ole edes eronneet, mutta silti he ovat yhdessä keskenään päättäneet, että esim. juoppoa mummoa ei haluta tavata tai karjuvaa isoisää. Voiskos nääkin sitten alkaa lainvoimalla vaatia tavata pikkupilttejä. Sitten, kun lapsi ei enää ole vanhempiensa vastuulla, niin lapsi isona voi tietenkin tavata ketä lystää, kuten kaikki muutkin omavaltaiset.
on vietävä tapaamaan ja pidettävä yhteyttä kaikkiin lapsille tärkeisiin ihmissuhteisiin. Lapselle on tärkeää omat juurensa olivatpa ne millaiset hyvänsä.
Mistä tämä eriarvoisuus? - jos tälläistä
viime kirjoitti:
En tarkkaan muista päivää, kun oli kysely kansanedustaja Pertti Salovaaran esityksestä, että isovanhemmille annattaisiin lainpäätöksellä oikeus tavata erossa elävien lastensa lapsia eli omia lapsenlapsiaan.
Vastustus yksinhuoltajien yhdistyksen puolelta oli kova ei kaikissa tapauksissa mahdollista.
Perusteluina oli, miksi tavata väkivaltaa tehneen vanhemman vanhempia miksi.
Eikö ole aika kamalaa? Lapsen toinen vanhempi kieltää oikeuden isovanhemmilta kohdata omia lapsenlapsiaan. Lupa tapaamisiin lain avulla. Toisena perusteluna oli että kuinka lapsi menee rikki kun ei tiedä mihin kuuluu. On kuulema aina menossa johonkin.lakia ruvetaan puuhastelemaan tämä tyttö ottaa ja lähtee vaikka Venäjälle. Ette voi käsitäkään kuinka "hulluja" mummoja nykyään on. Ne viimeistään tuhoaa lapsen jos ei tämän poika ole ehtinyt ennen sitä. Ja nyt puhun näistä nimeomnaan väkivaltaisten aj narsististen alistajien äideistä. Normaalit mummuthan saa yleensä muutenkin tavata ellei ole ruvennut sotimaan ex-miniäänsä vastaan.
- Helinä-keiju3
sijaisvanhempien kirjoitti:
on vietävä tapaamaan ja pidettävä yhteyttä kaikkiin lapsille tärkeisiin ihmissuhteisiin. Lapselle on tärkeää omat juurensa olivatpa ne millaiset hyvänsä.
Mistä tämä eriarvoisuus?No tietenkin lapsella on aina oikeus pitää yhteyttä läheisiinsä ja ystäviinsä, elleivät biovanhemmat sitä kiellä. Mitä epäselvää tässäkin asiassa taas on muka. Pielessä olisi se, että huoltajuus- ja tapaamisriidoissa avioerotilanteessa olisikin nykyisen kahden hengen sijasta mukana 6 henkeä (eli äidin vanhemmat ja isän vanhemmat) lapsen ajasta tappelemassa. Pielessä olisi myös se, että jos äiti/isä kieltäisi isovanhempaa tapaamasta lastaan, niin tämä saisi lain mukaan oikeuden tavata lasta vastoin vanhempien tahtoa. Joko ymmärsit. Isovanhemmat eivät ole asianosaisia eikä heidän tule ollakkaan. Eri asia tietenkin on orvoksi jääneet lapset, silloin pitäisi isovanhemmilla olla ensisijainen oikeus lapsen edusta päättämään, sillä normaalistihan isovanhemmat haluavat lapsenlapselleen pelkkää hyvää. Sanon vaan, että ohi vanhempien ei isovanhemmat saa päättää lapsen tapaamisista tai mistään muustakaan.
- sijaislapsia
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Minusta kuvailemasi kaltainen yhteistyö ei ole lapsen parhaaksi. Juurihan kerroin edellisessä viestissä, että haikailemasi yhteistyö on luonnon- ja järjenvastainen ja aiheuttaa lapselle haittaa niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Kyseessä olisi omien vanhempien taholta lähes hylkäys, jos he alkavat pönkittämään sijaisoloja millään tavalla. Olisi viisaampaa, että sijaisvanhemmat keskittyvät vaan siihen, että hoitavat sen lapsen ja jättävät hänen vanhempansa kokonaan rauhaan vaatimatta näiltä yhtään mitään. Tapaamiset hoidatte ammattimaisesti ja sillä siisti. Suunnatkaa tunteenne omiin läheisiinne ja omaan sukuunne ja ystäviinne, vai eikö sellaisia ole.
jos niihin pitäisi suhtautua jotenkin "viileän ammattimaisesti". Tai ehkä sitten he, jotka ottavat lapsia vain rahan takia, kuten Helinä ja kai joku muukin täällä vähän väliä kuittaavat, Perheenjäseniä kaikki lapset ovat, jotka saman katon alla asuvat, sama se mistä lähtökohdista ja kuinka kauan siellä asuvat.
Ei biovanhemman tarvitse lastaan hylätä, eikä ottaa asiaa niin melodramaattisesti kuin sinä sen ajattelet. Koska joudut lapselle kuitenkin sanomaan, että sinä et nyt juuri pysty häntä hoitamaan, voit saman tien jatkaa, että nämä ihmiset hoitavat sinua nyt ja pitävät sinusta hyvää huolta, joten sinun ei tarvitse olla huolissasi mistään, ei myöskään minusta. Annat lapselle silloin luvan tuntea olonsa turvalliseksi sijoituskodissa. Se riittää. Ja sijoitusvanhempien kanssa jutellessa ollaan asiallisia, eikä määytä mitä sattuu. Ja muistetaan kiittää siitä, että hoitavat lastasi kun et itse siihen pysty. Kissa kiitoksella elää, sanotaan, mutta sen verran voi aina luoda yhteishenkeä. Molemmilla vanhemmilla, niin sijais- kuin biovanhemmilla, on kuitenkin sama päämäärä eli lapsen hyvinvointi. Turha känääminen, sijaisvanhempien mustamaalaaminen lapsen kuullen ja turha "ihan varmasti jo ens viikolla tuun sut hakeen pois" -lupailu ei todellakaan auta lasta millään lailla. - varmasti
Helinä-keiju3 kirjoitti:
No tietenkin lapsella on aina oikeus pitää yhteyttä läheisiinsä ja ystäviinsä, elleivät biovanhemmat sitä kiellä. Mitä epäselvää tässäkin asiassa taas on muka. Pielessä olisi se, että huoltajuus- ja tapaamisriidoissa avioerotilanteessa olisikin nykyisen kahden hengen sijasta mukana 6 henkeä (eli äidin vanhemmat ja isän vanhemmat) lapsen ajasta tappelemassa. Pielessä olisi myös se, että jos äiti/isä kieltäisi isovanhempaa tapaamasta lastaan, niin tämä saisi lain mukaan oikeuden tavata lasta vastoin vanhempien tahtoa. Joko ymmärsit. Isovanhemmat eivät ole asianosaisia eikä heidän tule ollakkaan. Eri asia tietenkin on orvoksi jääneet lapset, silloin pitäisi isovanhemmilla olla ensisijainen oikeus lapsen edusta päättämään, sillä normaalistihan isovanhemmat haluavat lapsenlapselleen pelkkää hyvää. Sanon vaan, että ohi vanhempien ei isovanhemmat saa päättää lapsen tapaamisista tai mistään muustakaan.
vanhemmilla on määräysvalta päättää, että lapset tapaavat heitä, vaikka he olisivat juoppoja ja väkivaltaisia niinkuin aiemmin itse isovanhemmista kommentoit.
Vanhemmat voivat päättää. Päätösvalta ei ole sijaisvanhemmilla. - Helinä-keiju3
sijaislapsia kirjoitti:
jos niihin pitäisi suhtautua jotenkin "viileän ammattimaisesti". Tai ehkä sitten he, jotka ottavat lapsia vain rahan takia, kuten Helinä ja kai joku muukin täällä vähän väliä kuittaavat, Perheenjäseniä kaikki lapset ovat, jotka saman katon alla asuvat, sama se mistä lähtökohdista ja kuinka kauan siellä asuvat.
Ei biovanhemman tarvitse lastaan hylätä, eikä ottaa asiaa niin melodramaattisesti kuin sinä sen ajattelet. Koska joudut lapselle kuitenkin sanomaan, että sinä et nyt juuri pysty häntä hoitamaan, voit saman tien jatkaa, että nämä ihmiset hoitavat sinua nyt ja pitävät sinusta hyvää huolta, joten sinun ei tarvitse olla huolissasi mistään, ei myöskään minusta. Annat lapselle silloin luvan tuntea olonsa turvalliseksi sijoituskodissa. Se riittää. Ja sijoitusvanhempien kanssa jutellessa ollaan asiallisia, eikä määytä mitä sattuu. Ja muistetaan kiittää siitä, että hoitavat lastasi kun et itse siihen pysty. Kissa kiitoksella elää, sanotaan, mutta sen verran voi aina luoda yhteishenkeä. Molemmilla vanhemmilla, niin sijais- kuin biovanhemmilla, on kuitenkin sama päämäärä eli lapsen hyvinvointi. Turha känääminen, sijaisvanhempien mustamaalaaminen lapsen kuullen ja turha "ihan varmasti jo ens viikolla tuun sut hakeen pois" -lupailu ei todellakaan auta lasta millään lailla.miettijätär ottaa sijaislapsia tyyliin:
"Ei kukaan ottaisi
sijaislapsia 12.12.2006 klo 22.00
jos niihin pitäisi suhtautua jotenkin "viileän ammattimaisesti"
"
Kuuleppas nyt miettijätär. Lapsia ei oteta, lapsia saadaan, joten kyllä sinä ainakin ihan viileän ammattilainen olet suhtautumiseltasi. Viileän ammattilaisesti haluat myös päästä helpolla ja saada palkkiorahasi vähällä vaivalla vaatimalla kaikkia asianosaisia pönkittämään VÄLIAIKAISEN lapsenhoitajan työtäsi, koska et omin voimin siitä selviydy. Vaadit kaikkia asianosaisia kiittelemään sinua ja tukemaan sinua, jotta selviäisit sinulle selvästi liian vaativasta toimeksiannosta. Haluat kiintyä yhteen erään lapsia ja haluat tämän erän lasten vanhempien hyväksyvän pysyväisluonteisen hoidon, sensijaan että tarjoaisit palveluja lapsierille sitä mukaa kun tarvetta tulee ja entiset erät poistuvat palvelujesi piiristä tavoitteen mukaisesti omiin koteihinsa. Harkitsisit adoptiolasta, jos haluat ei-ammattimaisen suhteen apua tarvitsevaan lapseen, ai niin, siitä ei tule rahaa eli se ei ole ammattimaista toimintaa. - Helinä-keiju3
varmasti kirjoitti:
vanhemmilla on määräysvalta päättää, että lapset tapaavat heitä, vaikka he olisivat juoppoja ja väkivaltaisia niinkuin aiemmin itse isovanhemmista kommentoit.
Vanhemmat voivat päättää. Päätösvalta ei ole sijaisvanhemmilla.Sijaisvanhemmilla ei ole resursseja eikä edes valtuuksia kartoittaa sijaislapsen sukulaisten alkoholinkäyttöä noin laajalti, muuta kuin mielikuvituksissaan.
- pitkäaikaisiakin on
Helinä-keiju3 kirjoitti:
miettijätär ottaa sijaislapsia tyyliin:
"Ei kukaan ottaisi
sijaislapsia 12.12.2006 klo 22.00
jos niihin pitäisi suhtautua jotenkin "viileän ammattimaisesti"
"
Kuuleppas nyt miettijätär. Lapsia ei oteta, lapsia saadaan, joten kyllä sinä ainakin ihan viileän ammattilainen olet suhtautumiseltasi. Viileän ammattilaisesti haluat myös päästä helpolla ja saada palkkiorahasi vähällä vaivalla vaatimalla kaikkia asianosaisia pönkittämään VÄLIAIKAISEN lapsenhoitajan työtäsi, koska et omin voimin siitä selviydy. Vaadit kaikkia asianosaisia kiittelemään sinua ja tukemaan sinua, jotta selviäisit sinulle selvästi liian vaativasta toimeksiannosta. Haluat kiintyä yhteen erään lapsia ja haluat tämän erän lasten vanhempien hyväksyvän pysyväisluonteisen hoidon, sensijaan että tarjoaisit palveluja lapsierille sitä mukaa kun tarvetta tulee ja entiset erät poistuvat palvelujesi piiristä tavoitteen mukaisesti omiin koteihinsa. Harkitsisit adoptiolasta, jos haluat ei-ammattimaisen suhteen apua tarvitsevaan lapseen, ai niin, siitä ei tule rahaa eli se ei ole ammattimaista toimintaa.On myös paljon sijaisperheitä, jotka ovat ottaneet lapsen/lapset luokseen sillä mielellä, että elleivät lapsen vanhemmat tule kykeneviksi lastaan hoitamaan, niin lapsi saa kodin heiltä itsenäistymiseensä saakka.
Mekin olemme sellainen sijaisperhe, joka on sitoutunut näihin lapsiin, joiden sijoitus ei 90 % todennäköisyydellä tule olemaan väliaikainen ja alunperin olemme kertoneet toivovamme pitkäaikaista sijoitusta.
On olemassa myös sellaisia sijaisperheitä, jotka ottavat hoidettavakseen mieluummin tai vain lyhytaikaiseen sijoitukseen tulevia lapsia ja toivovat lapsen todella olevan vain väliaikaisesti heillä, kunnes vanhempansa saavat asiansa sellaiseen kuntoon, että kykenevät taas lapsistaan huota pitämään. - Helinä-keiju3
pitkäaikaisiakin on kirjoitti:
On myös paljon sijaisperheitä, jotka ovat ottaneet lapsen/lapset luokseen sillä mielellä, että elleivät lapsen vanhemmat tule kykeneviksi lastaan hoitamaan, niin lapsi saa kodin heiltä itsenäistymiseensä saakka.
Mekin olemme sellainen sijaisperhe, joka on sitoutunut näihin lapsiin, joiden sijoitus ei 90 % todennäköisyydellä tule olemaan väliaikainen ja alunperin olemme kertoneet toivovamme pitkäaikaista sijoitusta.
On olemassa myös sellaisia sijaisperheitä, jotka ottavat hoidettavakseen mieluummin tai vain lyhytaikaiseen sijoitukseen tulevia lapsia ja toivovat lapsen todella olevan vain väliaikaisesti heillä, kunnes vanhempansa saavat asiansa sellaiseen kuntoon, että kykenevät taas lapsistaan huota pitämään.Jotta sijarit voisivat tehdä kertomasi kaltaisia tilauksia sijaislapsista pitäisi huostaanottajalla olla kristallipallo. Kannattaa muistaa, että sossu ei ole sitoutunut antamaan teille sijaislasta tilauksenne mukaiseksi ajaksi vaikka ilmeisesti käytännössä toimiikin tilauksen mukaisesti, mistä ilmentää se, ettei huostaanottoja näköjään millään saada puretuksi. Millaisella tilauslomakkeella ilmoititte sossulle ehdot? Tämä on jo törkeetä, mitä nämä muka pyyteettömät sijarit täällä ovat paljastaneet itsesttään ja lämminsydämisyydestään. Törkeetä.
Vaikka te sitoudutte lapseen, niin ei tarkoita sitä, että lapsen pitäisi sitoutua teihin. - se vain on
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Jotta sijarit voisivat tehdä kertomasi kaltaisia tilauksia sijaislapsista pitäisi huostaanottajalla olla kristallipallo. Kannattaa muistaa, että sossu ei ole sitoutunut antamaan teille sijaislasta tilauksenne mukaiseksi ajaksi vaikka ilmeisesti käytännössä toimiikin tilauksen mukaisesti, mistä ilmentää se, ettei huostaanottoja näköjään millään saada puretuksi. Millaisella tilauslomakkeella ilmoititte sossulle ehdot? Tämä on jo törkeetä, mitä nämä muka pyyteettömät sijarit täällä ovat paljastaneet itsesttään ja lämminsydämisyydestään. Törkeetä.
Vaikka te sitoudutte lapseen, niin ei tarkoita sitä, että lapsen pitäisi sitoutua teihin.Todellakin, meiltä jotka olemme halukkaita huostaanotettuja lapsia perheisiimme ottamaan ihan kysytään mitkä ovat reunaehdot l. voimme esittää toiveita lapsen iästä, sukupuolesta, terveydentilasta, siitä sopiiko meille, että lapsen vanhemmat ovat alkoholisteja, sekakäyttäjiä, mielenterveysongelmaisia ja myös siitä olisimmeko halukkaita ottamaan pitkäaikaissijoitukseen, tilapäissijoitukseen tai määräaikaiseen sijoitukseen tulevan lapsen.
Sijoittajataho sitten miettii ovatko esittämämme toiveet ylipäätään mahdollisia toteuttaa ja jos toiveet ovat moninaiset, niin on mahdollista, ettei sellaista lasta tule sijoitukseen moneen vuoteen tai koskaan.
Siinä vaiheessa, kun lapselle etsitään pitkäaikaista sijaiskotia, on lapsen perheen kanssa tehty sosiaalityötä vuosia (mm. avohuollon tukitoimet, lastenkotisijoitus, kotiutusta on yritetty lastenkodista pari kertaa jos vain minkäänlaisia edellytyksiä on ollut ym. ym. Sosiaalityöntekijöillä ja vähänkään lapsensa etua ajattelemaan pystyvillä vanhemmilla on aika selkeästi näkyvissä onko tulevaisuudessa kotiuttamismahdollisuuksia vai ei, vaikka tätä sinun onkin vaikea tunnustaa.
Ihmeitä tapahtuu ja aina silloin tällöin. Esim. täysin alkoholisoituneen vanhemman silmät avautuvat, kun lapset on huostaanotettu ja sijoitettu perheeseen. Biologinen vanhempi menee katkaisuun, alkaa elää säännöllistä, päihteetöntä elämää tavaten säännöllisesti lapsiaan ja parissa vuodessa lapset ovat taas hänen hoidossaan - ei tällaisessa tapauksessa yksikään lapsen etua ajatteleva sijaisperhe ala vastustamaan huostaanoton ja sijoituksen purkamista, vaikka sijoituksen alussa olisi ollutkin puhe pitkäiaikaissijoituksesta, vaan päinvastoin iloitsee lapsen ja vanhemman uudesta yhteisestä alusta. - Helinä-keiju3
se vain on kirjoitti:
Todellakin, meiltä jotka olemme halukkaita huostaanotettuja lapsia perheisiimme ottamaan ihan kysytään mitkä ovat reunaehdot l. voimme esittää toiveita lapsen iästä, sukupuolesta, terveydentilasta, siitä sopiiko meille, että lapsen vanhemmat ovat alkoholisteja, sekakäyttäjiä, mielenterveysongelmaisia ja myös siitä olisimmeko halukkaita ottamaan pitkäaikaissijoitukseen, tilapäissijoitukseen tai määräaikaiseen sijoitukseen tulevan lapsen.
Sijoittajataho sitten miettii ovatko esittämämme toiveet ylipäätään mahdollisia toteuttaa ja jos toiveet ovat moninaiset, niin on mahdollista, ettei sellaista lasta tule sijoitukseen moneen vuoteen tai koskaan.
Siinä vaiheessa, kun lapselle etsitään pitkäaikaista sijaiskotia, on lapsen perheen kanssa tehty sosiaalityötä vuosia (mm. avohuollon tukitoimet, lastenkotisijoitus, kotiutusta on yritetty lastenkodista pari kertaa jos vain minkäänlaisia edellytyksiä on ollut ym. ym. Sosiaalityöntekijöillä ja vähänkään lapsensa etua ajattelemaan pystyvillä vanhemmilla on aika selkeästi näkyvissä onko tulevaisuudessa kotiuttamismahdollisuuksia vai ei, vaikka tätä sinun onkin vaikea tunnustaa.
Ihmeitä tapahtuu ja aina silloin tällöin. Esim. täysin alkoholisoituneen vanhemman silmät avautuvat, kun lapset on huostaanotettu ja sijoitettu perheeseen. Biologinen vanhempi menee katkaisuun, alkaa elää säännöllistä, päihteetöntä elämää tavaten säännöllisesti lapsiaan ja parissa vuodessa lapset ovat taas hänen hoidossaan - ei tällaisessa tapauksessa yksikään lapsen etua ajatteleva sijaisperhe ala vastustamaan huostaanoton ja sijoituksen purkamista, vaikka sijoituksen alussa olisi ollutkin puhe pitkäiaikaissijoituksesta, vaan päinvastoin iloitsee lapsen ja vanhemman uudesta yhteisestä alusta.Järkyttävää tämä, mitä "se vain on" kirjoitti:
"
Todellakin, meiltä jotka olemme halukkaita huostaanotettuja lapsia perheisiimme ottamaan ihan kysytään mitkä ovat reunaehdot l. voimme esittää toiveita lapsen iästä, sukupuolesta, terveydentilasta, siitä sopiiko meille, että lapsen vanhemmat ovat alkoholisteja, sekakäyttäjiä, mielenterveysongelmaisia ja myös siitä olisimmeko halukkaita ottamaan pitkäaikaissijoitukseen, tilapäissijoitukseen tai määräaikaiseen sijoitukseen tulevan lapsen.
"
Vaikka lapsia olisikin varastossa mitä erilaisimpien sijareiden tarpeita varten, niin tuonkaltainen kyseleminen sossareiden taholta on kertakaikkiaan lasten esineellistämistä. Jos sijarit haluaisivat, kuten täällä väittävät, pyyteettömästi auttaa kaltoinkohdeltuja lapsia, niin he eivät asettelisi mitään reunaehtoja. Tämänhetkisessä toimeksiantopalkkiossa on reunaehtoa ihan tarpeeksi. Sanoit nimimerkki "se vaan on", että teiltä kysytään noita kirjoittamiasi asioita. Haluan tietää kuka kysyy passiivi-ilmauksen sijasta. Huostaanotetun lapsen ihmisarvon nimissä vaadin, että toivomuslistojen laadinta heti lopetetaan. Lapset eivät ole hyllytavaraa. - Toinen sijari
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Järkyttävää tämä, mitä "se vain on" kirjoitti:
"
Todellakin, meiltä jotka olemme halukkaita huostaanotettuja lapsia perheisiimme ottamaan ihan kysytään mitkä ovat reunaehdot l. voimme esittää toiveita lapsen iästä, sukupuolesta, terveydentilasta, siitä sopiiko meille, että lapsen vanhemmat ovat alkoholisteja, sekakäyttäjiä, mielenterveysongelmaisia ja myös siitä olisimmeko halukkaita ottamaan pitkäaikaissijoitukseen, tilapäissijoitukseen tai määräaikaiseen sijoitukseen tulevan lapsen.
"
Vaikka lapsia olisikin varastossa mitä erilaisimpien sijareiden tarpeita varten, niin tuonkaltainen kyseleminen sossareiden taholta on kertakaikkiaan lasten esineellistämistä. Jos sijarit haluaisivat, kuten täällä väittävät, pyyteettömästi auttaa kaltoinkohdeltuja lapsia, niin he eivät asettelisi mitään reunaehtoja. Tämänhetkisessä toimeksiantopalkkiossa on reunaehtoa ihan tarpeeksi. Sanoit nimimerkki "se vaan on", että teiltä kysytään noita kirjoittamiasi asioita. Haluan tietää kuka kysyy passiivi-ilmauksen sijasta. Huostaanotetun lapsen ihmisarvon nimissä vaadin, että toivomuslistojen laadinta heti lopetetaan. Lapset eivät ole hyllytavaraa.Etkö todellakaan tiedä, MIKSI sijoitusperheiltä kysytään (by sossut) millaisia lapsia he ovat valmiita ottamaan? Siinä katsos sijaisperhe arvioi omat voimavaransa. Ei ole ollenkaan sama tuleeko perheeseen yksi vai 3-4 lapsen sisarusparvi, pieni vauva vai kouluikäinen, suht terve ja vain hiukan "hukassa oleva" vai jollain diagnoosilla varustettu. Sijaisvanhempien pitää koulutuksensa aikana oppia arvioimaan omat voimavaransa, ettei tule ahnehdittua liikaa, jolloin uupuminen ja jopa lapsen poismuutto laitokseen tai ammatilliseen sijaiskotiin voivat olla edessä. Kaikentyylisille sijaiskodeille on tarvetta, joten reservissä on hyvä olla koteja laidasta laitaan. Olisipa lapsen kannalta hirvittävä kohtalo jos heidät laitettaisiin listalla ensimmäisenä jonottavaan sijaiskotiin yhtään arvioimatta sitä miten he sopivat toinen toisilleen.
- Toinen sijari
Helinä-keiju3 kirjoitti:
miettijätär ottaa sijaislapsia tyyliin:
"Ei kukaan ottaisi
sijaislapsia 12.12.2006 klo 22.00
jos niihin pitäisi suhtautua jotenkin "viileän ammattimaisesti"
"
Kuuleppas nyt miettijätär. Lapsia ei oteta, lapsia saadaan, joten kyllä sinä ainakin ihan viileän ammattilainen olet suhtautumiseltasi. Viileän ammattilaisesti haluat myös päästä helpolla ja saada palkkiorahasi vähällä vaivalla vaatimalla kaikkia asianosaisia pönkittämään VÄLIAIKAISEN lapsenhoitajan työtäsi, koska et omin voimin siitä selviydy. Vaadit kaikkia asianosaisia kiittelemään sinua ja tukemaan sinua, jotta selviäisit sinulle selvästi liian vaativasta toimeksiannosta. Haluat kiintyä yhteen erään lapsia ja haluat tämän erän lasten vanhempien hyväksyvän pysyväisluonteisen hoidon, sensijaan että tarjoaisit palveluja lapsierille sitä mukaa kun tarvetta tulee ja entiset erät poistuvat palvelujesi piiristä tavoitteen mukaisesti omiin koteihinsa. Harkitsisit adoptiolasta, jos haluat ei-ammattimaisen suhteen apua tarvitsevaan lapseen, ai niin, siitä ei tule rahaa eli se ei ole ammattimaista toimintaa.voidaan siinä mielessä sanoa otettavan, että perheen pitää oma-aloitteisesti ilmoittaa halukkuutensa hommaan ryhtyä. Se on se isoin askel. Loput onkin kiinni siitä oletteko hyväksyttävä perhe ja tuleeko sijoitukseen lapsia joille te olette paras vaihtoehto reservissä olevista. Faktahan on se, että vaikka koko ajan sijaiskodeista sanotaan olevan pulaa, moni on odottanut vuoden, parikin koulutuksen päätyttyä, ennen kuin heille lopulta on lapsia sijoitettu. Sossuilla on usein tarvetta juuri tietynlaisia lapsia ottaville perheille. Olin hiljattain seuraamassa erästä tilaisuutta, jossa heidän sossut kertoi monen lapsen odottavan perheeseen pääsyä, koska sisarukset piti saada samaan kotiin ja heillä on reservissä vain perheitä jotka olisivat valmiit ottamaan vastaan enää yhden lisää /kiintiö sallii enää yhden.
Huvittavaahan tämä on mitä muutama bioäiti täällä koko touhusta ja eritoten meistä sijareista ajattelee. Arkeemme niillä ei ole mitään vaikutusta, kaikki pyörii kuten tarkoitettu on, sopi se sitten joillekin tai ei. Me muuten halusimme aikoinaan ehdottomasti lapsen, jonka vanhemmat eivät kynsin hampain vastusta sijoitusta. Halusimme välttyä ikävältä kotirauhan häirinnältä. - En usko keijuihin
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Minusta kuvailemasi kaltainen yhteistyö ei ole lapsen parhaaksi. Juurihan kerroin edellisessä viestissä, että haikailemasi yhteistyö on luonnon- ja järjenvastainen ja aiheuttaa lapselle haittaa niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Kyseessä olisi omien vanhempien taholta lähes hylkäys, jos he alkavat pönkittämään sijaisoloja millään tavalla. Olisi viisaampaa, että sijaisvanhemmat keskittyvät vaan siihen, että hoitavat sen lapsen ja jättävät hänen vanhempansa kokonaan rauhaan vaatimatta näiltä yhtään mitään. Tapaamiset hoidatte ammattimaisesti ja sillä siisti. Suunnatkaa tunteenne omiin läheisiinne ja omaan sukuunne ja ystäviinne, vai eikö sellaisia ole.
Olen seurannut tämän Helinä-keijun kirjoittelua nyt mutaman viikon ajan. Ja olen ehdttomasti sitä mieltä, että hänen on pakko olla "fantasiahahmo" joka käyttäytymisellään yrittää herättää keskustelua.
Ei yksikään mieleltään terve aikuinen voi olla noin vainoharhainen, vihamielinen, yhteistyökyvytön riidankylväjä kuin tämä Helinä-keiju on.
Tai jos hän on oikeasti olemassa ja häneltä on lapset huostaanotettu, niin en voi kuin kiittää tuon teon tehneitä sosiaalityöntekijöitä.
Kyllä teillä sijaisvanhemmilla on vaikeaa jos useampi biologinen vanhempi on noin yhteistyökyvytön, vainoharhainen ja riitainen ihmnen kuin tämä Helinäkeiju vaikuttaa olevan.
Mutta muistakaa, että vanhemmuutta on sekä biologista että sosiaalista. Ihanteellisinta olisi tietysti se, että molemmat vanhemuudet toteutuisivat biologisissa vanhemmissa, mutta mikäli heistä ei ole sosiaalisiksi vanhemmiksi sairautensa, alkoholonkäyttönsä tai huumeriippuvutensa vuoksi niin eihän se teidän sijaisvanhempien vika ole.
Yrittäkää jaksaa lasten parhaksi. - Helinä-keiju3
Toinen sijari kirjoitti:
Etkö todellakaan tiedä, MIKSI sijoitusperheiltä kysytään (by sossut) millaisia lapsia he ovat valmiita ottamaan? Siinä katsos sijaisperhe arvioi omat voimavaransa. Ei ole ollenkaan sama tuleeko perheeseen yksi vai 3-4 lapsen sisarusparvi, pieni vauva vai kouluikäinen, suht terve ja vain hiukan "hukassa oleva" vai jollain diagnoosilla varustettu. Sijaisvanhempien pitää koulutuksensa aikana oppia arvioimaan omat voimavaransa, ettei tule ahnehdittua liikaa, jolloin uupuminen ja jopa lapsen poismuutto laitokseen tai ammatilliseen sijaiskotiin voivat olla edessä. Kaikentyylisille sijaiskodeille on tarvetta, joten reservissä on hyvä olla koteja laidasta laitaan. Olisipa lapsen kannalta hirvittävä kohtalo jos heidät laitettaisiin listalla ensimmäisenä jonottavaan sijaiskotiin yhtään arvioimatta sitä miten he sopivat toinen toisilleen.
Tämähän se on se lasten ongelma, kun ei ole ketään kotona.
Sijaisvanhemmat eivät ole niitä, kenen kuuluu voimavarat arvioida, vaan se on sijoittajan tehtävä, ja ammattitaidolla. Lisäksi pitää lapselta ja/tai sisarusparvelta (ikä huomioiden tietenkin, tolloille tämä huomautuksena) ja heidän omilta vanhemmiltaan kysyä, arvioivatko he tämän kyseisen palveluntarjoajan sopivaksi elämään lapsen/lasten kanssa ympärivuorokautisesti. Sossut eivät saa siirtää tätä arviointivastuuta sijareiksi halajaville, jotka eivät osaa katsoa peiliin, kuten olemme näissäkin keskusteluissa voineet selvästi havaita. - Sijaispäivystäjä
Helinä-keiju3 kirjoitti:
miettijätär ottaa sijaislapsia tyyliin:
"Ei kukaan ottaisi
sijaislapsia 12.12.2006 klo 22.00
jos niihin pitäisi suhtautua jotenkin "viileän ammattimaisesti"
"
Kuuleppas nyt miettijätär. Lapsia ei oteta, lapsia saadaan, joten kyllä sinä ainakin ihan viileän ammattilainen olet suhtautumiseltasi. Viileän ammattilaisesti haluat myös päästä helpolla ja saada palkkiorahasi vähällä vaivalla vaatimalla kaikkia asianosaisia pönkittämään VÄLIAIKAISEN lapsenhoitajan työtäsi, koska et omin voimin siitä selviydy. Vaadit kaikkia asianosaisia kiittelemään sinua ja tukemaan sinua, jotta selviäisit sinulle selvästi liian vaativasta toimeksiannosta. Haluat kiintyä yhteen erään lapsia ja haluat tämän erän lasten vanhempien hyväksyvän pysyväisluonteisen hoidon, sensijaan että tarjoaisit palveluja lapsierille sitä mukaa kun tarvetta tulee ja entiset erät poistuvat palvelujesi piiristä tavoitteen mukaisesti omiin koteihinsa. Harkitsisit adoptiolasta, jos haluat ei-ammattimaisen suhteen apua tarvitsevaan lapseen, ai niin, siitä ei tule rahaa eli se ei ole ammattimaista toimintaa.ymmärsi lukemansa paremmin kuin sinä kirjoittamasi.
Paljastat täysin oman kokemattomuutesi koko lastensuojelusta ja sen tuomista ongelmista. Ei ole niin selvää huostaanotetunlapsen tunnemaailma kuin sinun antamasi teoreettinen kannanottosi asiastasa yleensä on.
Eikä sinulla itsellä ole edes lapsia niin ei sinulla ole myöskään sitä elämänkokemusta.
Sijaisvanhempana enmme voi ajatella että se sijoitus on väliaikainen vaan on ajateltava että se on elämänpituinen sijoitus.
Että anna unelmillesi kestävää maaperä joka kestää oikeaa elämää myös huostaanoton kaaoksessa.
Et taaskaan osaa ajatella lasta kuten täällä moni siitä on jo sinulle maininnut. - Sijaispäivystäjä
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Tämähän se on se lasten ongelma, kun ei ole ketään kotona.
Sijaisvanhemmat eivät ole niitä, kenen kuuluu voimavarat arvioida, vaan se on sijoittajan tehtävä, ja ammattitaidolla. Lisäksi pitää lapselta ja/tai sisarusparvelta (ikä huomioiden tietenkin, tolloille tämä huomautuksena) ja heidän omilta vanhemmiltaan kysyä, arvioivatko he tämän kyseisen palveluntarjoajan sopivaksi elämään lapsen/lasten kanssa ympärivuorokautisesti. Sossut eivät saa siirtää tätä arviointivastuuta sijareiksi halajaville, jotka eivät osaa katsoa peiliin, kuten olemme näissäkin keskusteluissa voineet selvästi havaita.sanoa kuin pahsti olet hukassa ajatuksiesi kanssa.
Onko sinulla mitään kuvaa ihmisen normaalista elämästä kun noin kylmästi käsittelet lastenkin elämää. - tämä sijaispäivystäjä
Sijaispäivystäjä kirjoitti:
ymmärsi lukemansa paremmin kuin sinä kirjoittamasi.
Paljastat täysin oman kokemattomuutesi koko lastensuojelusta ja sen tuomista ongelmista. Ei ole niin selvää huostaanotetunlapsen tunnemaailma kuin sinun antamasi teoreettinen kannanottosi asiastasa yleensä on.
Eikä sinulla itsellä ole edes lapsia niin ei sinulla ole myöskään sitä elämänkokemusta.
Sijaisvanhempana enmme voi ajatella että se sijoitus on väliaikainen vaan on ajateltava että se on elämänpituinen sijoitus.
Että anna unelmillesi kestävää maaperä joka kestää oikeaa elämää myös huostaanoton kaaoksessa.
Et taaskaan osaa ajatella lasta kuten täällä moni siitä on jo sinulle maininnut.on tullut kehiin arvioimaan yhden jos toisen viestittäjän tietoja . Et ole kuitenkaan esittänyt niitä "tenttikhysymyksiä" (aikaisemmin palstalla) mikä liittyisi lapsen kehitykseen??
- Helinä-keiju3
En usko keijuihin kirjoitti:
Olen seurannut tämän Helinä-keijun kirjoittelua nyt mutaman viikon ajan. Ja olen ehdttomasti sitä mieltä, että hänen on pakko olla "fantasiahahmo" joka käyttäytymisellään yrittää herättää keskustelua.
Ei yksikään mieleltään terve aikuinen voi olla noin vainoharhainen, vihamielinen, yhteistyökyvytön riidankylväjä kuin tämä Helinä-keiju on.
Tai jos hän on oikeasti olemassa ja häneltä on lapset huostaanotettu, niin en voi kuin kiittää tuon teon tehneitä sosiaalityöntekijöitä.
Kyllä teillä sijaisvanhemmilla on vaikeaa jos useampi biologinen vanhempi on noin yhteistyökyvytön, vainoharhainen ja riitainen ihmnen kuin tämä Helinäkeiju vaikuttaa olevan.
Mutta muistakaa, että vanhemmuutta on sekä biologista että sosiaalista. Ihanteellisinta olisi tietysti se, että molemmat vanhemuudet toteutuisivat biologisissa vanhemmissa, mutta mikäli heistä ei ole sosiaalisiksi vanhemmiksi sairautensa, alkoholonkäyttönsä tai huumeriippuvutensa vuoksi niin eihän se teidän sijaisvanhempien vika ole.
Yrittäkää jaksaa lasten parhaksi.Mikään ei ole lapselle katastrofaalisempaa, kuin joutua itseään tyhmemmän palkkioäidin ja -isän kasvattamaksi ja vallan alaisuuteen. Siinä oppii kyllä melko pian pitämään kynttilänsä vakan alla, koska se on selviytymisen ehto niissä älyllisesti yksinkertaisissa oloissa, johin sijaislapsi joutuu alistumaan. Ainoana poikkeuksena pidän amaliaa.
Muut eivät todellakaan ole säväyttäneet. - Normaaliälyinen
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Mikään ei ole lapselle katastrofaalisempaa, kuin joutua itseään tyhmemmän palkkioäidin ja -isän kasvattamaksi ja vallan alaisuuteen. Siinä oppii kyllä melko pian pitämään kynttilänsä vakan alla, koska se on selviytymisen ehto niissä älyllisesti yksinkertaisissa oloissa, johin sijaislapsi joutuu alistumaan. Ainoana poikkeuksena pidän amaliaa.
Muut eivät todellakaan ole säväyttäneet.Mielestäni niiden sijaisvanhempien, jotka tällä palstalla kirjoittelevat, älykkyydestä on vaikea sanoa paljoakaan pelkkien kirjoitusten perusteella.
Eivätkä täällä kirjoittelevat sijaisvanhemmat ole kuin murto-osa maamme sijaisvanhemmista.
Lisäksi tällä foorumilla kuka tahansa voi esiintyä minä tahansa - en ollenkaan usko kaikkien sijaisvanhemmiksi itseään täällä tituleeraavien olevan todellisuudessa sitä.
Huippuälykäskään lapsi ei pysty hyödyntämään kykyjään kodissa, jossa joutuu kokemaan pelkoa, turvattomuutta ja jossa hänestä ei välitetä edes sen vertaa, että saisi perushoidon ja huolenpidon - tällainen lapsi alkaa kukoistamaan ihan tavallisessa perheessä, jossa perusasiat ovat kunnossa, vaikka vanhemmat olisivat älykkyydeltään vain keskitasoa. - täysin tietämätön
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Järkyttävää tämä, mitä "se vain on" kirjoitti:
"
Todellakin, meiltä jotka olemme halukkaita huostaanotettuja lapsia perheisiimme ottamaan ihan kysytään mitkä ovat reunaehdot l. voimme esittää toiveita lapsen iästä, sukupuolesta, terveydentilasta, siitä sopiiko meille, että lapsen vanhemmat ovat alkoholisteja, sekakäyttäjiä, mielenterveysongelmaisia ja myös siitä olisimmeko halukkaita ottamaan pitkäaikaissijoitukseen, tilapäissijoitukseen tai määräaikaiseen sijoitukseen tulevan lapsen.
"
Vaikka lapsia olisikin varastossa mitä erilaisimpien sijareiden tarpeita varten, niin tuonkaltainen kyseleminen sossareiden taholta on kertakaikkiaan lasten esineellistämistä. Jos sijarit haluaisivat, kuten täällä väittävät, pyyteettömästi auttaa kaltoinkohdeltuja lapsia, niin he eivät asettelisi mitään reunaehtoja. Tämänhetkisessä toimeksiantopalkkiossa on reunaehtoa ihan tarpeeksi. Sanoit nimimerkki "se vaan on", että teiltä kysytään noita kirjoittamiasi asioita. Haluan tietää kuka kysyy passiivi-ilmauksen sijasta. Huostaanotetun lapsen ihmisarvon nimissä vaadin, että toivomuslistojen laadinta heti lopetetaan. Lapset eivät ole hyllytavaraa.Luonnollisesti sijoittajataho (mm.kunnan/kaupungin sosiaalitoimen virkamies, lastensuojelun erityispalveluiden sosiaalityöntekijä tai PELAn sijoituksia hoitava sosiaalityöntekijä) kartoittaa sijaisvanhemmiksi halukkaiden perheiden mahdollisuudet mahdollisimman hyvin - juuri sen vuoksi kyselylomakkeet on kehitetty, että niiden pohjalta on hyvä jatkaa.
On täysin tarkoituksenmukaista, että sellaiseen perheeseen ei sijoiteta ennalta vaikeahoitoiseksi tiedettyä lasta, joka ei tällaista lasta aikonut perheenjäsenekseen ottaa.
Vaikka toisissa kunnissa enemmän, toisissa vähemmän, kartoitetaan potentiaalisen sijaisperheen mahdollisuuksia, niin silti jatkuvasti tapahtuu niin, että lapsi onkin vaikeampihoitoisempi/häiriintyneempi kuin sijoitusta tehtäessä on tiedetty.
Nimenomaan siksi, että lapset eivät ole hyllytavaraa, tulee sijaisperheiden valmiuksia kartoittaa kyselyin ja haastatteluin entistäkin paremmin, valmennusta ja jatkuvaa koulutusta unohtamatta - muistettakoon, että kaikki liittyy siihen, että lapselle etsitään uutta kotia, koska hänet elämään kutsuneet aikuiset eivät ole olleet kykeneviä sitä tarjoamaan. - Sijaispäivystäjä
tämä sijaispäivystäjä kirjoitti:
on tullut kehiin arvioimaan yhden jos toisen viestittäjän tietoja . Et ole kuitenkaan esittänyt niitä "tenttikhysymyksiä" (aikaisemmin palstalla) mikä liittyisi lapsen kehitykseen??
voit sen tehdä itsekkin.
- olen todennut
En usko keijuihin kirjoitti:
Olen seurannut tämän Helinä-keijun kirjoittelua nyt mutaman viikon ajan. Ja olen ehdttomasti sitä mieltä, että hänen on pakko olla "fantasiahahmo" joka käyttäytymisellään yrittää herättää keskustelua.
Ei yksikään mieleltään terve aikuinen voi olla noin vainoharhainen, vihamielinen, yhteistyökyvytön riidankylväjä kuin tämä Helinä-keiju on.
Tai jos hän on oikeasti olemassa ja häneltä on lapset huostaanotettu, niin en voi kuin kiittää tuon teon tehneitä sosiaalityöntekijöitä.
Kyllä teillä sijaisvanhemmilla on vaikeaa jos useampi biologinen vanhempi on noin yhteistyökyvytön, vainoharhainen ja riitainen ihmnen kuin tämä Helinäkeiju vaikuttaa olevan.
Mutta muistakaa, että vanhemmuutta on sekä biologista että sosiaalista. Ihanteellisinta olisi tietysti se, että molemmat vanhemuudet toteutuisivat biologisissa vanhemmissa, mutta mikäli heistä ei ole sosiaalisiksi vanhemmiksi sairautensa, alkoholonkäyttönsä tai huumeriippuvutensa vuoksi niin eihän se teidän sijaisvanhempien vika ole.
Yrittäkää jaksaa lasten parhaksi.minäkin. Meillä juuri tuon kaltainen bioäiti että siinä onkin sitten työmaata kerraksi.
Lisäksi vielä hyvinvaikeasti bioäitinsä vaurioittama lapsi hoidettavana.
Tiedän että se Helinä-keiju ei ole sama kuin meidän bioäiti. - on tapahtunut
Normaaliälyinen kirjoitti:
Mielestäni niiden sijaisvanhempien, jotka tällä palstalla kirjoittelevat, älykkyydestä on vaikea sanoa paljoakaan pelkkien kirjoitusten perusteella.
Eivätkä täällä kirjoittelevat sijaisvanhemmat ole kuin murto-osa maamme sijaisvanhemmista.
Lisäksi tällä foorumilla kuka tahansa voi esiintyä minä tahansa - en ollenkaan usko kaikkien sijaisvanhemmiksi itseään täällä tituleeraavien olevan todellisuudessa sitä.
Huippuälykäskään lapsi ei pysty hyödyntämään kykyjään kodissa, jossa joutuu kokemaan pelkoa, turvattomuutta ja jossa hänestä ei välitetä edes sen vertaa, että saisi perushoidon ja huolenpidon - tällainen lapsi alkaa kukoistamaan ihan tavallisessa perheessä, jossa perusasiat ovat kunnossa, vaikka vanhemmat olisivat älykkyydeltään vain keskitasoa.meille sijoitetulle lapselle. Lapsi luokitettiin vähä älyiseksi alaasteella ja kun pääsi sijiskotiin niin alkoi hiljalleen tapahtumaan kummia. Nyt lapsi luokkansa ja koulunsa priimus oppilas.
Silti me olemme tavallisia "duunareita" molemmilla vain akateeminen tutkinto ammattiin joka on hyvin mielenkiintoinen että silleen.
Että pelkkä perushoito, hyvinvointi, turvallisuus, rajat,lasta kunnioittava käyttäytyminen ym. ym. on lapselle näin selvästi eduksi.
Nyt lapsi jo 15 vuotias. - voi olla mahdollista
Helinä-keiju3 kirjoitti:
No tietenkin lapsella on aina oikeus pitää yhteyttä läheisiinsä ja ystäviinsä, elleivät biovanhemmat sitä kiellä. Mitä epäselvää tässäkin asiassa taas on muka. Pielessä olisi se, että huoltajuus- ja tapaamisriidoissa avioerotilanteessa olisikin nykyisen kahden hengen sijasta mukana 6 henkeä (eli äidin vanhemmat ja isän vanhemmat) lapsen ajasta tappelemassa. Pielessä olisi myös se, että jos äiti/isä kieltäisi isovanhempaa tapaamasta lastaan, niin tämä saisi lain mukaan oikeuden tavata lasta vastoin vanhempien tahtoa. Joko ymmärsit. Isovanhemmat eivät ole asianosaisia eikä heidän tule ollakkaan. Eri asia tietenkin on orvoksi jääneet lapset, silloin pitäisi isovanhemmilla olla ensisijainen oikeus lapsen edusta päättämään, sillä normaalistihan isovanhemmat haluavat lapsenlapselleen pelkkää hyvää. Sanon vaan, että ohi vanhempien ei isovanhemmat saa päättää lapsen tapaamisista tai mistään muustakaan.
mikä sinut saa aina noin ylimielisesti yleistämään kaikki asiat. Luuletko olevasi kaikkitietävä.
Isovanhemmat kyllä voi määrätä asioista riippuen aika paljon että älä yritä taaskaan saada kaunaa biovanhempien ja isovanhempien välille aivan turhan takia. Älkää siis uskoko mitä Helinä-keiju taas höpisee.
"Sanon vaan, että ohi vanhempien ...."
Niin sanot sinä mutta mitä sanoo muut. - hienosti toimisikin!
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Tämähän se on se lasten ongelma, kun ei ole ketään kotona.
Sijaisvanhemmat eivät ole niitä, kenen kuuluu voimavarat arvioida, vaan se on sijoittajan tehtävä, ja ammattitaidolla. Lisäksi pitää lapselta ja/tai sisarusparvelta (ikä huomioiden tietenkin, tolloille tämä huomautuksena) ja heidän omilta vanhemmiltaan kysyä, arvioivatko he tämän kyseisen palveluntarjoajan sopivaksi elämään lapsen/lasten kanssa ympärivuorokautisesti. Sossut eivät saa siirtää tätä arviointivastuuta sijareiksi halajaville, jotka eivät osaa katsoa peiliin, kuten olemme näissäkin keskusteluissa voineet selvästi havaita.ei olisi sossuilla enää mitään vaikeuksia löytää sijaiskoteja haastavammillekin lapsille, kun lykätään vaan ovesta sisään ja sanotaan, että kyllä te näitten kanssa pärjäätte, miten niin ette usko, höpö höpö ja tuossa on numero soita siihen jos tulee hätä käteen (olen kyllä just silloin kahvilla...)
Sillain saadaan loputkin sijaisvanhemmat katoamaan sukupuuttoon. Mikä on tietysti monen mielestä hyvä asia, koska sittenhän saadaan kaikki lapset laitoksiin, jotka niin monen bion mielestä ovat parempia. Oppii kai siellä lapsi ainakin pitämään puolensa.
Ilmeisesti sinulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä miten homma käytännössä toimii. Teoretisoiminen on varmasti hauskaa kun teet sitä niin paljon. - kysyä?
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Tämähän se on se lasten ongelma, kun ei ole ketään kotona.
Sijaisvanhemmat eivät ole niitä, kenen kuuluu voimavarat arvioida, vaan se on sijoittajan tehtävä, ja ammattitaidolla. Lisäksi pitää lapselta ja/tai sisarusparvelta (ikä huomioiden tietenkin, tolloille tämä huomautuksena) ja heidän omilta vanhemmiltaan kysyä, arvioivatko he tämän kyseisen palveluntarjoajan sopivaksi elämään lapsen/lasten kanssa ympärivuorokautisesti. Sossut eivät saa siirtää tätä arviointivastuuta sijareiksi halajaville, jotka eivät osaa katsoa peiliin, kuten olemme näissäkin keskusteluissa voineet selvästi havaita.Kuka tuntee sinun elämäsi parhaiten?
Minä ainakin tunnen itseni parhaiten, sinusta en tiedä. Tuntuu kyllä erikoiselta jos oletat, että joku muu (sossu tässä keskustelussa) tuntee sisimpäsi ja voimavarasi paremmin kuin sinä itse. Bioperhe tai sossu ei voi tietää miten joku muu jaksaa. Minäkin voisin ihmetellä, että miksei naapurini jaksa lapsiaan, vaikka heitä on vähemmän kuin meillä. Olemme kumpikin kotiäitejä ja hänen alle koulu-ikäisensä ovat hoidossa. Todellisuudessa en halua asiaa puida, koska en tiedä asiasta kaikkea. Tiedän ainoastaan sen mitä näen ja se ei ole läheskään koko totuus.
Oletko huomannut, että joku vanhempi väsyy jo yhteen tai kahteen lapseen? Toinen taas ei pidä minään, vaikka lapsia olisi 5. Se olisikin eri asia jos kaikki ihmiset olisivat tehty samalla muotilla niin tässä asiassa ei olisi ongelmia. Mutta kun emme ole samasta muotista. Onneksi. - Helinä-keiju3
täysin tietämätön kirjoitti:
Luonnollisesti sijoittajataho (mm.kunnan/kaupungin sosiaalitoimen virkamies, lastensuojelun erityispalveluiden sosiaalityöntekijä tai PELAn sijoituksia hoitava sosiaalityöntekijä) kartoittaa sijaisvanhemmiksi halukkaiden perheiden mahdollisuudet mahdollisimman hyvin - juuri sen vuoksi kyselylomakkeet on kehitetty, että niiden pohjalta on hyvä jatkaa.
On täysin tarkoituksenmukaista, että sellaiseen perheeseen ei sijoiteta ennalta vaikeahoitoiseksi tiedettyä lasta, joka ei tällaista lasta aikonut perheenjäsenekseen ottaa.
Vaikka toisissa kunnissa enemmän, toisissa vähemmän, kartoitetaan potentiaalisen sijaisperheen mahdollisuuksia, niin silti jatkuvasti tapahtuu niin, että lapsi onkin vaikeampihoitoisempi/häiriintyneempi kuin sijoitusta tehtäessä on tiedetty.
Nimenomaan siksi, että lapset eivät ole hyllytavaraa, tulee sijaisperheiden valmiuksia kartoittaa kyselyin ja haastatteluin entistäkin paremmin, valmennusta ja jatkuvaa koulutusta unohtamatta - muistettakoon, että kaikki liittyy siihen, että lapselle etsitään uutta kotia, koska hänet elämään kutsuneet aikuiset eivät ole olleet kykeneviä sitä tarjoamaan.Osuit naulan kantaan "täysin tietämätön". Suurin osa kansastammehan on ollut autuaan tietämätön lastensuojelumme katastrofaalisesta tilasta, huostaanottojen lisääntymisestä vuosi vuoden jälkeen, sijaiskotisysteemistä ja sen ongelmista, lastenkotejen karmeista oloista, lasten vuosikausia jatkuneesta ja lisääntyneestä köyhyydestä ja pahoinvoinnista maassamme. Nämä kaikki tähän saakka sijaisten ja sossujen sisäpiiritietona pidetyt ja koko kansan tasolta pimitetyt asiat olisi korjattu jo ajat sitten, jos edes Ulkoministeriö olisi hoitanut tiedotusvelvollisuutensa YK:n huolestuneisuudesta ajallaan niin, että olisimme tienneet kuinka kauhea ja häpeällinen tilanne täällä Suomessa on. Tilanteemme ja sen hoito ei yllä sivistysvaltion tasolle mitenkään veivaamalla, ei mitenkään. Siitä puhuu myös sijareiden täällä ilmitullut alistuneisuus nykyoloihin, heidän arvostellessaan taviskanslaisia, kuten minua siitä, että en tajua normaalia sijaislapsen ja perheen tilannetta. Kyseinen tilanne kun ei ole normaali vaan epänormaali. Siksi siitä on päästävä. Olette kauempana normaalista kuin kuu maasta.
- Helinä-keiju3
voi olla mahdollista kirjoitti:
mikä sinut saa aina noin ylimielisesti yleistämään kaikki asiat. Luuletko olevasi kaikkitietävä.
Isovanhemmat kyllä voi määrätä asioista riippuen aika paljon että älä yritä taaskaan saada kaunaa biovanhempien ja isovanhempien välille aivan turhan takia. Älkää siis uskoko mitä Helinä-keiju taas höpisee.
"Sanon vaan, että ohi vanhempien ...."
Niin sanot sinä mutta mitä sanoo muut.Jos todella olet tuota mieltä, "voi olla mahdollista" -nimimerkki, että sinun vanhempasi voivat määrätä sinun lapsistasi ohi sinun, niin ehkä se teidän tapauksessa onkin parempi ratkaisu, ainakin lapsillesi. Meitä on niin moneksi näköjään.
- Helinä-keiju3
Normaaliälyinen kirjoitti:
Mielestäni niiden sijaisvanhempien, jotka tällä palstalla kirjoittelevat, älykkyydestä on vaikea sanoa paljoakaan pelkkien kirjoitusten perusteella.
Eivätkä täällä kirjoittelevat sijaisvanhemmat ole kuin murto-osa maamme sijaisvanhemmista.
Lisäksi tällä foorumilla kuka tahansa voi esiintyä minä tahansa - en ollenkaan usko kaikkien sijaisvanhemmiksi itseään täällä tituleeraavien olevan todellisuudessa sitä.
Huippuälykäskään lapsi ei pysty hyödyntämään kykyjään kodissa, jossa joutuu kokemaan pelkoa, turvattomuutta ja jossa hänestä ei välitetä edes sen vertaa, että saisi perushoidon ja huolenpidon - tällainen lapsi alkaa kukoistamaan ihan tavallisessa perheessä, jossa perusasiat ovat kunnossa, vaikka vanhemmat olisivat älykkyydeltään vain keskitasoa.Normaaliälyinen, uskottelet itsellesi ja toivot siis, että älykkäät ja sivistyneet sijaisvanhemmat piilottelevat jossakin eivätkä amaliaa lukuunottamatta esittäydy lainkaan tällä palstalle. Miksi he noin toimisivat? Älykäs ja empaattinen ihminen ei ole niin ylimielinen ja ylemmyydentuntoinen, että kokisi alentavaksi tuoda kokemuksensa, mielipiteensä ja taipumuksensa esille tämänkaltaisella palstalla sensijaan että antaa sijaisvanhempien maineen romuttua pistämättä rikkaa ristiin.
- ja nyt vasta sen
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Jos todella olet tuota mieltä, "voi olla mahdollista" -nimimerkki, että sinun vanhempasi voivat määrätä sinun lapsistasi ohi sinun, niin ehkä se teidän tapauksessa onkin parempi ratkaisu, ainakin lapsillesi. Meitä on niin moneksi näköjään.
huomasit.
Meitä on siis niin moneksi. - Helinä-keiju3
ja nyt vasta sen kirjoitti:
huomasit.
Meitä on siis niin moneksi.Tee jotain asian hyväksi, lapsesi kärsii.
- kaktus
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Tee jotain asian hyväksi, lapsesi kärsii.
eikös se ollut niin, ettei sellaista olekaan kuin kateissa oleva vanhemmuus?
- uskoa ?
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Normaaliälyinen, uskottelet itsellesi ja toivot siis, että älykkäät ja sivistyneet sijaisvanhemmat piilottelevat jossakin eivätkä amaliaa lukuunottamatta esittäydy lainkaan tällä palstalle. Miksi he noin toimisivat? Älykäs ja empaattinen ihminen ei ole niin ylimielinen ja ylemmyydentuntoinen, että kokisi alentavaksi tuoda kokemuksensa, mielipiteensä ja taipumuksensa esille tämänkaltaisella palstalla sensijaan että antaa sijaisvanhempien maineen romuttua pistämättä rikkaa ristiin.
Minäpä uskon, että suurin osa suomalaisista ei käy tällä nimenomaisella palstalla lainkaan.
Samoin tuskin enemmistö sijaisvanhemmistakaan käy tällä palstalla ja moni niistäkin, jotka tällä palstalla käyvät (varsinkin ne fiksummat) jättävät kirjoittamatta tänne, koska täällä keskustelun taso vajoaa lähes aiheesta kuin aiheesta ala-arvoiselle tasolle.
Minäkin käyn tällä palstalla silkasta itsekidutuksen halusta . . . ehkä.
Tämä palsta ei ole se, jossa sijaisvanhemmuuden mainetta sen enempää romutetaan kuin nostetaankaan. - Helinä-keiju3
kaktus kirjoitti:
eikös se ollut niin, ettei sellaista olekaan kuin kateissa oleva vanhemmuus?
Tämä nyt ainakin on selvää. Mutta onhan se hyvä, jos sattuu isovanhemmat kantamaan vastuun silloin kun omat vanhemmat ilmoittavat, että eivät itse sitä vastuuta ja vanhemmuutta pysty kantamaan. Miksi on muuten näin mahtanut päästä käymään. Onko ne isovanhemmat jotenkin epäonnistuneet kasvatuksessaan. Minusta on.
- ihminen järki
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Tämä nyt ainakin on selvää. Mutta onhan se hyvä, jos sattuu isovanhemmat kantamaan vastuun silloin kun omat vanhemmat ilmoittavat, että eivät itse sitä vastuuta ja vanhemmuutta pysty kantamaan. Miksi on muuten näin mahtanut päästä käymään. Onko ne isovanhemmat jotenkin epäonnistuneet kasvatuksessaan. Minusta on.
käteen ja mieti sitä.
Mikä on sinun elämäsi mielikuva.
Vaikuttaa hyvin heikolta ja niin utopiselta.
Miten onnistuu jos on sinunkaltaisesi bioäiti ja lapsesi pitäisi laittaa isovanhempien huostaan?
Ihmettelen vaan kannanottojasi edelleen. Ei lpaset ole leluja jos niin kuvittelet heilläkin on ajattelevat omat aivot jos et sitä vielä tiedä. - Helinä-keiju3
uskoa ? kirjoitti:
Minäpä uskon, että suurin osa suomalaisista ei käy tällä nimenomaisella palstalla lainkaan.
Samoin tuskin enemmistö sijaisvanhemmistakaan käy tällä palstalla ja moni niistäkin, jotka tällä palstalla käyvät (varsinkin ne fiksummat) jättävät kirjoittamatta tänne, koska täällä keskustelun taso vajoaa lähes aiheesta kuin aiheesta ala-arvoiselle tasolle.
Minäkin käyn tällä palstalla silkasta itsekidutuksen halusta . . . ehkä.
Tämä palsta ei ole se, jossa sijaisvanhemmuuden mainetta sen enempää romutetaan kuin nostetaankaan.Tarkoitatko, että sijarit ovat lähteneet ikään kuin soitelleen sotaan jopa tällä nettipalstalla, siinä missä lupautuessaan vieraiden lasten ympärivuorokautiseen hoitotehtäväänkin. Eli suuret luulot, vähän tuloksia.
- on huostaanotto tarpeen
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Tarkoitatko, että sijarit ovat lähteneet ikään kuin soitelleen sotaan jopa tällä nettipalstalla, siinä missä lupautuessaan vieraiden lasten ympärivuorokautiseen hoitotehtäväänkin. Eli suuret luulot, vähän tuloksia.
Edellinen kirjoittaja on ilmiselvästi sairas.
Hain noin 40 hänen kirjoitustaan ja luin kaikki yhteen putkeen.
Voi ihmisparkaa. - olen minäkin
on huostaanotto tarpeen kirjoitti:
Edellinen kirjoittaja on ilmiselvästi sairas.
Hain noin 40 hänen kirjoitustaan ja luin kaikki yhteen putkeen.
Voi ihmisparkaa.tehnyt ja saan käsityksen että todellisuudesta häneltä on kokohomma hukassa. On niin utopisia kommenttia aivan liikaa.
Hän ei tiedä mitä on sijaisvanhemmuus. - se on sekaisin
miettijätär kirjoitti:
aivan heti, että teistä ei ole yhteistyöhön, lapsenne parhaaksi.
Tuskin lasta teiltä olisi pois vietykään, jos olisitte pystyneet hoitamaan lapsenne, ei turhaan keltään lasta poisoteta, edes Sinulta.
Tämä minun heitto, yhteen puhaltamisesta on siis vain ajatuksena mahdollinen, äiti on äiti, ja isä on isä, mutta vain paperilla, kasvatuksessa tarvitaan sitä vastuuta olla isä ja äiti, joka onkin teille näköjään ihan vieras käsite.
Lapsi tarvitsee paljon enemmän, kuin paperilla olevat äiti, ja isä, siinä sitä sitten ollaan.Turha vastata helinä huumehöyryilijälle kun se on sekaisin. Täysi tollo se on.
- höperö keiju
Helinä-keiju3 kirjoitti:
miettijätär ottaa sijaislapsia tyyliin:
"Ei kukaan ottaisi
sijaislapsia 12.12.2006 klo 22.00
jos niihin pitäisi suhtautua jotenkin "viileän ammattimaisesti"
"
Kuuleppas nyt miettijätär. Lapsia ei oteta, lapsia saadaan, joten kyllä sinä ainakin ihan viileän ammattilainen olet suhtautumiseltasi. Viileän ammattilaisesti haluat myös päästä helpolla ja saada palkkiorahasi vähällä vaivalla vaatimalla kaikkia asianosaisia pönkittämään VÄLIAIKAISEN lapsenhoitajan työtäsi, koska et omin voimin siitä selviydy. Vaadit kaikkia asianosaisia kiittelemään sinua ja tukemaan sinua, jotta selviäisit sinulle selvästi liian vaativasta toimeksiannosta. Haluat kiintyä yhteen erään lapsia ja haluat tämän erän lasten vanhempien hyväksyvän pysyväisluonteisen hoidon, sensijaan että tarjoaisit palveluja lapsierille sitä mukaa kun tarvetta tulee ja entiset erät poistuvat palvelujesi piiristä tavoitteen mukaisesti omiin koteihinsa. Harkitsisit adoptiolasta, jos haluat ei-ammattimaisen suhteen apua tarvitsevaan lapseen, ai niin, siitä ei tule rahaa eli se ei ole ammattimaista toimintaa.Koita nyt jo selvitä huumehöyryistäsi jos et ymmärrä kirjoittamaasi tai lukemaasi.
- Helinä-keiju3
En usko keijuihin kirjoitti:
Olen seurannut tämän Helinä-keijun kirjoittelua nyt mutaman viikon ajan. Ja olen ehdttomasti sitä mieltä, että hänen on pakko olla "fantasiahahmo" joka käyttäytymisellään yrittää herättää keskustelua.
Ei yksikään mieleltään terve aikuinen voi olla noin vainoharhainen, vihamielinen, yhteistyökyvytön riidankylväjä kuin tämä Helinä-keiju on.
Tai jos hän on oikeasti olemassa ja häneltä on lapset huostaanotettu, niin en voi kuin kiittää tuon teon tehneitä sosiaalityöntekijöitä.
Kyllä teillä sijaisvanhemmilla on vaikeaa jos useampi biologinen vanhempi on noin yhteistyökyvytön, vainoharhainen ja riitainen ihmnen kuin tämä Helinäkeiju vaikuttaa olevan.
Mutta muistakaa, että vanhemmuutta on sekä biologista että sosiaalista. Ihanteellisinta olisi tietysti se, että molemmat vanhemuudet toteutuisivat biologisissa vanhemmissa, mutta mikäli heistä ei ole sosiaalisiksi vanhemmiksi sairautensa, alkoholonkäyttönsä tai huumeriippuvutensa vuoksi niin eihän se teidän sijaisvanhempien vika ole.
Yrittäkää jaksaa lasten parhaksi.Uskot, että vanhemmuutta on sekä biologista että sosiaalista. Juridisesti sosiaalista vanhemmuutta kuitenkaan ei ole ja biologisesta vanhemmuudesta pääsee vain antamalla lapsensa adoptoitavaksi.
- kovan karsea,
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Uskot, että vanhemmuutta on sekä biologista että sosiaalista. Juridisesti sosiaalista vanhemmuutta kuitenkaan ei ole ja biologisesta vanhemmuudesta pääsee vain antamalla lapsensa adoptoitavaksi.
ja teorettinen näkemyksissäsi.
Eikö ole elämällesi tärkeää rakkauden merkitys.
Ei juriidiset lakipykälät ole henkistä tunnepohjaista rakkautta.
Vanhemmuudest kyllä pääsee eroon huostaanotonkin kautta. On nääs paljon helpompaa ja ei niin lopullista kuten sinä sen nyt tälläkertaa tulkitset.
Kuka hyvänen aika sitä nyt lapsensa adoptoisi pois? - sosiaalista vanhemmuutta
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Uskot, että vanhemmuutta on sekä biologista että sosiaalista. Juridisesti sosiaalista vanhemmuutta kuitenkaan ei ole ja biologisesta vanhemmuudesta pääsee vain antamalla lapsensa adoptoitavaksi.
Onneksi on olemassa sekä sosiaalista että biologista vanhemmuutta. Sillä mikäli sosiaalista vanhemmuutta ei olisi, olisi tuhannet huostaanotetut lapswet vailla minkäänlaista vanhemmuutta. Tai eivät kokonaan vaille vanhemmuutta, olisihan heillä edelleen surkea biologinen vanhemmuus kärsittävänä.
- edes itse!
olen minäkin kirjoitti:
tehnyt ja saan käsityksen että todellisuudesta häneltä on kokohomma hukassa. On niin utopisia kommenttia aivan liikaa.
Hän ei tiedä mitä on sijaisvanhemmuus.Siinä se sijareiden taso nähdään, että oikeat mielipiteet kuulostavat teidän korvissanne utopistiselle.
- vaikka adoptoisit
kovan karsea, kirjoitti:
ja teorettinen näkemyksissäsi.
Eikö ole elämällesi tärkeää rakkauden merkitys.
Ei juriidiset lakipykälät ole henkistä tunnepohjaista rakkautta.
Vanhemmuudest kyllä pääsee eroon huostaanotonkin kautta. On nääs paljon helpompaa ja ei niin lopullista kuten sinä sen nyt tälläkertaa tulkitset.
Kuka hyvänen aika sitä nyt lapsensa adoptoisi pois?niin ei tarvitsisi täällä sijarina ruikuttaa!
Vai eikö kiinnostaa enää, kun rahan tulo loppuisi? - lapsen pelastus
sosiaalista vanhemmuutta kirjoitti:
Onneksi on olemassa sekä sosiaalista että biologista vanhemmuutta. Sillä mikäli sosiaalista vanhemmuutta ei olisi, olisi tuhannet huostaanotetut lapswet vailla minkäänlaista vanhemmuutta. Tai eivät kokonaan vaille vanhemmuutta, olisihan heillä edelleen surkea biologinen vanhemmuus kärsittävänä.
että surkeasta kodista joutuu surkealle sijarille.
Älä tukehdu sappeesi, kun kerron, että oman lapseni laiton huostaanotto purettiin aikanaan ja korvaukset ovat tulossa.
Mutta voi niitä lapsia, joilla on edelleen surkea sijarisijoitus kärsittävänään. - miksi sitä täällä toitotat
lapsen pelastus kirjoitti:
että surkeasta kodista joutuu surkealle sijarille.
Älä tukehdu sappeesi, kun kerron, että oman lapseni laiton huostaanotto purettiin aikanaan ja korvaukset ovat tulossa.
Mutta voi niitä lapsia, joilla on edelleen surkea sijarisijoitus kärsittävänään.kuin torvensoittaja.
Kait se oli vika sinssakin ainakin kirjoituksistasi päätellen. Hyvin hankala bioäiti jolle ei kait ole yhteistyökykyä ja siksi spapetti, keteus lastasi kohtaan oli ilmeinen. - sinun mielestäsi
edes itse! kirjoitti:
Siinä se sijareiden taso nähdään, että oikeat mielipiteet kuulostavat teidän korvissanne utopistiselle.
oikea mielipide. Sitä kun en ole teksteistäsi kyllä havainnut.
Hukassa olet lapsen huostaanottoasioissa ja siitä mitä on hoitaa näitä rikottuja ihmistaimia.
Koska heräät ja näet sen tuskan jota lapsi työstää paivittäin. Oma bioäiti on rajkas mutta niin ulottumattomissa eikä hänen rakkauteen voi luottaa. Lapsi sanoo "äiti on petturi, viina ja miehet ovat se joka häntä kiinnostaa" miksi lapsi sanoo näin heti ensi tapaamisissa. Voitko kuvitella miltä se tuntuu.
Nyt me olemme nähneet sen näiden vuosien aikana että asia on kuten lapsi sen ilmaisi. Vai onko sittenkään, anna selitys mutta ei utopisia haaveita vaan käytännön elämänkokemuksesta toivoisin sinun sepustavan. - Tai jonkin päihteen
miksi sitä täällä toitotat kirjoitti:
kuin torvensoittaja.
Kait se oli vika sinssakin ainakin kirjoituksistasi päätellen. Hyvin hankala bioäiti jolle ei kait ole yhteistyökykyä ja siksi spapetti, keteus lastasi kohtaan oli ilmeinen.vaikutuksen alainen? Ainakin kirjoitusvirheiden määrästä päätellen.
Jos tarkoitat, että syytä oli minussa, niin miten on selitettävissä, että huostaanotto oli laiton? Yritäpä hieraista vähän päätäsi, jos siellä jokin nystyrä liikahtaisi korvien välissä.
Onko keteus = kateus?
Mitä aihetta minulla olisi kadehtiä lastani?
Hän itki koko sijoituksen ajan kotiinsa ja kun tänne pääsi, sen onnellisempaa lasta saa hakea. Yleensäkin koko ajatus, että äiti kadehtisi lastaan, on kieroutunut.
Kenen kanssa minulla olisi laittomassa huostaanotossa pitänyt olla yhteistyökykyä? Minulla sitä kyllä on aivan riittävästi, mutta miten on oman yhteistyökykysi laita? - omia lapsia ja
vaikka adoptoisit kirjoitti:
niin ei tarvitsisi täällä sijarina ruikuttaa!
Vai eikö kiinnostaa enää, kun rahan tulo loppuisi?ikääkin on jo sen sallitun rajan.
Miksi adoptoisin koska se ei ole sama asia ollenkaan
Sijaisvanhempana kykenen auttamaan lapsia joilla tärkeä elämän vaihe ja suuri hätä.
Miksi karehdit lasta joka saa hyvän avun ja tuen matkalla aikuisuuteen.
Mietin usein kun luen bioäitien morkkauksia että miksi ovat niin kateellisia omille biologisille lapsilleen. Annatteko edes joululahjaa? Meille sijoitettu lapsi ei saa joululahjaa omalta rakkaalta biologiseltaäidiltään.
Enään lapsi ei ole edes siitä katkera vaan on onnellinen siitä kun saa asua meillä ja nauttia turvallisuudesta. Lapsi kuuluu meidän meidän sijaiperheen ja meidän sukulaiset lahjovat häntä aivan kuin muitakin meidän omia lapsiamme.
Tästä joku bio voi olla kateellinen onko se enään terveen vanhemman ajattelua. - okean viestin kuten
Tai jonkin päihteen kirjoitti:
vaikutuksen alainen? Ainakin kirjoitusvirheiden määrästä päätellen.
Jos tarkoitat, että syytä oli minussa, niin miten on selitettävissä, että huostaanotto oli laiton? Yritäpä hieraista vähän päätäsi, jos siellä jokin nystyrä liikahtaisi korvien välissä.
Onko keteus = kateus?
Mitä aihetta minulla olisi kadehtiä lastani?
Hän itki koko sijoituksen ajan kotiinsa ja kun tänne pääsi, sen onnellisempaa lasta saa hakea. Yleensäkin koko ajatus, että äiti kadehtisi lastaan, on kieroutunut.
Kenen kanssa minulla olisi laittomassa huostaanotossa pitänyt olla yhteistyökykyä? Minulla sitä kyllä on aivan riittävästi, mutta miten on oman yhteistyökykysi laita?odottaa osasinkin on helppo saivartaa eks vaa?
Et sitä nää itse kateudeksi vaan olet aina oikees ja muut arvottomia häiriköitä.
Ei päihteitä vaan söin liikaa mämmiä. - Ei todellakaan
omia lapsia ja kirjoitti:
ikääkin on jo sen sallitun rajan.
Miksi adoptoisin koska se ei ole sama asia ollenkaan
Sijaisvanhempana kykenen auttamaan lapsia joilla tärkeä elämän vaihe ja suuri hätä.
Miksi karehdit lasta joka saa hyvän avun ja tuen matkalla aikuisuuteen.
Mietin usein kun luen bioäitien morkkauksia että miksi ovat niin kateellisia omille biologisille lapsilleen. Annatteko edes joululahjaa? Meille sijoitettu lapsi ei saa joululahjaa omalta rakkaalta biologiseltaäidiltään.
Enään lapsi ei ole edes siitä katkera vaan on onnellinen siitä kun saa asua meillä ja nauttia turvallisuudesta. Lapsi kuuluu meidän meidän sijaiperheen ja meidän sukulaiset lahjovat häntä aivan kuin muitakin meidän omia lapsiamme.
Tästä joku bio voi olla kateellinen onko se enään terveen vanhemman ajattelua.kukaan äiti kadehdi omaa lastaan!
Kaikki on sinun omasta sairaasta päästäsi lähtöisin kuten muukin saasta, mitä käyt toisellekin palstalle välillä kylvämässä täältä.
Typeryytesi on uskomatonta: "sukulaiset lahjovat häntä ... tästä joku bio voi olla kateellinen.."
Siis keksit toisille ihmisille tunteita ja ajatuksia, jotka ovat vain omien korviesi välistä temmattuja haihatteluja. - selvää, että
okean viestin kuten kirjoitti:
odottaa osasinkin on helppo saivartaa eks vaa?
Et sitä nää itse kateudeksi vaan olet aina oikees ja muut arvottomia häiriköitä.
Ei päihteitä vaan söin liikaa mämmiä.olet sairas sekopää!
- Kyllä romutetaan
uskoa ? kirjoitti:
Minäpä uskon, että suurin osa suomalaisista ei käy tällä nimenomaisella palstalla lainkaan.
Samoin tuskin enemmistö sijaisvanhemmistakaan käy tällä palstalla ja moni niistäkin, jotka tällä palstalla käyvät (varsinkin ne fiksummat) jättävät kirjoittamatta tänne, koska täällä keskustelun taso vajoaa lähes aiheesta kuin aiheesta ala-arvoiselle tasolle.
Minäkin käyn tällä palstalla silkasta itsekidutuksen halusta . . . ehkä.
Tämä palsta ei ole se, jossa sijaisvanhemmuuden mainetta sen enempää romutetaan kuin nostetaankaan.on romutettu jo. Helinän kirjoitus edellä oli jälleen kerran valtavan hyvä ja niin oikein sanottu, että siihen ei oikeastaan ole mitään lisättävää.
Sen lisään vielä sinun äskeiseesi, että jos kasvattamiseen jotain erityisesti, niin se on tunneälyä. Ja se monella sijarilla näyttää olevan täysin hukassa. En tarkoita välttämättä sinua, mutta joidenkin sijareiden käytös on niin järkyttävää, että masentaa heidän lastensa puolesta. - Jälleen kerran
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Osuit naulan kantaan "täysin tietämätön". Suurin osa kansastammehan on ollut autuaan tietämätön lastensuojelumme katastrofaalisesta tilasta, huostaanottojen lisääntymisestä vuosi vuoden jälkeen, sijaiskotisysteemistä ja sen ongelmista, lastenkotejen karmeista oloista, lasten vuosikausia jatkuneesta ja lisääntyneestä köyhyydestä ja pahoinvoinnista maassamme. Nämä kaikki tähän saakka sijaisten ja sossujen sisäpiiritietona pidetyt ja koko kansan tasolta pimitetyt asiat olisi korjattu jo ajat sitten, jos edes Ulkoministeriö olisi hoitanut tiedotusvelvollisuutensa YK:n huolestuneisuudesta ajallaan niin, että olisimme tienneet kuinka kauhea ja häpeällinen tilanne täällä Suomessa on. Tilanteemme ja sen hoito ei yllä sivistysvaltion tasolle mitenkään veivaamalla, ei mitenkään. Siitä puhuu myös sijareiden täällä ilmitullut alistuneisuus nykyoloihin, heidän arvostellessaan taviskanslaisia, kuten minua siitä, että en tajua normaalia sijaislapsen ja perheen tilannetta. Kyseinen tilanne kun ei ole normaali vaan epänormaali. Siksi siitä on päästävä. Olette kauempana normaalista kuin kuu maasta.
niin oikeaan osunutta tekstiä kuin olla voi!
- noin käsittääkseni
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Tämähän se on se lasten ongelma, kun ei ole ketään kotona.
Sijaisvanhemmat eivät ole niitä, kenen kuuluu voimavarat arvioida, vaan se on sijoittajan tehtävä, ja ammattitaidolla. Lisäksi pitää lapselta ja/tai sisarusparvelta (ikä huomioiden tietenkin, tolloille tämä huomautuksena) ja heidän omilta vanhemmiltaan kysyä, arvioivatko he tämän kyseisen palveluntarjoajan sopivaksi elämään lapsen/lasten kanssa ympärivuorokautisesti. Sossut eivät saa siirtää tätä arviointivastuuta sijareiksi halajaville, jotka eivät osaa katsoa peiliin, kuten olemme näissäkin keskusteluissa voineet selvästi havaita.onkin, että bio- ja sijaisperheellä on mahdollisuus tapailla ja tutustua jonkin verran, jolloin on bio-äidillä mahdollisuus sanoa vielä 'ei', jos varaäidin kanssa kemiat eivät tunnu millään sopivan yksiin. Harvinaisempaa tämä kuitenkin on.
Mutta tulevan yhteistyön onnistumisen kannaltahan tuo olisi ihan ensiarvoisen tärkeää. Maailmankirjat nyt olisivat ihan sekaisin, jos asia yksin sijarin päätettäväksi jäisi.
Jos itse olisin ollut tuollaisessa tilanteessa, että lapselleni sijaisperhettä haetaan, olisin vaatinut tutustumisjakson ennakkoon. Tiedän tasan tarkkaan, minkä tyylisistä aikuisista lapseni pitää, enkä varmasti olisi halunnut häntä mihin tahansa perheeseen. - se on aina ollut
noin käsittääkseni kirjoitti:
onkin, että bio- ja sijaisperheellä on mahdollisuus tapailla ja tutustua jonkin verran, jolloin on bio-äidillä mahdollisuus sanoa vielä 'ei', jos varaäidin kanssa kemiat eivät tunnu millään sopivan yksiin. Harvinaisempaa tämä kuitenkin on.
Mutta tulevan yhteistyön onnistumisen kannaltahan tuo olisi ihan ensiarvoisen tärkeää. Maailmankirjat nyt olisivat ihan sekaisin, jos asia yksin sijarin päätettäväksi jäisi.
Jos itse olisin ollut tuollaisessa tilanteessa, että lapselleni sijaisperhettä haetaan, olisin vaatinut tutustumisjakson ennakkoon. Tiedän tasan tarkkaan, minkä tyylisistä aikuisista lapseni pitää, enkä varmasti olisi halunnut häntä mihin tahansa perheeseen.yksi ehto joka meidän sijaisvanhempien taholta on vaatimus ennenkuin kirjoitamme mitään toimeksiantosopimusta alle.
Mutta voin sanoa ett usein se yhteistyö loppuu kun alkaa se kiihkeä elämän arki kiehtomaan bioäidin ajatusmaailmaa.
Siinä sitten yritä saada yhteistyö sujumaan. Mutta kuitenkin on hyvä tutustua ja saada oikeasta henkilöstä myös se käsitys mitä hänen ajatuksissaan kulloinkin liikkuu eli suorat kysymykset ja suorat vastukset. Ei manipulointi onnistu kohdallamme, yrityksistä huolimatta se aina tyssää kun totuus puhuu toista mitä mielinkuvat ja olettamukset. - selvää, että
täysin tietämätön kirjoitti:
Luonnollisesti sijoittajataho (mm.kunnan/kaupungin sosiaalitoimen virkamies, lastensuojelun erityispalveluiden sosiaalityöntekijä tai PELAn sijoituksia hoitava sosiaalityöntekijä) kartoittaa sijaisvanhemmiksi halukkaiden perheiden mahdollisuudet mahdollisimman hyvin - juuri sen vuoksi kyselylomakkeet on kehitetty, että niiden pohjalta on hyvä jatkaa.
On täysin tarkoituksenmukaista, että sellaiseen perheeseen ei sijoiteta ennalta vaikeahoitoiseksi tiedettyä lasta, joka ei tällaista lasta aikonut perheenjäsenekseen ottaa.
Vaikka toisissa kunnissa enemmän, toisissa vähemmän, kartoitetaan potentiaalisen sijaisperheen mahdollisuuksia, niin silti jatkuvasti tapahtuu niin, että lapsi onkin vaikeampihoitoisempi/häiriintyneempi kuin sijoitusta tehtäessä on tiedetty.
Nimenomaan siksi, että lapset eivät ole hyllytavaraa, tulee sijaisperheiden valmiuksia kartoittaa kyselyin ja haastatteluin entistäkin paremmin, valmennusta ja jatkuvaa koulutusta unohtamatta - muistettakoon, että kaikki liittyy siihen, että lapselle etsitään uutta kotia, koska hänet elämään kutsuneet aikuiset eivät ole olleet kykeneviä sitä tarjoamaan.sijaisvanhempien mahdollisuuksia selviytyä tehtävästään on kartoitettava. Silti täällä on kovaa haloota pidetty sitä vastaan, kun jotkut ovat kirjoittaneet sijaisvanhemmaksi ryhtymisen vaatimuksien nostamisesta. Miksi ihmeessä? Pelkkää tappelun halua ilmeisesti useimmilta, asiallista keskustelua on yleensä turha yrittää varsinkaan kiperimmistä asioista.
Jos joku sijari kirjoittaa samasta aiheesta, toiset sijarit istuvat naama rullalla hiljaa, mutta bion kirjoituksiin samasta asiasta, alkaa mieletön hyökkäys ja raivo.
Kirjoitin tuonne alemma jo kommentin siitä, että jos omaa lastani olisin joskus ollut sijaisperheeseen antamassa, olisin vaatinut ehdottomasti olla vaikuttamassa myös perheen valintaan. Ai miksikö? Lapsen parhaaksi tietysti. - ihan rehellisiä
se on aina ollut kirjoitti:
yksi ehto joka meidän sijaisvanhempien taholta on vaatimus ennenkuin kirjoitamme mitään toimeksiantosopimusta alle.
Mutta voin sanoa ett usein se yhteistyö loppuu kun alkaa se kiihkeä elämän arki kiehtomaan bioäidin ajatusmaailmaa.
Siinä sitten yritä saada yhteistyö sujumaan. Mutta kuitenkin on hyvä tutustua ja saada oikeasta henkilöstä myös se käsitys mitä hänen ajatuksissaan kulloinkin liikkuu eli suorat kysymykset ja suorat vastukset. Ei manipulointi onnistu kohdallamme, yrityksistä huolimatta se aina tyssää kun totuus puhuu toista mitä mielinkuvat ja olettamukset.ja tasapuolisia, niin on tainnut yhteistyö meinata rakoilla monella sijarillakin sen kiihkeän arjen keskellä.
Itse olisin tutustumistilanteessa kiinnittänyt huomiota nimenomaan henkilön luotettavuuden arviointiin, koska minuun ei ole mikään manipulointi koskaan tehonnut. Monet sijariksi ryhtyvät odottavat näiden kirjoitusten perusteella hyvinkin innokkaasti ensimmäistä lastaan, koska rahahanat aukeavat vasta kun lapsi on saatu sijoituspaikkaansa. - oikein montakin sijaria
Kyllä romutetaan kirjoitti:
on romutettu jo. Helinän kirjoitus edellä oli jälleen kerran valtavan hyvä ja niin oikein sanottu, että siihen ei oikeastaan ole mitään lisättävää.
Sen lisään vielä sinun äskeiseesi, että jos kasvattamiseen jotain erityisesti, niin se on tunneälyä. Ja se monella sijarilla näyttää olevan täysin hukassa. En tarkoita välttämättä sinua, mutta joidenkin sijareiden käytös on niin järkyttävää, että masentaa heidän lastensa puolesta.vai teetkö johtopäätöksesi täältä lukemalla meidän juttuja. Silloin kyllä kalahti sinun omaan kalloon koska luuletko että täällä kovinkaan moni kirjoittaa niin kuten oikeasti toimii. En minä ainakaan edes yritä vaan sanasta sanaa vastaan riippuen miten tyhjänpäiväinen asia kulloinkin on. Teoriaa ja teoriaa, teorian perään ja taas vaan teoriaa. Kuka sitä nielee sellaisenaan ei se tule toimimaan näkeehän sen jo Helinä-keijun olettamuksistakin mitä teoria on käytännössä. Meillä sijaislapsella hänen kaltaisensa bioäiti joka sepustaa ja teorisoi ja taas vaan sepustaa.
Lapsi on jo kohta loppuun uupunut äitinsä haaveista ja teorioista. Mutta ei anna lapselleen edes joululahjaa. - sinun oletetuista
ihan rehellisiä kirjoitti:
ja tasapuolisia, niin on tainnut yhteistyö meinata rakoilla monella sijarillakin sen kiihkeän arjen keskellä.
Itse olisin tutustumistilanteessa kiinnittänyt huomiota nimenomaan henkilön luotettavuuden arviointiin, koska minuun ei ole mikään manipulointi koskaan tehonnut. Monet sijariksi ryhtyvät odottavat näiden kirjoitusten perusteella hyvinkin innokkaasti ensimmäistä lastaan, koska rahahanat aukeavat vasta kun lapsi on saatu sijoituspaikkaansa.rahoista. Lapsia on omia aivan riittämiin joten kohdallamme ei ole mitään hinkua saada lisää lapsia. Vaan autamme lapsia joilla todellinen hätä.
Palkkaa meiillä on kummallakin vakituisesta työstämme niin reilusti että ei tuo pieni palkkio summa mitenkään houkuttele tehtävään. Siihen on kyllä pätevämmät syyt ja se on lapsen elämän tilanteen auttaminen ja tukeminen.
Meille jää puhtaana käteen kuukaudessa 256 euroa verojen jälkeen, että et kait itse edes viitsisi käydä sillä palkalla töissä edes 8 tuntisia päiviä kuukaudessa. Olettaahan voit mitä tahansa mutta miksi niitä tänne sitten levittelemään kuin totena konsanaan. Pane sinä hanasi kiinni ja mieti mitä kateellisena kirjoitat. - Vaan yleensä ensimmäistä
sinun oletetuista kirjoitti:
rahoista. Lapsia on omia aivan riittämiin joten kohdallamme ei ole mitään hinkua saada lisää lapsia. Vaan autamme lapsia joilla todellinen hätä.
Palkkaa meiillä on kummallakin vakituisesta työstämme niin reilusti että ei tuo pieni palkkio summa mitenkään houkuttele tehtävään. Siihen on kyllä pätevämmät syyt ja se on lapsen elämän tilanteen auttaminen ja tukeminen.
Meille jää puhtaana käteen kuukaudessa 256 euroa verojen jälkeen, että et kait itse edes viitsisi käydä sillä palkalla töissä edes 8 tuntisia päiviä kuukaudessa. Olettaahan voit mitä tahansa mutta miksi niitä tänne sitten levittelemään kuin totena konsanaan. Pane sinä hanasi kiinni ja mieti mitä kateellisena kirjoitat.sijoituslasteen odottavien sijareiden intoa saada lapsi ja mahdollisimman pian.
Voi luoja sentään! - Mitä minä olen
sinun oletetuista kirjoitti:
rahoista. Lapsia on omia aivan riittämiin joten kohdallamme ei ole mitään hinkua saada lisää lapsia. Vaan autamme lapsia joilla todellinen hätä.
Palkkaa meiillä on kummallakin vakituisesta työstämme niin reilusti että ei tuo pieni palkkio summa mitenkään houkuttele tehtävään. Siihen on kyllä pätevämmät syyt ja se on lapsen elämän tilanteen auttaminen ja tukeminen.
Meille jää puhtaana käteen kuukaudessa 256 euroa verojen jälkeen, että et kait itse edes viitsisi käydä sillä palkalla töissä edes 8 tuntisia päiviä kuukaudessa. Olettaahan voit mitä tahansa mutta miksi niitä tänne sitten levittelemään kuin totena konsanaan. Pane sinä hanasi kiinni ja mieti mitä kateellisena kirjoitat.levitellyt kuin totena konsanaan?
- viisaasti kirjoitettu
Ei todellakaan kirjoitti:
kukaan äiti kadehdi omaa lastaan!
Kaikki on sinun omasta sairaasta päästäsi lähtöisin kuten muukin saasta, mitä käyt toisellekin palstalle välillä kylvämässä täältä.
Typeryytesi on uskomatonta: "sukulaiset lahjovat häntä ... tästä joku bio voi olla kateellinen.."
Siis keksit toisille ihmisille tunteita ja ajatuksia, jotka ovat vain omien korviesi välistä temmattuja haihatteluja.Sitä kun ei näin itse huomaa jos joku kirjoittaa sanasta sanaan lapsen ajatuksia niin se onkin sitten väärin ja sitäei saisi tuoda julki. Anteeksi jos olin ajttelematon.
Mutta täällä saan selvän kuvan biojen kirjoituksista että kateutta se kaikki on. Bioäidit eivätkä osaa ajatella lastaan ollenkaan että se kaikki mitä sijaisvanhemmat tekevät olisi pelkästään bion oman lapsen edunmukaista. Kateus on niin kavalaa ja bioilla kun vaikea elämän tilanne niin silloin kateuskin riistäytyy ja se koskettaa omaa lasta.
En keksi vaan ne ovat siellä lapsen korvienvälissä ja kare bioäiti kuin ilkeä kakara haihattelemassa. - tuossa annoit olettamuksesi
Vaan yleensä ensimmäistä kirjoitti:
sijoituslasteen odottavien sijareiden intoa saada lapsi ja mahdollisimman pian.
Voi luoja sentään!satoa. Mutta ei se mitään olen senverran kouliintunut että anna mennä vaan.
- tiedosta en osannut
selvää, että kirjoitti:
olet sairas sekopää!
edes noin ajatella.
Eikö sinulla ole parempaa sanottavaa lasten parhaaksi tekemisen taidoista. - sijaisvanhemmat
viisaasti kirjoitettu kirjoitti:
Sitä kun ei näin itse huomaa jos joku kirjoittaa sanasta sanaan lapsen ajatuksia niin se onkin sitten väärin ja sitäei saisi tuoda julki. Anteeksi jos olin ajttelematon.
Mutta täällä saan selvän kuvan biojen kirjoituksista että kateutta se kaikki on. Bioäidit eivätkä osaa ajatella lastaan ollenkaan että se kaikki mitä sijaisvanhemmat tekevät olisi pelkästään bion oman lapsen edunmukaista. Kateus on niin kavalaa ja bioilla kun vaikea elämän tilanne niin silloin kateuskin riistäytyy ja se koskettaa omaa lasta.
En keksi vaan ne ovat siellä lapsen korvienvälissä ja kare bioäiti kuin ilkeä kakara haihattelemassa.tekevät olisi vain lapsen edun mukaista?
Ei varmasti ole.
Ja kukahan tässä nyt on haihattelemassa?
On se kumma, että sinun mielestäsi minäkään biona en siis osaa ajatella lapseni parasta, vaikka olen kohta 10 v ollut hänen pääasiallinen hoitajansa. Taistelemalla taistellut hänelle kaiken mahdollisen avun - sen vähän - mitä yhteiskunnalla on hänelle tarjota. Paitsi tietysti huostaanotto, sehän on ensiapu kaikkiin ongelmiin nykyisin.
Sinua varmaan harmittaa kun sossukaan ei löytänyt minusta tuollaista piirrettä, että en osaisi ajatella lapseni parasta. Vaikeaa elämäni ei mielestäni ole, jos nyt paljon vaatii, niin kyllä paljon antaakin.
Mitähän se kaRe ja ilkeä sijaisäiti sitten lapselle on, kun sinunlaisesi kuvittelijan kynsiin on sattunut joutumaan. Tuo koko sairas ajatuksesi lapsen kadehtimisesta tekee häijyä oikein, niin teki silloinkin kun kävit näitä kaRehtimisjuttujasi toisella palstalla säälittävästi jauhamassa. - on kalahtanut, mutta
oikein montakin sijaria kirjoitti:
vai teetkö johtopäätöksesi täältä lukemalla meidän juttuja. Silloin kyllä kalahti sinun omaan kalloon koska luuletko että täällä kovinkaan moni kirjoittaa niin kuten oikeasti toimii. En minä ainakaan edes yritä vaan sanasta sanaa vastaan riippuen miten tyhjänpäiväinen asia kulloinkin on. Teoriaa ja teoriaa, teorian perään ja taas vaan teoriaa. Kuka sitä nielee sellaisenaan ei se tule toimimaan näkeehän sen jo Helinä-keijun olettamuksistakin mitä teoria on käytännössä. Meillä sijaislapsella hänen kaltaisensa bioäiti joka sepustaa ja teorisoi ja taas vaan sepustaa.
Lapsi on jo kohta loppuun uupunut äitinsä haaveista ja teorioista. Mutta ei anna lapselleen edes joululahjaa.melkoista soopaa jauhat.
Jos jokainen täällä kirjoittava sijari ajattelee mukamas sinun tavallasi, niin yhden asian olen huomannut sata varmaksi. Ja se on se, että esim. riitoja sovittelevaan kirjoitukseen täällä ei vastata ollenkaan tai aletaan joukolla mollaaminen kuin pahaiset kakarat kuin Helinan kohdalla on käynyt.
Puhutaan koulukiusaamisesta, mutta te käyttäydytte kuin peruskoulun yläasteella kun yksi alkaa mollaamisen niin toiset sokeana perässä. Ne mitään teoriaa ole, vaan ihan käytännön elämään sijaisperheenkin kohdalla liittyviä asioita.
Helinä on kirjoittanut tässäkin ketjussa todella hyviä ja järkeviä kirjoituksia, niin niitä nyt vain on päätetty olla hyväksymättä. Mistä lie johtunee. Varmaan syyllisyydestä, syyllisyydestä ja syyllisyydestä.
Väännät vielä, että 'luuletko, että täällä kovin moni kirjoittaa kuten oikeasti toimii'. Turha, läpinäkyvää puolustelua. Ei teistä sen kummemmin ole toimimaan kuin kirjoituksenne osoittavat. Ei niin tärkeästä asiasta kuin lapsista voi todella vastuuntuntoinen ihminen vetää kahta roolia. Joku arkirooli, joka muka hoitaa eri tavalla lapset kuin täällä sijarit antavat ymmärtää.
Ei kukaan ihminen pysty kirjoittamaan muusta kuin siitä, mitä ajatuksia ja tunteita hänen sisimmässään on. Science fictiota luova kirjailijakin myöntää, että tavalla tai toisella häntä itseään on teoksessa ja paljon. Mutta mitä tekevät muka sijarit? He muka OIKEASTI TOIMIVAT jotenkin aivan itsensä ulkopuolella arkielämässä ja sitten on sijarin palsta-minä, jossa pelkästään riidellään ja haukutaan kuin teini-ikäiset kakarat.
Ja sitten vedetään taas loppulause, kuten täällä kuuluukin 'lapsi on loppuun kulunut äitinsä haaveista ja teorioista. Mutta ei anna lapselleen edes joululahjaa.' Sinulla on kyllä todellinen taito sekoittaa jopa tämän palstan kirjoitukset, sijaislapsesi ja äitinsä joululahjatkin vielä yhdeksi puuroksi. En tiedä itkeä vai nauraa, en tee kumpaakaan ja lopetan vilkuilun tälle palstalle. - Silläkö sinä koetat
sinun mielestäsi kirjoitti:
oikea mielipide. Sitä kun en ole teksteistäsi kyllä havainnut.
Hukassa olet lapsen huostaanottoasioissa ja siitä mitä on hoitaa näitä rikottuja ihmistaimia.
Koska heräät ja näet sen tuskan jota lapsi työstää paivittäin. Oma bioäiti on rajkas mutta niin ulottumattomissa eikä hänen rakkauteen voi luottaa. Lapsi sanoo "äiti on petturi, viina ja miehet ovat se joka häntä kiinnostaa" miksi lapsi sanoo näin heti ensi tapaamisissa. Voitko kuvitella miltä se tuntuu.
Nyt me olemme nähneet sen näiden vuosien aikana että asia on kuten lapsi sen ilmaisi. Vai onko sittenkään, anna selitys mutta ei utopisia haaveita vaan käytännön elämänkokemuksesta toivoisin sinun sepustavan.teilata valmiiksi toisen mielipiteet, että ne olisivat haaveita? Tule itse tähän arkitodellisuuteen, että tajuaisit miten realistiseen ihmiseen nyt satuit törmäämään.
Mitä sinä tiedät siitä, mitä minä näen päivittäin lapsen tuskasta ja pahasta olosta? Mitä sinä tiedät siitä, mitä minä olen lapseni kanssa käynyt läpi kohta 10 vuotta? Niin tällekin lapselle on oma bioäiti rakas, kaikkein rakkain, koska lapsikin tietää, että äiti on ainut, joka häntä todella on auttanut ja rakastanut kaikki nämä vuodet. Ja hänen äitinsä on ulottuvilla ja hänen rakkauteensa voi luottaa.
Ja lastensuojeluasioista voin sanoa 100-prosenttisen varmasti tietäväni enemmän kuin sinä! Kai nyt itsekin näet oman asenteesi, että muutaman rivin perusteella latelet toiselle 'hukassa olet huostaanotto asioissa'.
Jos olet jotenkin loukkaantunut sijaislapsesi vanhemmille, niin miksi et pura sitä heihin? Joka kerran kun tänne vilkaisee, saa nähdä näitä pateettisia lapsen-äiti-sitä lapsen-äiti-tätä -juttuja ihan kuin pontimena sille, että saa aihetta purkaa muusta elämästä tullutta kitkerää sappeaan tuntemattomiin ihmisiin. Ja sitten kitistään kun täällä ei voi käydä RAKENTAVIA keskusteluja. Mitäs jos yrittäisit sinäkin kerran, edes kerran. - haukkumanne
sinun mielestäsi kirjoitti:
oikea mielipide. Sitä kun en ole teksteistäsi kyllä havainnut.
Hukassa olet lapsen huostaanottoasioissa ja siitä mitä on hoitaa näitä rikottuja ihmistaimia.
Koska heräät ja näet sen tuskan jota lapsi työstää paivittäin. Oma bioäiti on rajkas mutta niin ulottumattomissa eikä hänen rakkauteen voi luottaa. Lapsi sanoo "äiti on petturi, viina ja miehet ovat se joka häntä kiinnostaa" miksi lapsi sanoo näin heti ensi tapaamisissa. Voitko kuvitella miltä se tuntuu.
Nyt me olemme nähneet sen näiden vuosien aikana että asia on kuten lapsi sen ilmaisi. Vai onko sittenkään, anna selitys mutta ei utopisia haaveita vaan käytännön elämänkokemuksesta toivoisin sinun sepustavan.Helinä kirjoittaa täällä paljon 'oikeita' mielipiteitä, kun kirjoittaja ei tätäkään muka ymmärtänyt, vaan oikein erikseen työstakin sanasta piikitellä täytyy.
- olen luullut
oikein montakin sijaria kirjoitti:
vai teetkö johtopäätöksesi täältä lukemalla meidän juttuja. Silloin kyllä kalahti sinun omaan kalloon koska luuletko että täällä kovinkaan moni kirjoittaa niin kuten oikeasti toimii. En minä ainakaan edes yritä vaan sanasta sanaa vastaan riippuen miten tyhjänpäiväinen asia kulloinkin on. Teoriaa ja teoriaa, teorian perään ja taas vaan teoriaa. Kuka sitä nielee sellaisenaan ei se tule toimimaan näkeehän sen jo Helinä-keijun olettamuksistakin mitä teoria on käytännössä. Meillä sijaislapsella hänen kaltaisensa bioäiti joka sepustaa ja teorisoi ja taas vaan sepustaa.
Lapsi on jo kohta loppuun uupunut äitinsä haaveista ja teorioista. Mutta ei anna lapselleen edes joululahjaa.että ne sijarit ovat niitä maailman lopun sepustajia.
Kaaaahuuuueeaaaaan pienellä TUNTIpalkalla istuvat täällä haukkumassa bioja tyylillä, joka muistuttaa teinityttöjen pahimpia juorukerhoja.
Ja joka juttu päättyy kuvaukseen, miiitääää kaaauheaaaaaaa taas MEIDÄN lapsen äiti sai aikaan ja tekikään, että KYLLÄ BIOOOTTT OVAAAT KAAAUHEEITAAAA, eikä lahjaakaan lapselle osatanu.
länkyti länkyti länkyti länkyti länkyti - bioäitien pateettisia juttuja
Silläkö sinä koetat kirjoitti:
teilata valmiiksi toisen mielipiteet, että ne olisivat haaveita? Tule itse tähän arkitodellisuuteen, että tajuaisit miten realistiseen ihmiseen nyt satuit törmäämään.
Mitä sinä tiedät siitä, mitä minä näen päivittäin lapsen tuskasta ja pahasta olosta? Mitä sinä tiedät siitä, mitä minä olen lapseni kanssa käynyt läpi kohta 10 vuotta? Niin tällekin lapselle on oma bioäiti rakas, kaikkein rakkain, koska lapsikin tietää, että äiti on ainut, joka häntä todella on auttanut ja rakastanut kaikki nämä vuodet. Ja hänen äitinsä on ulottuvilla ja hänen rakkauteensa voi luottaa.
Ja lastensuojeluasioista voin sanoa 100-prosenttisen varmasti tietäväni enemmän kuin sinä! Kai nyt itsekin näet oman asenteesi, että muutaman rivin perusteella latelet toiselle 'hukassa olet huostaanotto asioissa'.
Jos olet jotenkin loukkaantunut sijaislapsesi vanhemmille, niin miksi et pura sitä heihin? Joka kerran kun tänne vilkaisee, saa nähdä näitä pateettisia lapsen-äiti-sitä lapsen-äiti-tätä -juttuja ihan kuin pontimena sille, että saa aihetta purkaa muusta elämästä tullutta kitkerää sappeaan tuntemattomiin ihmisiin. Ja sitten kitistään kun täällä ei voi käydä RAKENTAVIA keskusteluja. Mitäs jos yrittäisit sinäkin kerran, edes kerran.miten sijaisvanhemmat tekevät sitä, tekevät tätä ja pontimena juttuja miten ryöstävät, -eivät välitä lapsista, -ovat tyhmiä, -rahanvuoksi lapsia haluavat, käyttävät lapisia hyväksi ym. ym. Mitä se sitten on sekö sinusta on sitten kelvollista kirjoittelua.
Onhan se jo nähty että ei sellaisten kirjoittajien kanssa voi käydä rakentavaa keskustelua.
Minä olen yrittänyt mutta aina se bioäiti täällä söhlii ja purkaa sitä omaa vihaansa. Ja se kohdistuu juuri meihin sijaisvanhempiin.
Lue ketjut ja mieti missä se vika piilee.
Tämä on siis tyhmää ruveta tänne asiaa edes kirjoittamaan.
Tiedän kyllä lastensuojelusta sen mitä siitä on tietämistä. Luuletko että sitä täällä toitotan riittää kun se yksi helisee päivittäin lakiuudistuksiensa kanssa.
Miksi olisin hukassa koska olen sen keskipisteessä päivittäin että turhaa sitä vetoat tuntemattomaan. Miten on sitten sinun omat pullat uunissa. Katkeruus jyllää edelleenkin kerroppas miksi lapsesi otettiin eli ryöstettiinkö ne huostaan. - omaan tuntoosi
olen luullut kirjoitti:
että ne sijarit ovat niitä maailman lopun sepustajia.
Kaaaahuuuueeaaaaan pienellä TUNTIpalkalla istuvat täällä haukkumassa bioja tyylillä, joka muistuttaa teinityttöjen pahimpia juorukerhoja.
Ja joka juttu päättyy kuvaukseen, miiitääää kaaauheaaaaaaa taas MEIDÄN lapsen äiti sai aikaan ja tekikään, että KYLLÄ BIOOOTTT OVAAAT KAAAUHEEITAAAA, eikä lahjaakaan lapselle osatanu.
länkyti länkyti länkyti länkyti länkytinäinhän ne monet biäidit tekevät ei edes lahjoja lapsille anna.
- minun kallossa
on kalahtanut, mutta kirjoitti:
melkoista soopaa jauhat.
Jos jokainen täällä kirjoittava sijari ajattelee mukamas sinun tavallasi, niin yhden asian olen huomannut sata varmaksi. Ja se on se, että esim. riitoja sovittelevaan kirjoitukseen täällä ei vastata ollenkaan tai aletaan joukolla mollaaminen kuin pahaiset kakarat kuin Helinan kohdalla on käynyt.
Puhutaan koulukiusaamisesta, mutta te käyttäydytte kuin peruskoulun yläasteella kun yksi alkaa mollaamisen niin toiset sokeana perässä. Ne mitään teoriaa ole, vaan ihan käytännön elämään sijaisperheenkin kohdalla liittyviä asioita.
Helinä on kirjoittanut tässäkin ketjussa todella hyviä ja järkeviä kirjoituksia, niin niitä nyt vain on päätetty olla hyväksymättä. Mistä lie johtunee. Varmaan syyllisyydestä, syyllisyydestä ja syyllisyydestä.
Väännät vielä, että 'luuletko, että täällä kovin moni kirjoittaa kuten oikeasti toimii'. Turha, läpinäkyvää puolustelua. Ei teistä sen kummemmin ole toimimaan kuin kirjoituksenne osoittavat. Ei niin tärkeästä asiasta kuin lapsista voi todella vastuuntuntoinen ihminen vetää kahta roolia. Joku arkirooli, joka muka hoitaa eri tavalla lapset kuin täällä sijarit antavat ymmärtää.
Ei kukaan ihminen pysty kirjoittamaan muusta kuin siitä, mitä ajatuksia ja tunteita hänen sisimmässään on. Science fictiota luova kirjailijakin myöntää, että tavalla tai toisella häntä itseään on teoksessa ja paljon. Mutta mitä tekevät muka sijarit? He muka OIKEASTI TOIMIVAT jotenkin aivan itsensä ulkopuolella arkielämässä ja sitten on sijarin palsta-minä, jossa pelkästään riidellään ja haukutaan kuin teini-ikäiset kakarat.
Ja sitten vedetään taas loppulause, kuten täällä kuuluukin 'lapsi on loppuun kulunut äitinsä haaveista ja teorioista. Mutta ei anna lapselleen edes joululahjaa.' Sinulla on kyllä todellinen taito sekoittaa jopa tämän palstan kirjoitukset, sijaislapsesi ja äitinsä joululahjatkin vielä yhdeksi puuroksi. En tiedä itkeä vai nauraa, en tee kumpaakaan ja lopetan vilkuilun tälle palstalle.tätä soppaa jauhaa kuin sinunkin. Että edes vaivaudut kirjoittamaan.
Yritä ymmärtää mikä on se pointti.
Mikä on muuten se soppa ja sen nimi?
Kuka sitä täällä maustaa, hän katkeruudella omaan epäonnistumiseensa äitinä on niin hukassa että koko systeemi pitäisi muuttaa hänen olettamuksiensa muksaiseksi toivon että hoitaisi asiansa ensin ja sitten eläisi sovussa itsensäkanssa eikä sotke siihen koko sijaisvanhempien kaartia . ja hengähdys
Muuten jos kertoisin totuuden juuri kuten se on niin varmasti leimaisitte minut sen kaiken synnin aiheuttajaksi. Kerran sen aloituksen tein ja näin silloin kävi ja se syypää silloinkin oli se bioäiti joka täällä häiriköi.
Pitäisikö minun puolustella itseäni jotenkin jos kerron totuuden miten bioäiti lastaan on kohdellut ja ei kyennyt auttamaan vaikka lapsi joutui hyväksikäytönuhriksi. Kun lapsi pahoinpiteli koiraa oli myös yksi tosi tarina.
Myös kun lapsi saanut elämänpituisen krapulan onko sekin minun syyni silloin kun otan sellaisen lapsen kasvatettavaksi. Yksikään bioäiti ei antanut neuvoa vaan syytöksiä meitäkohtaan onko se sinusta oikein. - käynyt missään
sijaisvanhemmat kirjoitti:
tekevät olisi vain lapsen edun mukaista?
Ei varmasti ole.
Ja kukahan tässä nyt on haihattelemassa?
On se kumma, että sinun mielestäsi minäkään biona en siis osaa ajatella lapseni parasta, vaikka olen kohta 10 v ollut hänen pääasiallinen hoitajansa. Taistelemalla taistellut hänelle kaiken mahdollisen avun - sen vähän - mitä yhteiskunnalla on hänelle tarjota. Paitsi tietysti huostaanotto, sehän on ensiapu kaikkiin ongelmiin nykyisin.
Sinua varmaan harmittaa kun sossukaan ei löytänyt minusta tuollaista piirrettä, että en osaisi ajatella lapseni parasta. Vaikeaa elämäni ei mielestäni ole, jos nyt paljon vaatii, niin kyllä paljon antaakin.
Mitähän se kaRe ja ilkeä sijaisäiti sitten lapselle on, kun sinunlaisesi kuvittelijan kynsiin on sattunut joutumaan. Tuo koko sairas ajatuksesi lapsen kadehtimisesta tekee häijyä oikein, niin teki silloinkin kun kävit näitä kaRehtimisjuttujasi toisella palstalla säälittävästi jauhamassa.toisella palstalla käynyt mitään jauhamassa.
Nyt osuit väärään sääli vaan on näköjään muitakin jotka tykkää jotakin samaa karehtimisesta josta et et sinä tykkää. Tuloo vaan niin kateheksi nua sun viisautes. - sinun katkeruutesi
bioäitien pateettisia juttuja kirjoitti:
miten sijaisvanhemmat tekevät sitä, tekevät tätä ja pontimena juttuja miten ryöstävät, -eivät välitä lapsista, -ovat tyhmiä, -rahanvuoksi lapsia haluavat, käyttävät lapisia hyväksi ym. ym. Mitä se sitten on sekö sinusta on sitten kelvollista kirjoittelua.
Onhan se jo nähty että ei sellaisten kirjoittajien kanssa voi käydä rakentavaa keskustelua.
Minä olen yrittänyt mutta aina se bioäiti täällä söhlii ja purkaa sitä omaa vihaansa. Ja se kohdistuu juuri meihin sijaisvanhempiin.
Lue ketjut ja mieti missä se vika piilee.
Tämä on siis tyhmää ruveta tänne asiaa edes kirjoittamaan.
Tiedän kyllä lastensuojelusta sen mitä siitä on tietämistä. Luuletko että sitä täällä toitotan riittää kun se yksi helisee päivittäin lakiuudistuksiensa kanssa.
Miksi olisin hukassa koska olen sen keskipisteessä päivittäin että turhaa sitä vetoat tuntemattomaan. Miten on sitten sinun omat pullat uunissa. Katkeruus jyllää edelleenkin kerroppas miksi lapsesi otettiin eli ryöstettiinkö ne huostaan.kohdistuu. Jos minun kirjoituksissani ärtymystä näet, on se aina ja aina yhteiskunnassa unohdetuista lasten oikeuksista johtuvaa.
Oma lapseni huostaanotettiin sairaalapaikkojen puutteen takia, huostaanotto purettiin kun en palauttanut lasta kotilomalta enää kamalaan sijoituspaikkaansa vajaan 4:n kk:n sijoituksen jälkeen. Sen jälkeen vein lapsen yksityisen puolen tutkimuksiin, josta saatu dg osoittaa pelkän psykiatrisen hoidon tämän lapsen kohdalla pelkäksi pelleilyksi ja ajanhukaksi. Ajan hukaksi nimenomaan lapsen kannalta, koska vasta kolmannen luokan kevätlukukaudelle hänellä on mahdollista saada asianmukaista tukea ja apua koulun käyntiinsä esimerkiksi. Kaikki on aina ollut tähän asti lapsen auttamisen suhteen minun ja vain minun varassani.
Lastenterveydenhuollon puutteellisuus ja lastensuojelun vajaat resurssit aiheuttavat paljon turhaa kärsimystä lapsille tämän päivän Suomessa. Eikö sinun mielestäsi olisi kannattanut uuteen lakiin ajaa kohtia turvaamaan myös sijaisperheiden oloja? Sitä paremmin voivat sijaislapset, mitä paremmin sijaisvanhempien olot on turvattu. Näin minä ajattelen asioista, oli sitten lapsen elämä sijais- tai bio-perheessä.
En ymmärrä, miksi sinua lakiuudistuksesta puhuminen ärsyttää, jos sillä yritetään aikaansaada parempia oloja lapsille, asuivat he nyt sitten kenen luona tahansa. Itse elän lasten terveydenhuollon ja lastensuojelun puutteita todeksi joka hetki arkielämässäni, koska olen nykyisin lapseni omaishoitaja. Pidän myös jatkuvasti yhteyttä päättäjiin ja toisiin vanhempiin, olen tutustunut kymmeniin, kymmeniin huostaanottotapauksiin asiakirjoja myöten. Viime toukokuun alusta tehtävä työ on rajoittunut, mutta teen sen, mihin aika ja voimani riittävät, koska oma lapsi on tietysti etusijalla kaikissa asioissa.
Sijaisvanhemmat näyttävät valittavan monista asioista, miksi niihin ei ajeta muutosta. Esim. yksi sijaisäiti kirjoitti jokin aika sitten, että kulukorvauksista menee suurin osa lapsen matkoihin vanhempien tapaamisiin, sekä terapiamatkoihin. Onko tämä oikein sijarin tai lapsen kannalta? Ja sossu korvaa matkoista kuulema vain pienen osan. Miksi näihin asioihin ei puututa? Miksi sijareista on ärsyttävää, että näistä asioista puhutaan? Itse tulen toimeen omillani, mutta mielestäni ei ole oikein, että iso osa lapsista elää köyhyydessä omissa kodeissaan.
Eduskunnan istuntosalissa ja lastensuojelujärjestöissä myönnetään, että sosiaalitoimessa tapahtuu laittomuuksia, kuntien talouden väitetään olevan sekaisin ja lastensuojeluun tarvitaan määrärahoja lisää. Niiden saaminen helpottaisi niin bio- ja kuin sijaisvanhempiakin.
Viimeksi eilisessä eduskunnan budjettikeskustelussa tuli esille, että lastensuojelun rahat ovat olleet monessa kunnassa taas loppuvuodesta jo jonkin aikaa loppu. Sen takia välttämättömiäkin huostaanottoja on lykätty ensi vuoteen. Arveltiin ehkä yhden lapsen menettäneen tämän takia jo henkensä. Ei tällainen tilanne voi olla kenenkään mielestä oikein! Eikä ole myöskään biojen syy, jos tarpeellisia huostia ei tehdä tai ne tehdään laittomin perustein tai tavallaan liian aikaisin, ilman tarjottu avohuollon tukia.
Eikä sekään ole biojen syy, että sosiaalitoimen resursseissa on suuria kuntakohtaisia eroja. Jos joku vanhempi valittaa, että heidän perheensä ei tukia saanut ennen huostaa, saattaa se heidän kohdallaan olla totisinta totta, vaikka muussa kunnassa avohuollon tuet olisi pystytty järjestämään asianmukaisella tavalla.
Lapsia kohdellaan omissa kodeissaan väärin monista syistä johtuen ja väärää kohtelua he saavat monesti myös sijoistuspaikoissaan. Molempiin tilanteisiin on saatava parannusta, ei tuollainen tilanne ole lasten edun mukaista missään mielessä. Mutta siihen ei päästä ikinä sillä, että vanhemmat ja lapsista vastuussa olevat aikuiset tappelevat keskenään ja lopulta jaksavat hoitaa vain omat ympyränsä, niin kauan kuin jaksavat.
Ei kaikkien tarvitse olla kiinnostuneita politiikasta, eikä jaksaa osallistua siihen. Mutta lasten oikeuksien ajamiselle vähän suopeampi ilmapiiri olisi toivottavaa, keskinäiset kiistat unohtaen ja edes kerran vain lasten parasta ajatellen. - huonoa omaatuntoa
omaan tuntoosi kirjoitti:
näinhän ne monet biäidit tekevät ei edes lahjoja lapsille anna.
lastani kohtaan missään mielessä, ei joululahjojen suhteen, eikä tärkeämmissäkään asioissa.
Miksi olisi?
Ei siihen sossujenkaan mielestä ole ollut meidän kohdalla koskaan aihetta. - luettavaa
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Jotta sijarit voisivat tehdä kertomasi kaltaisia tilauksia sijaislapsista pitäisi huostaanottajalla olla kristallipallo. Kannattaa muistaa, että sossu ei ole sitoutunut antamaan teille sijaislasta tilauksenne mukaiseksi ajaksi vaikka ilmeisesti käytännössä toimiikin tilauksen mukaisesti, mistä ilmentää se, ettei huostaanottoja näköjään millään saada puretuksi. Millaisella tilauslomakkeella ilmoititte sossulle ehdot? Tämä on jo törkeetä, mitä nämä muka pyyteettömät sijarit täällä ovat paljastaneet itsesttään ja lämminsydämisyydestään. Törkeetä.
Vaikka te sitoudutte lapseen, niin ei tarkoita sitä, että lapsen pitäisi sitoutua teihin.nimimerkki Helinä-keiju, käytkö ihan ........., tuntuu, että ajatusmaailmasi on tosi sairasta.
- kommentoida
luettavaa kirjoitti:
nimimerkki Helinä-keiju, käytkö ihan ........., tuntuu, että ajatusmaailmasi on tosi sairasta.
takaisin hänelle, koska tietää hänen ajatusmaailmansa.
- Onnellinen loppu
lapsen pelastus kirjoitti:
että surkeasta kodista joutuu surkealle sijarille.
Älä tukehdu sappeesi, kun kerron, että oman lapseni laiton huostaanotto purettiin aikanaan ja korvaukset ovat tulossa.
Mutta voi niitä lapsia, joilla on edelleen surkea sijarisijoitus kärsittävänään.Hyvää joulua näin jouluaamuna.
Onnittelen sinua, että laiton ja perusteeton huostaanotto on purettu kohdallasi. Näin oikeusvaltiossa pitääkin toimia. Ja nähdäkseni toimitaan. Laitomia/perusteettomia huostaanottoja ei saisi edes tapahtua, mutta valitettavasti niitä toisinaan tapahtuu. Silloin apuna on oikeusjärjestelmämme.
Surkeilla sijareilla taas ei ole mitään tekemistä laittoman/perusteettoman huostaanoton kanssa. Jos he eivät ole osanneet lastasi hoitaa oikein (joka ei siis välttämättä tarkoita samaa kuin että olisivat hoitaneet kuten sinä hoitaisit), on sekin muutoksen vaatimisen paikka.
Mutta ei huonot sijaisvanhemmat ole peruste huostaanoton purulle vaan sijaisperhen vaihdolle. Joita niitäkin onneksi tapahtuu. Niin sijoitetun lapsen tarpeista kuin sijaisperhenkin tarpeista lähtien.
Hyvät sijaisvanhemmat olisivat myös huomaneet, että lapsen huostaanotolle ei ole perusteita. Tällöin heidän olisi pitänyt olla aktiivisia huostaanoton purkamiseksi ja lapsen palauttamiseksi biologisile vanhemmilleen. Usko pois, tällaisiakin vanhempia meissä sijaisperheissäkin on. Minkin tunne yhden tällaisen tapauksen tuttavapiirissäni.
Ja niin itsekin toimisin mikäli jollakin meidän lapsista olisi vastaava tilanne. Mutta kun ei ole niin yritän tehdä lasten olon ja elämän perheessämme mahdollisimman onnelliseksi.
Tässä tehtävässä minua auttaa suuresti se, että lastemme biologiset vanhemmat ovat hyväksyneet lasten sijoituksen perheeseemme, osa jopa pitää lapsiin yhteyttä toisinaan säännöllisesti, toisinaan kerran vuodessa ja osa ei milloinkaan. Mutta hekin ovat antaneet lapsille luvan kiintyä meihin. Ihan konkreettisesti lapsille niin sanoen.
YHteistymme lasten biologisten vanhempien kanssa sujuu kohtuullisen hyvin. Mitä nyt joskus tulee kännisiltä vahemmilta tappouhkauksia. Jotka onneksi ovat vain uhkauksia ja joita he pyytävä seuraavan kerran selvinpäin kanssamme puhuessaan anteeksi.
Kyllähän me ne uhkaukset kestämme mutta lapsille se on melkoinen kauhun paikka kun biologinen vanhempi uhkaa tappaa meidät ja lapset. Tai uhkaavat tulla sytyttämän talomme tuleen. Tällaisiakin uhkauksia on koettu viina-lääketokkuraisilta vanhemmilta, jotka selvin päin ollessaan ovat mukavia ja yhteistyöhalukkaita kasvattajakumpaneita.
Minä haluan olla hyvä vanhempi sinun lapsellesi. Muistaen, että lasta ei voi milloinkaan omistaa.
Olipa hän sijoitettu tai synnytetty. - lapseni hoitajaksi
Onnellinen loppu kirjoitti:
Hyvää joulua näin jouluaamuna.
Onnittelen sinua, että laiton ja perusteeton huostaanotto on purettu kohdallasi. Näin oikeusvaltiossa pitääkin toimia. Ja nähdäkseni toimitaan. Laitomia/perusteettomia huostaanottoja ei saisi edes tapahtua, mutta valitettavasti niitä toisinaan tapahtuu. Silloin apuna on oikeusjärjestelmämme.
Surkeilla sijareilla taas ei ole mitään tekemistä laittoman/perusteettoman huostaanoton kanssa. Jos he eivät ole osanneet lastasi hoitaa oikein (joka ei siis välttämättä tarkoita samaa kuin että olisivat hoitaneet kuten sinä hoitaisit), on sekin muutoksen vaatimisen paikka.
Mutta ei huonot sijaisvanhemmat ole peruste huostaanoton purulle vaan sijaisperhen vaihdolle. Joita niitäkin onneksi tapahtuu. Niin sijoitetun lapsen tarpeista kuin sijaisperhenkin tarpeista lähtien.
Hyvät sijaisvanhemmat olisivat myös huomaneet, että lapsen huostaanotolle ei ole perusteita. Tällöin heidän olisi pitänyt olla aktiivisia huostaanoton purkamiseksi ja lapsen palauttamiseksi biologisile vanhemmilleen. Usko pois, tällaisiakin vanhempia meissä sijaisperheissäkin on. Minkin tunne yhden tällaisen tapauksen tuttavapiirissäni.
Ja niin itsekin toimisin mikäli jollakin meidän lapsista olisi vastaava tilanne. Mutta kun ei ole niin yritän tehdä lasten olon ja elämän perheessämme mahdollisimman onnelliseksi.
Tässä tehtävässä minua auttaa suuresti se, että lastemme biologiset vanhemmat ovat hyväksyneet lasten sijoituksen perheeseemme, osa jopa pitää lapsiin yhteyttä toisinaan säännöllisesti, toisinaan kerran vuodessa ja osa ei milloinkaan. Mutta hekin ovat antaneet lapsille luvan kiintyä meihin. Ihan konkreettisesti lapsille niin sanoen.
YHteistymme lasten biologisten vanhempien kanssa sujuu kohtuullisen hyvin. Mitä nyt joskus tulee kännisiltä vahemmilta tappouhkauksia. Jotka onneksi ovat vain uhkauksia ja joita he pyytävä seuraavan kerran selvinpäin kanssamme puhuessaan anteeksi.
Kyllähän me ne uhkaukset kestämme mutta lapsille se on melkoinen kauhun paikka kun biologinen vanhempi uhkaa tappaa meidät ja lapset. Tai uhkaavat tulla sytyttämän talomme tuleen. Tällaisiakin uhkauksia on koettu viina-lääketokkuraisilta vanhemmilta, jotka selvin päin ollessaan ovat mukavia ja yhteistyöhalukkaita kasvattajakumpaneita.
Minä haluan olla hyvä vanhempi sinun lapsellesi. Muistaen, että lasta ei voi milloinkaan omistaa.
Olipa hän sijoitettu tai synnytetty.eikä onneksi tarvitsekaan, et ole kelvollinen sijaisvanhemmaksi
- mikä on motiivisi
lapseni hoitajaksi kirjoitti:
eikä onneksi tarvitsekaan, et ole kelvollinen sijaisvanhemmaksi
onko sinusta edes kelvolliseksi kritisoimaan toisia jos näin kylmästi lapsia ja heidän tunteitaan ajattelet.
Mithän lie oletat elämän olevan näin vaan tavallisilla lapsiperheillä ja mukaan luetuilla sijaisperheillä.
Odotan todella sinun selostustasi.
- Nimim. Sijaisvanhemmat, mit...
Lue koko ketju läpi tai ainakin kohta, kuinka sijarit voivat kohdella lapsen omia vanhempia.
Lue: Vastaukseni/samalla mitalla, jos et muuta.
Siinä selviää pieni ripe siitä ilkeydestä, mitä sijarit tekivät meille, kun lapsemme oli vielä heillä. Ja se oli vain pieni ripsaus siitä ilkeyden ja kiusaamisen määrästä, mitä saimme lapsen menetyksen lisäksi niskaamme.
Että kukahan se oikeasti on, joka ei kykene yhteistyöhön?- kaktus
>Että kukahan se oikeasti on, joka ei kykene yhteistyöhön? <
Se on se äiti, joka haukkuu aina tilaisuuden tullen lapsille heidän isäänsä (joka on lapsille erityisen rakas ja huolehtii tapaamisista), sosiaaliviranomaisia, sijaisvanhempia mutta itse ei vaivaudu edes syntymäpäivinä muistamaan, saati sitten jouluna. - sijaisvanhemmista
on muuttunut sen jälkeen kun aloin tutustumaan lastensuojeluasioihin ja viimeinen pisara ovat olleet nämä pari palstaa.
- ja isä
kaktus kirjoitti:
>Että kukahan se oikeasti on, joka ei kykene yhteistyöhön? <
Se on se äiti, joka haukkuu aina tilaisuuden tullen lapsille heidän isäänsä (joka on lapsille erityisen rakas ja huolehtii tapaamisista), sosiaaliviranomaisia, sijaisvanhempia mutta itse ei vaivaudu edes syntymäpäivinä muistamaan, saati sitten jouluna.jotenkin kimpassa. Mitä kaktus saa tuosta että haukkuu äitiä täällä, entäpä malttaako pitää suunsa kiinni kun lapset on kuulemassa. Mitenkä se isä nyt niin hyvä on? Vai tahtooko kaktus isiltä jotakin ja äiti onkin toinen nainen jota kaktuksella on mielestään oikeus morkata oikein täällä netissä. No? Laita kaktus selitystä tulemaan!
- En olisi
sijaisvanhemmista kirjoitti:
on muuttunut sen jälkeen kun aloin tutustumaan lastensuojeluasioihin ja viimeinen pisara ovat olleet nämä pari palstaa.
ennen tätä palstaa tajunnutkaan mitä kaikkea sijaisvanhemmat joutuvat kokemaan! Haukkumisia palkaksi siitä, että hoitavat toisten lapsia.
- Pukkaako joulukiireet
kaktus kirjoitti:
>Että kukahan se oikeasti on, joka ei kykene yhteistyöhön? <
Se on se äiti, joka haukkuu aina tilaisuuden tullen lapsille heidän isäänsä (joka on lapsille erityisen rakas ja huolehtii tapaamisista), sosiaaliviranomaisia, sijaisvanhempia mutta itse ei vaivaudu edes syntymäpäivinä muistamaan, saati sitten jouluna.päälle kun kummallakin palstalla pitää taas järjettömästi rueta ärhentelemään? Sitä en sen kummemmin arvostele, on tasoltaan taas mikä on.
Minä en ihmettele ollenkaan näiden riitojen alkuperää. Kyllä sijarit ovat niin sikamaisesti aina bioja haukkuneet, että on aika varmaan joskus antaa takaisinkin samalla mitalla.
Sijareiden suunnattoman vihamielinen asenne oli minulle yllätys silloin, kun tänne ensimmäisen kerran tulin, mutta siihen on jo mukautunut ja annan mennä toisesta korvasta ulos saman tien.
Eli ei asia ollenkaan niin ole, että BIOT olisivat yhteistyöhön kyvyttömiä, kyllä ne syyt ovat usein jossain ihan muualla. En kyllä ymmärrä, miksi hoitaa sellaisten ihmisten lasta, jota ei voi sietää silmissään. Ystävän tai hyvän tutun lapsen ottaisin mielelläni itselleni väliaikaisesti, jos joku tuttavistani lapsineen sellaista apua tarvitsisi. - kaktus
ja isä kirjoitti:
jotenkin kimpassa. Mitä kaktus saa tuosta että haukkuu äitiä täällä, entäpä malttaako pitää suunsa kiinni kun lapset on kuulemassa. Mitenkä se isä nyt niin hyvä on? Vai tahtooko kaktus isiltä jotakin ja äiti onkin toinen nainen jota kaktuksella on mielestään oikeus morkata oikein täällä netissä. No? Laita kaktus selitystä tulemaan!
isän rakkaus lapsiinsa näkyy hänen teoissaan ja lasten rakkaus isäänsä näkyy heidän reaktioistaan.
Äidin rakkaus ei näy mitenkään, loistaa poissaolollaan.
Yksinkertaista.
Kyllähän maailmassa niitä kolloja riittää, jotka hehkuttavat äitiyden pyhyyttä ja polkevat isät maan rakoon koska oma parisuhde on mennyt päin persettä. - olla
Pukkaako joulukiireet kirjoitti:
päälle kun kummallakin palstalla pitää taas järjettömästi rueta ärhentelemään? Sitä en sen kummemmin arvostele, on tasoltaan taas mikä on.
Minä en ihmettele ollenkaan näiden riitojen alkuperää. Kyllä sijarit ovat niin sikamaisesti aina bioja haukkuneet, että on aika varmaan joskus antaa takaisinkin samalla mitalla.
Sijareiden suunnattoman vihamielinen asenne oli minulle yllätys silloin, kun tänne ensimmäisen kerran tulin, mutta siihen on jo mukautunut ja annan mennä toisesta korvasta ulos saman tien.
Eli ei asia ollenkaan niin ole, että BIOT olisivat yhteistyöhön kyvyttömiä, kyllä ne syyt ovat usein jossain ihan muualla. En kyllä ymmärrä, miksi hoitaa sellaisten ihmisten lasta, jota ei voi sietää silmissään. Ystävän tai hyvän tutun lapsen ottaisin mielelläni itselleni väliaikaisesti, jos joku tuttavistani lapsineen sellaista apua tarvitsisi.hänellä nyt se skitson touhuvaihde päällä. Ne on aivan mahdottomia silloin, kuitenkaan eivät mitenkään pahat mielessä. Pysähtyvät sitten kun aika on ja puheet muuttuvat.
- omistamishalu
ja isä kirjoitti:
jotenkin kimpassa. Mitä kaktus saa tuosta että haukkuu äitiä täällä, entäpä malttaako pitää suunsa kiinni kun lapset on kuulemassa. Mitenkä se isä nyt niin hyvä on? Vai tahtooko kaktus isiltä jotakin ja äiti onkin toinen nainen jota kaktuksella on mielestään oikeus morkata oikein täällä netissä. No? Laita kaktus selitystä tulemaan!
Ettekö lasten OIKEAT vanhemmat huomaa lukiessanne "rivien välistä", että isän olemassa olo ei uhkaa äitiyttä? Siis isä äkkiä korokkeelle.
Kaktus yrittää ilmeisesti huuseerata itse äitiä, eikä näin ollen mikään ole hänelle suurempi UHKA kuin lapsen oikea äiti!
Siitä tämä palvonta kertoo, ainakin minulle. - kaktus
omistamishalu kirjoitti:
Ettekö lasten OIKEAT vanhemmat huomaa lukiessanne "rivien välistä", että isän olemassa olo ei uhkaa äitiyttä? Siis isä äkkiä korokkeelle.
Kaktus yrittää ilmeisesti huuseerata itse äitiä, eikä näin ollen mikään ole hänelle suurempi UHKA kuin lapsen oikea äiti!
Siitä tämä palvonta kertoo, ainakin minulle.säälin sinua ja kaltaisiasi; olette kaiken inhimillisen avun ulottumattomissa.
- miten elämän antimet ovat
ja isä kirjoitti:
jotenkin kimpassa. Mitä kaktus saa tuosta että haukkuu äitiä täällä, entäpä malttaako pitää suunsa kiinni kun lapset on kuulemassa. Mitenkä se isä nyt niin hyvä on? Vai tahtooko kaktus isiltä jotakin ja äiti onkin toinen nainen jota kaktuksella on mielestään oikeus morkata oikein täällä netissä. No? Laita kaktus selitystä tulemaan!
heikoilla.
Tuo kaktuksen kirjoituksen sisälltö meni myös kohdallamme kuin naulankantaan. Sehän on usein juuri tuolla tavalla.
Mikä selitys sinulle sitten olisi se sopiva voisin minäkin sen selittää mutta en alennu sen tarinan tiimoille sen enempää. - kuinka niinkin moni
En olisi kirjoitti:
ennen tätä palstaa tajunnutkaan mitä kaikkea sijaisvanhemmat joutuvat kokemaan! Haukkumisia palkaksi siitä, että hoitavat toisten lapsia.
sijaisvanhempi jaksaa eläää siinä kovassa uhkausten ja syytöksien sekä muiden haukkujen arjessa.
Miksi bioäideiltä on sitten lapset otettu huostaan kun ovat kerran niin päteviä vanhemman roolissaa.
Kait syyt ovat yhtä raskaat siellä itsekunkin harteilla kuin on meille sijoitetunlapsen bioäidilläkin. Täällä on helppo esittää puhdasta pulmusta, eikö? - ei kaikilta oteta!
kuinka niinkin moni kirjoitti:
sijaisvanhempi jaksaa eläää siinä kovassa uhkausten ja syytöksien sekä muiden haukkujen arjessa.
Miksi bioäideiltä on sitten lapset otettu huostaan kun ovat kerran niin päteviä vanhemman roolissaa.
Kait syyt ovat yhtä raskaat siellä itsekunkin harteilla kuin on meille sijoitetunlapsen bioäidilläkin. Täällä on helppo esittää puhdasta pulmusta, eikö?Aina saa lukea jankutusta: Miksi lapset sitten on otettu? Ei niitä kukaan ole ottanut, uskokaa jo!
Monen vanhemman sijoitus on omalla suostumuksella tehty ja asiat on sovittu. Ne kun eivät vain käytännössä alakaan rullaamaan siten, kuin on sovittu?
Tapaamisia estellään, lapselle syötetään "pajunköyttä" ym. jopa ilkeää käytöstä sijareiden taholta.
Kyllä siinä pinna palaa omalta vanhemmalta, kun mikään sovittu ei sitten pidäkään paikkaansa ja saa soitella stt. perään ja penätä oikeuksiaan?? - tarvita
kaktus kirjoitti:
isän rakkaus lapsiinsa näkyy hänen teoissaan ja lasten rakkaus isäänsä näkyy heidän reaktioistaan.
Äidin rakkaus ei näy mitenkään, loistaa poissaolollaan.
Yksinkertaista.
Kyllähän maailmassa niitä kolloja riittää, jotka hehkuttavat äitiyden pyhyyttä ja polkevat isät maan rakoon koska oma parisuhde on mennyt päin persettä.sijoitetuiden lasten isistä muutakin kuin lasten isyyttä. Niin kiero ja katala on....
- inhimillinen apu
kaktus kirjoitti:
säälin sinua ja kaltaisiasi; olette kaiken inhimillisen avun ulottumattomissa.
taitaa olla sijoitetuiden lasten isän joku muu kuin isyys! ;)
- ironia
inhimillinen apu kirjoitti:
taitaa olla sijoitetuiden lasten isän joku muu kuin isyys! ;)
kun kaktus kertoo asioiden todellisen laidan, että isä huolehtii ja välittää lapsistaan, mutta äiti ei, niin siitä bio-äidit rupeaa vääntämään jotain ihan sairasta juttua. Juttuhan nyt vaan menee niin, että valitettavasti kaikki äidit ei todellakaan ole normaaleilla äidin vaistoilla/rakkaudella varustettuja ja jättävät lapsensa kerta kaikkiaan oman onnensa nojaan ja toisten hoidettaviksi. Onhan se nyt ---kele, että ei saisi sitten kehua isää, joka on isän vaistoilla varustettu, jonka lapsetkin ovat huomanneet. Miksi sitä ei saisi tuoda esiin positiivisena seikkana. Miten koette sen noin uhkaavaksi asiaksi, että pitää ruveta hyökkäämään kaktuksen kimppuun ihan ilman syytä????
- kaktus
inhimillinen apu kirjoitti:
taitaa olla sijoitetuiden lasten isän joku muu kuin isyys! ;)
sijoitettujen lasten isällä on uusi kumppani ja se en ole minä.
Minua oikeasti nolottaa sinun ja muiden kaltaistesi kirjoittajien puolesta. - kaktus
ironia kirjoitti:
kun kaktus kertoo asioiden todellisen laidan, että isä huolehtii ja välittää lapsistaan, mutta äiti ei, niin siitä bio-äidit rupeaa vääntämään jotain ihan sairasta juttua. Juttuhan nyt vaan menee niin, että valitettavasti kaikki äidit ei todellakaan ole normaaleilla äidin vaistoilla/rakkaudella varustettuja ja jättävät lapsensa kerta kaikkiaan oman onnensa nojaan ja toisten hoidettaviksi. Onhan se nyt ---kele, että ei saisi sitten kehua isää, joka on isän vaistoilla varustettu, jonka lapsetkin ovat huomanneet. Miksi sitä ei saisi tuoda esiin positiivisena seikkana. Miten koette sen noin uhkaavaksi asiaksi, että pitää ruveta hyökkäämään kaktuksen kimppuun ihan ilman syytä????
ihmettelen sitä, että täällä bioäidit ottavat nokkiinsa, kun joku kertoo_omasta_kokemuksestaan.
Huono omatunto?
- ei sokea
olemattoman rakkauden lapsia kohtaan.
- sijareitten
On niin vaikea ymmärtää, ettei biovanhemmat voi olla töistä pois, kun pitäisi lähteä sijareitten itsensä valitsemalla ajankohdalla lapsiaan tapaamaan ? Miksi sijarit luulevat ettei lapset kaipaa omia vanhempiaan ? Miksi sijarit suuttuvat, eivätkä puhu enään biovanhempien kanssa kun tapaamiset on väännetty myös vanhemmille sopiviksi ?
- luvattu kerran kuussa
parituntinen tapaaminen lapsen kanssa, hän saapuu ajoissa, mutta joku sijariperheen edustajista tulee pihalle kertomaan, että 'ei käy nyt, tule ensi kuussa uudelleen'.
Miten monta kertaa tällainen pitää toistua?
Tuollaisesta pitäisi ottaa yhteyttä sossuun!
Hyvähän se on sitten haukkua jälkeen päin, jos vanhemmat eivät saa sossuilta tukea tilanteeseen, eivät ole saaneet aikoihin tavata lastaan yrityksistään huolimatta.
Eivät nämä asiat ole musta-valkoisia ollenkaan!
Turha yhtään yksipuolisesti olla aina bioja haukkumassa.
Jos taas vanhemmat ovat sairastuneet päihteiden käyttöön, ei heiltä voi muuta odottaa kuin epäluotettavuutta ja arvaamattomuutta. Alkoholistin elämässä on vain yksi asia mikä on varmaa ja sen on se, että kaikki on epävarmaa.
Lain mukaan vanhemmat pitäisi huostan jälkeen ohjata hoitoon, näin ei kuitekaan aina tapahdu, koska kunnollisia hoitopaikkoja ei ole. On tietysti niitäkin, jotka eivät edes hoitoon halua, mutta on myös heitä, jotka eivät pääse vaikka haluaisivat.
- amalia
toivoisin minäkin. Koska lasten on kuitenkin pakko olla luonamme, he eivät voi tilanteelleen mitään, niin heitä kyllä helpottaisi, jos sekä sijais, että omat vanhemmat voisivat elää edes jonkinlaisessa yhteisymmärryksessä ja ainakin edes lasten nähden. Ei näytä aikuisia tälläkään palstalla liiemmälti olevan, jotka todella pystyisivät keskittymään lapsen tunteisiin. Lapsi ei pidä siitä, että sijari haukkuu omia vanhempia, mutta ei myöskään siitä, jos omat vanhemmat haukkuvat sijareita, etenkin jos lapsi kokee, että hänellä on hyvä olla sijaisperheessä, eli ei koe sijaisvanhempiaan pahoina.
- sovinto kannattaa
omassa tapauksessa lapsi on lastenkodissa, mutta jokaisesta lastenkodin osaston esimiehen tempauksesta menee valitus tai kantelu aina ylemmälle portaalle, ei olisi kannattanut ruveta temppuilemaan kanssani! kyllä äipätkin osaa kampoihin pistää!
- eri mieltä
Minun lapset kyllä tykkäävät siitä, että morkkaamme sijaisvanhempia yhdessä. Se luo yhteenkuuluvuutta minun ja lasten välille. Pala on tietysti sijareiden vaikea niellä mutta sen takia emme lopeta yhteisiä haukkumistuokioitamme. Nauramme lasteni kanssa paljon yhdessä sijareille. Nämä sijarit on kyllä naurut ansainneet, eivät ole mitään järjen jättiläisiä. En puhu siis amalia sinusta vaan henkilökohtaisesti tuntemistani sijareista.
- kun me sijaislasten
eri mieltä kirjoitti:
Minun lapset kyllä tykkäävät siitä, että morkkaamme sijaisvanhempia yhdessä. Se luo yhteenkuuluvuutta minun ja lasten välille. Pala on tietysti sijareiden vaikea niellä mutta sen takia emme lopeta yhteisiä haukkumistuokioitamme. Nauramme lasteni kanssa paljon yhdessä sijareille. Nämä sijarit on kyllä naurut ansainneet, eivät ole mitään järjen jättiläisiä. En puhu siis amalia sinusta vaan henkilökohtaisesti tuntemistani sijareista.
kanssa nauramme makeasti heidän bioäidin toilauksille.
Käymme aina ajelulla ja näemme mitä hän siellä kaupungilla törttöilee muiden kaltaistensa kanssa. Sehän on sitä lapsen totuuden näkemistä omasta äidistään. Tyytätään ja nauretaan HAH-HAH-HAA
Ono seki meidän yhteenkuuluvuuden rakentamista. - sijaisvanhempia
kun me sijaislasten kirjoitti:
kanssa nauramme makeasti heidän bioäidin toilauksille.
Käymme aina ajelulla ja näemme mitä hän siellä kaupungilla törttöilee muiden kaltaistensa kanssa. Sehän on sitä lapsen totuuden näkemistä omasta äidistään. Tyytätään ja nauretaan HAH-HAH-HAA
Ono seki meidän yhteenkuuluvuuden rakentamista.Et ole oikein sovelias alalle.
- kuten sinäkään
sijaisvanhempia kirjoitti:
Et ole oikein sovelias alalle.
et ole sovelias biovanhempi joka kykenee hoitamaan omia lapsiaan.
Sinulla on siis mustaa valkoisella, eikö? - kieroutunut?
kun me sijaislasten kirjoitti:
kanssa nauramme makeasti heidän bioäidin toilauksille.
Käymme aina ajelulla ja näemme mitä hän siellä kaupungilla törttöilee muiden kaltaistensa kanssa. Sehän on sitä lapsen totuuden näkemistä omasta äidistään. Tyytätään ja nauretaan HAH-HAH-HAA
Ono seki meidän yhteenkuuluvuuden rakentamista.Sijarin ei kuulu naureskella kenellekään ihmiselle. Eikä varsinkaan lapsen omille vanhemmille?
Lapsi voi nauraa mukana, mutta sydän on vereslihalla. Aivan varmasti.
Voi olla ettei lapsi edes tajua kaikkea vielä, mutta annas kun aika kuluu ja tulee murrosikä.
Ettet vain silloin saisi naureskelustasi kunnon palkkaa??
Sitä kyllä melkein toivonkin.
Hoidan työkseni ihmisiä ja tapaan monenlaista kulkijaa myös omaisissa.
Jos alkaisin naureskelemaan heille, olisi minun tarkistettava motiivini kyseiseen työhön! Ja mahdollisesti varattava aika psykiatrille?
Sinäkin teet eräänlaista hoitotyötä? Onko motiivisi toisille ihmisille naureskelu? Miltä sinusta tuntuisi, jos sinulle ja toilauksillesi päivittäin naurettaisiin?
Mieti sitä vakavasti? Mieti joulun yli? Sekin aika tulee, jolloin nauretaan! - että..
kieroutunut? kirjoitti:
Sijarin ei kuulu naureskella kenellekään ihmiselle. Eikä varsinkaan lapsen omille vanhemmille?
Lapsi voi nauraa mukana, mutta sydän on vereslihalla. Aivan varmasti.
Voi olla ettei lapsi edes tajua kaikkea vielä, mutta annas kun aika kuluu ja tulee murrosikä.
Ettet vain silloin saisi naureskelustasi kunnon palkkaa??
Sitä kyllä melkein toivonkin.
Hoidan työkseni ihmisiä ja tapaan monenlaista kulkijaa myös omaisissa.
Jos alkaisin naureskelemaan heille, olisi minun tarkistettava motiivini kyseiseen työhön! Ja mahdollisesti varattava aika psykiatrille?
Sinäkin teet eräänlaista hoitotyötä? Onko motiivisi toisille ihmisille naureskelu? Miltä sinusta tuntuisi, jos sinulle ja toilauksillesi päivittäin naurettaisiin?
Mieti sitä vakavasti? Mieti joulun yli? Sekin aika tulee, jolloin nauretaan!Eiköhän se liennyt jonkinlainen vastine tuohon "eri mieltä" nimimerkillä kirjoittaneeseen "Amalian kanssa" -otsikon alla olevaan tekstiin. Ei varmastikaan siis kirjoittajan aito mielipide vaan sarkastisesti käännetty tilanne toisinpäin kuin mistä "eri mieltä" kirjoitti.
Jokainen joka oikeasti haluaa opettaa lapselle toisen ihmisen kustannuksella nauramisen, turvautuu minunmielestäni epätoivoiseen ja kyseenalaiseen keinoon. Ja siinä tulee ikävä kyllä kertoneeksi kaikista eniten vain itsestään, lapsetkin sen jonain päivänä huomannevat. - sehän on vain
kieroutunut? kirjoitti:
Sijarin ei kuulu naureskella kenellekään ihmiselle. Eikä varsinkaan lapsen omille vanhemmille?
Lapsi voi nauraa mukana, mutta sydän on vereslihalla. Aivan varmasti.
Voi olla ettei lapsi edes tajua kaikkea vielä, mutta annas kun aika kuluu ja tulee murrosikä.
Ettet vain silloin saisi naureskelustasi kunnon palkkaa??
Sitä kyllä melkein toivonkin.
Hoidan työkseni ihmisiä ja tapaan monenlaista kulkijaa myös omaisissa.
Jos alkaisin naureskelemaan heille, olisi minun tarkistettava motiivini kyseiseen työhön! Ja mahdollisesti varattava aika psykiatrille?
Sinäkin teet eräänlaista hoitotyötä? Onko motiivisi toisille ihmisille naureskelu? Miltä sinusta tuntuisi, jos sinulle ja toilauksillesi päivittäin naurettaisiin?
Mieti sitä vakavasti? Mieti joulun yli? Sekin aika tulee, jolloin nauretaan!väännetty tästä kirjoituksesta, sama teksti, vaihdettu sijarin tilalle oma vanhempi :P
"Minun lapset kyllä tykkäävät siitä, että morkkaamme sijaisvanhempia yhdessä. Se luo yhteenkuuluvuutta minun ja lasten välille. Pala on tietysti sijareiden vaikea niellä mutta sen takia emme lopeta yhteisiä haukkumistuokioitamme. Nauramme lasteni kanssa paljon yhdessä sijareille. Nämä sijarit on kyllä naurut ansainneet, eivät ole mitään järjen jättiläisiä. En puhu siis amalia sinusta vaan henkilökohtaisesti tuntemistani sijareista."
Kannattaa lukea noi ketjut kunnolla ja katsoa sivistyssanakirjasta kohta "ironia". - Se joka tuon ensin
sehän on vain kirjoitti:
väännetty tästä kirjoituksesta, sama teksti, vaihdettu sijarin tilalle oma vanhempi :P
"Minun lapset kyllä tykkäävät siitä, että morkkaamme sijaisvanhempia yhdessä. Se luo yhteenkuuluvuutta minun ja lasten välille. Pala on tietysti sijareiden vaikea niellä mutta sen takia emme lopeta yhteisiä haukkumistuokioitamme. Nauramme lasteni kanssa paljon yhdessä sijareille. Nämä sijarit on kyllä naurut ansainneet, eivät ole mitään järjen jättiläisiä. En puhu siis amalia sinusta vaan henkilökohtaisesti tuntemistani sijareista."
Kannattaa lukea noi ketjut kunnolla ja katsoa sivistyssanakirjasta kohta "ironia".kirjoitti, oli nimenomaan biovanhempi! :P
- se itte katkeruus
Se joka tuon ensin kirjoitti:
kirjoitti, oli nimenomaan biovanhempi! :P
PP Espoosta
- joka tuolla naapurissa
kuten sinäkään kirjoitti:
et ole sovelias biovanhempi joka kykenee hoitamaan omia lapsiaan.
Sinulla on siis mustaa valkoisella, eikö?eniten häiriköi, ainakin kirjoituksista päätellen.
Sinä ja sinun kaltaisesi, yököttäviä ihmisiä!
Ei ole ikävä kyllä sellaista ollut mustaa valkoisella ikinä tällä äidillä.
Oletko pettynyt kun kuulet sen? - tarvis uskoa mitä
joka tuolla naapurissa kirjoitti:
eniten häiriköi, ainakin kirjoituksista päätellen.
Sinä ja sinun kaltaisesi, yököttäviä ihmisiä!
Ei ole ikävä kyllä sellaista ollut mustaa valkoisella ikinä tällä äidillä.
Oletko pettynyt kun kuulet sen?tänne kirjoittelet.
Olen sen verran nähnyt mitä huostaanotettujen bioäitien elämä saattaa olla joten ei se siitä kovinkaan paljoa voi heittää ei tarvis edes olettaa.
En muuten pety tuollaisista asioista on sen verran kokemusta näistä bioäideistä että se ei minua enään juurikaan heilauta HAHATA sinä vaan. - antamassa hyvin
tarvis uskoa mitä kirjoitti:
tänne kirjoittelet.
Olen sen verran nähnyt mitä huostaanotettujen bioäitien elämä saattaa olla joten ei se siitä kovinkaan paljoa voi heittää ei tarvis edes olettaa.
En muuten pety tuollaisista asioista on sen verran kokemusta näistä bioäideistä että se ei minua enään juurikaan heilauta HAHATA sinä vaan.epäedullista kuvaa sijaisvanhemmista, että on siinä hahattamistakin.
- huomannut, että
tarvis uskoa mitä kirjoitti:
tänne kirjoittelet.
Olen sen verran nähnyt mitä huostaanotettujen bioäitien elämä saattaa olla joten ei se siitä kovinkaan paljoa voi heittää ei tarvis edes olettaa.
En muuten pety tuollaisista asioista on sen verran kokemusta näistä bioäideistä että se ei minua enään juurikaan heilauta HAHATA sinä vaan.mikään järkevä tyyli ei mene täällä läpi.
Ei mihinkään voi uskoa, kun ottaa sellaisen asenteen, että ei usko.
En olisi elämässäni uskonut, minkälaisia tyyppejä voi olla sijaisvanhempina, ennen kuin luin tätä palstaa. Että siitä kiitokset teidän järjettömille kirjoituksillenne.
Moukkamaisuuden huippu, että täällä näköjään on otettu yksi nimimerkki silmätikuksi, jonka kirjoituksista ei kelpaa mikään. Eikä siinä vielä kaikki vaan vaikka Helinä ei naapuripalstalla olisi kirjoittanutkaan, niin häntä tullaan haukkumaan ja mollaamaan sinnekin.
Oletteko te ihan aikuisia ihmisiä täällä? - ole siellä mollaamassa
huomannut, että kirjoitti:
mikään järkevä tyyli ei mene täällä läpi.
Ei mihinkään voi uskoa, kun ottaa sellaisen asenteen, että ei usko.
En olisi elämässäni uskonut, minkälaisia tyyppejä voi olla sijaisvanhempina, ennen kuin luin tätä palstaa. Että siitä kiitokset teidän järjettömille kirjoituksillenne.
Moukkamaisuuden huippu, että täällä näköjään on otettu yksi nimimerkki silmätikuksi, jonka kirjoituksista ei kelpaa mikään. Eikä siinä vielä kaikki vaan vaikka Helinä ei naapuripalstalla olisi kirjoittanutkaan, niin häntä tullaan haukkumaan ja mollaamaan sinnekin.
Oletteko te ihan aikuisia ihmisiä täällä?mutta tässä nyt anna samaan tyyliin takaisin kuin kysytäänkin.
Tämä on niin huvittavan lapsellista että hyvä kun muistutat tässä samalla myös koskettaen Helinä-keijua eikös vaan ole tarkoitus myös niin?
- Lapsi ollut minäkin
Olen itse ollut sijoitettu lapsi, sillä erolla nykypäivän sijoituksiin, että en nähnyt biologisia vanhempiani lapsuudessani juuri koskaan. Se oli toisaalta suuri suru, mutta toisaalta olin selkeämmin "jonkun lapsi" eikä niin että olisin ollut "vähän kaikkien mutta ei kunnolla kenenkään lapsi". Minulla oli pohja jolle rakentaa identiteettini.
Kallein lahja minkä sekä sijaisvanhempani että biologiset vanhempani ovat minulle antaneet, on se että he eivät ole juuri päästäneet näkymään omia mahdollisesti negatiivisia ajatuksiaan toisia vanhempia kohtaan. Minulla on ollut oikeus rakastaa ja kunnioittaa sekä biologisia vanhempiani että sijaisvanhempiani. Sitä oikeutta pidän kullan arvoisena.
Ilkeämieliset sanat kumpaan tahansa suuntaan satuttavat juuri lasta ja kielivät mielestäni vain esittäjänsä henkistä keskenkasvuisuutta ja kykenemättömyyttä niellä tosiasioita ja kunnioittaa ihmisiä jotka elävät ehkä elämää hieman eri tavoin kuin itse. Saattaa olla että lapsi miellyttämisenhalussaan ja rakkaudennälässään menee arvosteluun mukaan, mutta näkisin sen kuitenkin todellisena poikkipuuna onnistuvan sijoituksen tiellä.
Kykenen kyllä ymmärtämään miksi biologinen vanhempi mielellään mustamaalaa sijaisvanhempia, mutta pohdin kovasti ja toivoisin jokaisen biologisen vanhemmankin pohtivan mitä sillä pohjimmiltaan voittaa? Lapset kasvavat ja he alkavat erottaa muutakin kuin mustaa ja valkoista? Eikö toista mustamaalannut ihminen pelkää että lapsen silmät aukenevat jonain päivänä ja lapsi lakkaakin kunnioittamasta sitä ihmistä joka on päästänyt oman katkeruutensa ajamaan lapsen hyvinvoinnin edelle?
Olen itse aikuinen ja jo perheellinen nainen ja minulla on nykyään hyvät välit kumpiinkin vanhempiini, rakastan heitä kaikkia. Heiltä olen saanut sen tärkeän mallin elämään, että rakkaus ei omista vaan toivoo kohteelleen yksinomaan hyvää, olkoonkin se hyvä ristiriidassa oman senhetkisen hyvänolontunteen kanssa.
Kiitos teille jotka tarjoatte turvallisen, rakastavan ja tasapainoisen kodin särkyneille lapsille ja kiitos teille jotka suotte omalle lapsellenne siihen mahdollisuuden ilman että luotte lapselle turhia syyllisyyden tunteita tai lojaalisuusristiriitoja, te poimitte varmasti elämän kauneinta hedelmää kunhan jaksatte olla pitkäjänteisiä ja nähdä asiat kauaskantoisemmassa valossa.- jossa asiaa
tälläisiä, kun saisi lukea vähän useammin, kiitos!
- Helinä-keiju3
Lapsella on oikeus kaikkeen hyvään, hoitoon ja ruokaan. Lapsen ei todellakaan tarvitse lapsena sen paremmin kuin aikuisenakaan olla kiitollinen siitä, että häntä on hoidettu ja kasvatettu joko kotonaan tai palkkiota vastaan sijaiskodissa. Ei kerrassaan mitään syytä kiitollisuuteen. Kiitollisia pitäisi olla niiden aikuisten, jotka ovat kanssasi saaneet elää.
- on asenne
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Lapsella on oikeus kaikkeen hyvään, hoitoon ja ruokaan. Lapsen ei todellakaan tarvitse lapsena sen paremmin kuin aikuisenakaan olla kiitollinen siitä, että häntä on hoidettu ja kasvatettu joko kotonaan tai palkkiota vastaan sijaiskodissa. Ei kerrassaan mitään syytä kiitollisuuteen. Kiitollisia pitäisi olla niiden aikuisten, jotka ovat kanssasi saaneet elää.
KIITOLLISUUS
Ajatus Kaikki elämän tilanteet ja tapahtumat ovat lahjoja.
Tarkoitus Oppia luottamaan ja suhtautumaan elämään lahjana.
Ihminen, joka ei ole oivaltanut elämää ja sen henkistä olemusta pitää usein elämää sattumanvaraisena ja epäoikeudenmukaisena.
Oivaltanut ihminen ymmärtää, että elämä ei ole sattumaa. Elämä tuo jokaisen ihmisen kohdalle juuri niitä haasteita ja tilanteita, jotka ovat tärkeitä ihmisen henkiselle kasvulle.
Harjoitus opettaa meille luottamusta elämään. Kiitollisuus on suora tapa ilmasta luottamusta elämän oikeudenmukaisuuteen ja Jumalan johdatukseen. Luottamus on sieluna elämistä.
Jokainen kiitos on kuin pieni rukous, jonka avulla ihminen laajentaa persoonallista tietoisuutta kohden sielun kosmista tietoisuutta ja luottamusta siihen, että jokaisella tapahtumalla ja tilanteella on tarkoituksensa.
Kiitollisuus on asenne, jossa kaikki elämän tilanteet otetaan vastaan lahjana.
Käyttö Käytä tätä yksinkertaista harjoitusta mahdollisimman usein elämässäsi. Opettele kiittämään ja olemaan kiitollinen kaikesta. Elämässä ei ole olemassa niin pientä asiaa, mistä et voisi olla kiitollinen.
Käytä harjoitusta myös silloin, kun kohtaat elämässäsi haasteita ja vastoinkäymisiä tai koet pelkoa. Näin tehdessäsi muutat normaalin kielteisen reagointitapasi ja täytät vähitellen elämäsi täydellisellä luottamuksella. Luottamus kadottaa pelon. Kun pelko katoaa, jää jäljelle rauha ja rakkaus.
Kuvaus 1. Kiitollisuus. Kiitollisuus on tie täydelliseen luottamukseen, joka on vapaa peloista.
Muista kiittää elämää kaikesta, mitä se sinulle tarjoaa. Kiitä elämää, kun saat osaksesi rakkautta ja hyvyyttä, jotka ovat viestejä siitä, että olet tasapainossa itsesi ja ympäristösi kanssa. Kiitä elämää, kun saat osaksesi vastoinkäymisiä, jotka ovat oikein käytettyinä mahdollisuuksia henkiseen kasvuun.
Pysähdy ja näe tilanne sielun silmin, kun huomaat tuntevasi pelkoa elämässäsi. Pelko on merkki heikosta yhteydestä sieluun, joka aiheuttaa luottamuksen puutteen. Pelko on lähtöisin persoonallisesta olemuspuolesta. Muista, että sielu ei koskaan pelkää. Sielu tietää varmasti ja tuntee selvästi, että kaikki on niin kuin pitää.
Jokaisella kiitoksella lujitat luottamusta elämään ja vähennät pelon osuutta elämässäsi. Elämä muuttuu ehtymättömäksi lahjaksi heti, kun opit olemaan kiitollinen kaikesta.
Huomiot Kiitollisuus on yksinkertainen, mutta voimakas tapa persoonallisen tajunnan kirkastamiseksi sielutietoisuudella. Jokainen kiitos antaa enemmän tilaa sielulle ilmentyä.
- Jaakko Muhonen / Tietoisuuden synteesi / Kiitollisuus - - Lapsi ollut minäkin
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Lapsella on oikeus kaikkeen hyvään, hoitoon ja ruokaan. Lapsen ei todellakaan tarvitse lapsena sen paremmin kuin aikuisenakaan olla kiitollinen siitä, että häntä on hoidettu ja kasvatettu joko kotonaan tai palkkiota vastaan sijaiskodissa. Ei kerrassaan mitään syytä kiitollisuuteen. Kiitollisia pitäisi olla niiden aikuisten, jotka ovat kanssasi saaneet elää.
Niin, minun ei tarvitse tuntea kiitollisuutta, mutta minä SAAN tuntea sitä. Ja harva asia elämässä tuntuu niin hyvälle kuin sellainen yhtäkkinen havainto että olen itse sitä aikanaan huomaamatta saanut olla pyyteettömän rakkauden äärellä, saanut siitä osani minäkin. Minua ei ole asetettu kiitollisuudenvelkaan, mutta jossain vaiheessa oma ajatustyöni on tuonut pintaan riemun ja sen myötä spontaanin, vilpittömän kiitollisuuden. Minulle on tapahtunut elämässä paljon ikäviä asioita, mutta tuo tilaa antava rakkaus ja hyvien hetkien muistot on suunnaton voimavara elämässä ja niiden avulla olen pystynyt eheytymään.
Mikä voisikaan olla parempi lahja? Siksi olen ja tulen olemaan kiitollinen eikä se ole keltään pois :) - Sijaispäivystäjä
Lapsi ollut minäkin kirjoitti:
Niin, minun ei tarvitse tuntea kiitollisuutta, mutta minä SAAN tuntea sitä. Ja harva asia elämässä tuntuu niin hyvälle kuin sellainen yhtäkkinen havainto että olen itse sitä aikanaan huomaamatta saanut olla pyyteettömän rakkauden äärellä, saanut siitä osani minäkin. Minua ei ole asetettu kiitollisuudenvelkaan, mutta jossain vaiheessa oma ajatustyöni on tuonut pintaan riemun ja sen myötä spontaanin, vilpittömän kiitollisuuden. Minulle on tapahtunut elämässä paljon ikäviä asioita, mutta tuo tilaa antava rakkaus ja hyvien hetkien muistot on suunnaton voimavara elämässä ja niiden avulla olen pystynyt eheytymään.
Mikä voisikaan olla parempi lahja? Siksi olen ja tulen olemaan kiitollinen eikä se ole keltään pois :)ollut lapsi.
Samoin koen sen kiitollisuusen voimavarana ja voin nyt aikuisena sitä jakaa muille.
Toivon sen näin jatkuvan....mutta ei kiitollisuudenvelkana.
Kirjoitit hyvin lyhyesti mutta sisltörikkaasti se koskettaa ja herättää kauniita tärkeitä muistoja. Ikävätkin asia muuttuvat tärkeiksi elämän voimavaroiksi kun ne saa rakkauden tukemana itselleen työstää.
Siksi olen kiitollinen ja ei se ole keneltäkään pois. - Helinä-keiju3
on asenne kirjoitti:
KIITOLLISUUS
Ajatus Kaikki elämän tilanteet ja tapahtumat ovat lahjoja.
Tarkoitus Oppia luottamaan ja suhtautumaan elämään lahjana.
Ihminen, joka ei ole oivaltanut elämää ja sen henkistä olemusta pitää usein elämää sattumanvaraisena ja epäoikeudenmukaisena.
Oivaltanut ihminen ymmärtää, että elämä ei ole sattumaa. Elämä tuo jokaisen ihmisen kohdalle juuri niitä haasteita ja tilanteita, jotka ovat tärkeitä ihmisen henkiselle kasvulle.
Harjoitus opettaa meille luottamusta elämään. Kiitollisuus on suora tapa ilmasta luottamusta elämän oikeudenmukaisuuteen ja Jumalan johdatukseen. Luottamus on sieluna elämistä.
Jokainen kiitos on kuin pieni rukous, jonka avulla ihminen laajentaa persoonallista tietoisuutta kohden sielun kosmista tietoisuutta ja luottamusta siihen, että jokaisella tapahtumalla ja tilanteella on tarkoituksensa.
Kiitollisuus on asenne, jossa kaikki elämän tilanteet otetaan vastaan lahjana.
Käyttö Käytä tätä yksinkertaista harjoitusta mahdollisimman usein elämässäsi. Opettele kiittämään ja olemaan kiitollinen kaikesta. Elämässä ei ole olemassa niin pientä asiaa, mistä et voisi olla kiitollinen.
Käytä harjoitusta myös silloin, kun kohtaat elämässäsi haasteita ja vastoinkäymisiä tai koet pelkoa. Näin tehdessäsi muutat normaalin kielteisen reagointitapasi ja täytät vähitellen elämäsi täydellisellä luottamuksella. Luottamus kadottaa pelon. Kun pelko katoaa, jää jäljelle rauha ja rakkaus.
Kuvaus 1. Kiitollisuus. Kiitollisuus on tie täydelliseen luottamukseen, joka on vapaa peloista.
Muista kiittää elämää kaikesta, mitä se sinulle tarjoaa. Kiitä elämää, kun saat osaksesi rakkautta ja hyvyyttä, jotka ovat viestejä siitä, että olet tasapainossa itsesi ja ympäristösi kanssa. Kiitä elämää, kun saat osaksesi vastoinkäymisiä, jotka ovat oikein käytettyinä mahdollisuuksia henkiseen kasvuun.
Pysähdy ja näe tilanne sielun silmin, kun huomaat tuntevasi pelkoa elämässäsi. Pelko on merkki heikosta yhteydestä sieluun, joka aiheuttaa luottamuksen puutteen. Pelko on lähtöisin persoonallisesta olemuspuolesta. Muista, että sielu ei koskaan pelkää. Sielu tietää varmasti ja tuntee selvästi, että kaikki on niin kuin pitää.
Jokaisella kiitoksella lujitat luottamusta elämään ja vähennät pelon osuutta elämässäsi. Elämä muuttuu ehtymättömäksi lahjaksi heti, kun opit olemaan kiitollinen kaikesta.
Huomiot Kiitollisuus on yksinkertainen, mutta voimakas tapa persoonallisen tajunnan kirkastamiseksi sielutietoisuudella. Jokainen kiitos antaa enemmän tilaa sielulle ilmentyä.
- Jaakko Muhonen / Tietoisuuden synteesi / Kiitollisuus -Muhosen Jaakon kiitollisuusteoria tuo lähinnä mieleen Tukholman syndrooman, vähän niinkuin tässä oltais kaikki elämän panttivankeja. Uskontojahan riittää. Hakoteillä ollaan ja pahasti, jos tuota pidetään ohjenuorana sijaislapsen kasvatuksessa. Kyllä pienelle lapselle, jolle sattuu vastoinkäyminen, vaikka aikuisen mittapuun mukaan pienikin sellainen, pitää osaaottavasti sanoa, että sattupa sulle pottumaisesti eikä suinkaan alkaa mystifioida vastoinkäymistä muka jotain suurempaa, ihmistä jalostavaa päämäärää palvelemaan. Vastoinkäymisissä ei ole mitään hyvää, kivaa eikä jalostavaa ja jos vastoinkäymisiä koituu ihmiselle liikaa, niin hän musertuu. Mitäköhän Muhosen pojan kiitollisuusteoriaan vastaisi vaikka keskitysleirin uhri. Hänkö muka olisi kiitollinen "jalostavasta" kokemuksestaan. Hah, kaikkea soopaa sitä kirjoitetaankin, ottamatta lainkaan huomioon, että jotkut hölmöt vielä uskoo.
- Helinätä
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Muhosen Jaakon kiitollisuusteoria tuo lähinnä mieleen Tukholman syndrooman, vähän niinkuin tässä oltais kaikki elämän panttivankeja. Uskontojahan riittää. Hakoteillä ollaan ja pahasti, jos tuota pidetään ohjenuorana sijaislapsen kasvatuksessa. Kyllä pienelle lapselle, jolle sattuu vastoinkäyminen, vaikka aikuisen mittapuun mukaan pienikin sellainen, pitää osaaottavasti sanoa, että sattupa sulle pottumaisesti eikä suinkaan alkaa mystifioida vastoinkäymistä muka jotain suurempaa, ihmistä jalostavaa päämäärää palvelemaan. Vastoinkäymisissä ei ole mitään hyvää, kivaa eikä jalostavaa ja jos vastoinkäymisiä koituu ihmiselle liikaa, niin hän musertuu. Mitäköhän Muhosen pojan kiitollisuusteoriaan vastaisi vaikka keskitysleirin uhri. Hänkö muka olisi kiitollinen "jalostavasta" kokemuksestaan. Hah, kaikkea soopaa sitä kirjoitetaankin, ottamatta lainkaan huomioon, että jotkut hölmöt vielä uskoo.
Niinpä, parempi vaan suoraan sanoa että aika kelvottomia luusereita oli vanhempasi! Omani ainakin olivat silloin kun meidät viimein huostaanotettiin. V*ttu kun olisivat edes vähän vaivautuneet yrittämään mutta kun me lapset oltiin muka niin itsenäisiä jo vuoden vanhana. Oikeasti vanhemmille oli se vieraissa juokseminen ja viinan lipittäminen ja oma kiva etusijalla. Ja jottet vetäisi vääriä johtopäätöksiä, niin nämä asiat olen saanut myöhemmin tietoisuuteeni, omat sijaisvanhempani halusivat antaa meidän pitää kauniin mielikuvan vanhemmistamme (jotka eivät edes jouluna vaivautuneet lastenkotiin meitä katsomaan).
Että josko menisit katkeruuksissasi sinne peilin eteen niin voisit löytää sen katkeruutesi perimmäisen aiheuttajan. Kaikkea tekemätöntä ei saa tehdyksi mutta lapsiaan voi auttaa tästä eteenpäin lakkaamalla sen tarpeettoman sormilla osoittelun, eivätköhän he ole jo ihan tarpeeksi saaneet lojaliteettiristiriidoissa elää. Josko antaisit heille luvan olla lapsia ja nauttia kaikesta rakkaudesta mitä maailmassa tarjolla on, koska sekin vaikuttaa olevan katoava ja ehtyvä luonnonvara. Ainakin joillain yksilöillä. - Lisään
Helinätä kirjoitti:
Niinpä, parempi vaan suoraan sanoa että aika kelvottomia luusereita oli vanhempasi! Omani ainakin olivat silloin kun meidät viimein huostaanotettiin. V*ttu kun olisivat edes vähän vaivautuneet yrittämään mutta kun me lapset oltiin muka niin itsenäisiä jo vuoden vanhana. Oikeasti vanhemmille oli se vieraissa juokseminen ja viinan lipittäminen ja oma kiva etusijalla. Ja jottet vetäisi vääriä johtopäätöksiä, niin nämä asiat olen saanut myöhemmin tietoisuuteeni, omat sijaisvanhempani halusivat antaa meidän pitää kauniin mielikuvan vanhemmistamme (jotka eivät edes jouluna vaivautuneet lastenkotiin meitä katsomaan).
Että josko menisit katkeruuksissasi sinne peilin eteen niin voisit löytää sen katkeruutesi perimmäisen aiheuttajan. Kaikkea tekemätöntä ei saa tehdyksi mutta lapsiaan voi auttaa tästä eteenpäin lakkaamalla sen tarpeettoman sormilla osoittelun, eivätköhän he ole jo ihan tarpeeksi saaneet lojaliteettiristiriidoissa elää. Josko antaisit heille luvan olla lapsia ja nauttia kaikesta rakkaudesta mitä maailmassa tarjolla on, koska sekin vaikuttaa olevan katoava ja ehtyvä luonnonvara. Ainakin joillain yksilöillä.Kun en kertakaikkiaan voi ymmärtää että jos itse paskoo housunsa eikä viitsi/osaa housujansa pestä niin kuinka hemmetissä kehtaa haukkua niitä ihmisiä jotka sitten niitä housuja pesevät? Sen ymmärrän että pienet lapset niin tekevät, mutta että aikuiset.
Mitään pyykkejä ei olisi tarvittukaan jollet olisi päästänyt kakkaa tapahtumaan tai korjannut sotkujasi ajoissa.
Lapset siinä kärsii joka tapauksessa, on ehtineet kärsiä jo ennenkuin tilanteeseen puututaan. Siinä sitten leikitään jotain me-henkeä kun ei haluta katsoa peiliin ja korjata se mikä korjattavissa on ja olla edes viime hetkellä sen verran aikuisia kuin mahdollista on. Kuinka tyhmänä voi ihminen lapsiaan pitää? - ja lojaliteettisi on
Helinätä kirjoitti:
Niinpä, parempi vaan suoraan sanoa että aika kelvottomia luusereita oli vanhempasi! Omani ainakin olivat silloin kun meidät viimein huostaanotettiin. V*ttu kun olisivat edes vähän vaivautuneet yrittämään mutta kun me lapset oltiin muka niin itsenäisiä jo vuoden vanhana. Oikeasti vanhemmille oli se vieraissa juokseminen ja viinan lipittäminen ja oma kiva etusijalla. Ja jottet vetäisi vääriä johtopäätöksiä, niin nämä asiat olen saanut myöhemmin tietoisuuteeni, omat sijaisvanhempani halusivat antaa meidän pitää kauniin mielikuvan vanhemmistamme (jotka eivät edes jouluna vaivautuneet lastenkotiin meitä katsomaan).
Että josko menisit katkeruuksissasi sinne peilin eteen niin voisit löytää sen katkeruutesi perimmäisen aiheuttajan. Kaikkea tekemätöntä ei saa tehdyksi mutta lapsiaan voi auttaa tästä eteenpäin lakkaamalla sen tarpeettoman sormilla osoittelun, eivätköhän he ole jo ihan tarpeeksi saaneet lojaliteettiristiriidoissa elää. Josko antaisit heille luvan olla lapsia ja nauttia kaikesta rakkaudesta mitä maailmassa tarjolla on, koska sekin vaikuttaa olevan katoava ja ehtyvä luonnonvara. Ainakin joillain yksilöillä.kun ivaat ja hyökkäät vanhempaa vastaan, jolla on lapsi/lapsia huollettavanaan?
Jos sinun vanhempasi olivat sairaita, täytyykö siitä kaikkien ns. bio-vanhempien kimppuun käydä?
Rakkaus ja toisista välittäminen näyttää olevan katoava luonnonvara, ainakin näillä palstoilla. Jos omia katkeruuksia on pakko koko ajan purkaa lasten vanhempiin, niin kuka niistä lapsista kohta todellakin huolta pitää?
Unohda hyökkääminen ja lue Helinän kirjoitus niin kuin sen olisi kirjoittanut joku toinen, vaikka joku sijari. Älä mene massan mukana mollaamaan ketään vain siksi, että täällä niin on tapana. Ole itsenäinen ja tee omat ratkaisusi!
Itse pystyn ilman mitään tunnekuohuja lukemaan näitä kirjoituksia, eikä Helinän kirjoituksessa näkynyt mitään loukkaavaa tai raivostuttavaa, vaikka kuinka erilaisten lukijoiden näkökulmasta sitä tutkaili.
Ei minustakaan ole hyvä lasten oikeuksia jättää hakoteille vain siksi, että jostain hengellisestä- tai henkisestä näkökulmasta katsottuna kärsimys näyttää lasta jalostavalle. Kyllä näiden maallisten lakien puitteissä pitää toimia ja yrittää esim. nyt valmistelussa olevalle uudelle Lastensuojelulaille tehdä kaikki mahdollinen. Joukkovoima olisi tuossa asiassa ollut kultaa, mutta bio- ja sijaisvanhempien kyseessä ollen sitä on turha toivoakaan. Ja ainakaan nämä palstat eivät ole ymmärrystä ja yhteistyötä millään tavalla lisänneet. Mutta turha osoitella toisia, jokainen on vastuussa itse omista kirjoituksistaan. - Helinätä
ja lojaliteettisi on kirjoitti:
kun ivaat ja hyökkäät vanhempaa vastaan, jolla on lapsi/lapsia huollettavanaan?
Jos sinun vanhempasi olivat sairaita, täytyykö siitä kaikkien ns. bio-vanhempien kimppuun käydä?
Rakkaus ja toisista välittäminen näyttää olevan katoava luonnonvara, ainakin näillä palstoilla. Jos omia katkeruuksia on pakko koko ajan purkaa lasten vanhempiin, niin kuka niistä lapsista kohta todellakin huolta pitää?
Unohda hyökkääminen ja lue Helinän kirjoitus niin kuin sen olisi kirjoittanut joku toinen, vaikka joku sijari. Älä mene massan mukana mollaamaan ketään vain siksi, että täällä niin on tapana. Ole itsenäinen ja tee omat ratkaisusi!
Itse pystyn ilman mitään tunnekuohuja lukemaan näitä kirjoituksia, eikä Helinän kirjoituksessa näkynyt mitään loukkaavaa tai raivostuttavaa, vaikka kuinka erilaisten lukijoiden näkökulmasta sitä tutkaili.
Ei minustakaan ole hyvä lasten oikeuksia jättää hakoteille vain siksi, että jostain hengellisestä- tai henkisestä näkökulmasta katsottuna kärsimys näyttää lasta jalostavalle. Kyllä näiden maallisten lakien puitteissä pitää toimia ja yrittää esim. nyt valmistelussa olevalle uudelle Lastensuojelulaille tehdä kaikki mahdollinen. Joukkovoima olisi tuossa asiassa ollut kultaa, mutta bio- ja sijaisvanhempien kyseessä ollen sitä on turha toivoakaan. Ja ainakaan nämä palstat eivät ole ymmärrystä ja yhteistyötä millään tavalla lisänneet. Mutta turha osoitella toisia, jokainen on vastuussa itse omista kirjoituksistaan.Kirjoitukseni ei ollut varsinaisesti Helinä-Keijulle osoitettu, vaikka sen satuin siihen kohtaan laittamaan innoissani.
Mutta olen niin paljon törmännyt sellaisiin vanhempiin jotka vätystelevät elämänsä ja näkevät vikaa kaikkialla muualla kuin omassa toiminnassaan ja olen ihan vaan lopen kyllästynyt siihen. Kaikki ovat muka joidenkin olosuhteiden uhreja, jollei biologian niin yhteiskunnan. Selityksiä löytyy. Kuitenkin aikuisuus on mielestäni sitä, että omasta taustasta huolimatta otetaan homma ja vastuu hanskaan niissä asioissa kuin se otettava on. Kaikki eivät vaan viitsi ajatella asioita lastensa kannalta ja kyllä silloin tulee väkisin mieleen että rakkaudesta ei voi olla kyse.
Minä luulen että ne viisaimmat yksilöt (joihin en kuulu) kiertävät tällaiset palstat kaukaa ihan vaan palstan tason vuoksi. Tämän sijaisvanhemmuus-palstan tavoista en sinänsä tiedä, koska en ole tätä juuri aiemmin lukenut. Tuo kiitollisuuteen liittyvä kirjoitus ei kuvitellakseni ollut suoranaisesti sijoitetuille lapsille suunnattu vaan elämään yleensä. Sisäsyntyinen kiitollisuus -onko siinä jotain vikaa? En minäkään alkaisi toiselle kiitollisuutta opettamaan tai puhumaan karvaita kokeneelle lapselle ensitöiksi kiitollisuudesta -samoin kuin en kyllä löisi raamatullakaan päähän.
Hienoa että pystyt ilman tunnekuohuja lukemaan kirjoituksia! Mitä roolia edustat? - Lisäilen
Helinätä kirjoitti:
Kirjoitukseni ei ollut varsinaisesti Helinä-Keijulle osoitettu, vaikka sen satuin siihen kohtaan laittamaan innoissani.
Mutta olen niin paljon törmännyt sellaisiin vanhempiin jotka vätystelevät elämänsä ja näkevät vikaa kaikkialla muualla kuin omassa toiminnassaan ja olen ihan vaan lopen kyllästynyt siihen. Kaikki ovat muka joidenkin olosuhteiden uhreja, jollei biologian niin yhteiskunnan. Selityksiä löytyy. Kuitenkin aikuisuus on mielestäni sitä, että omasta taustasta huolimatta otetaan homma ja vastuu hanskaan niissä asioissa kuin se otettava on. Kaikki eivät vaan viitsi ajatella asioita lastensa kannalta ja kyllä silloin tulee väkisin mieleen että rakkaudesta ei voi olla kyse.
Minä luulen että ne viisaimmat yksilöt (joihin en kuulu) kiertävät tällaiset palstat kaukaa ihan vaan palstan tason vuoksi. Tämän sijaisvanhemmuus-palstan tavoista en sinänsä tiedä, koska en ole tätä juuri aiemmin lukenut. Tuo kiitollisuuteen liittyvä kirjoitus ei kuvitellakseni ollut suoranaisesti sijoitetuille lapsille suunnattu vaan elämään yleensä. Sisäsyntyinen kiitollisuus -onko siinä jotain vikaa? En minäkään alkaisi toiselle kiitollisuutta opettamaan tai puhumaan karvaita kokeneelle lapselle ensitöiksi kiitollisuudesta -samoin kuin en kyllä löisi raamatullakaan päähän.
Hienoa että pystyt ilman tunnekuohuja lukemaan kirjoituksia! Mitä roolia edustat?Se vielä pitää lisätä, että olen kyllä nähnyt myös niitä vanhempia jotka tekevät (kuten me kaikki) virheitä, mutta pyrkivät parempaan. Yleensä siihen vaaditaan alkuun sitä nöyrtymistä että nähdään omassa toiminnassa jotain parantamisen varaa. Niin kauan kun itse ollaan "aina oikeassa" kuten siihenkin asti, on eheytyminen vanhempanakin aika tahmeaa.
Sen enempää osoittelematta, ei se vanhemmuus itsellenikään helppoa ole ollut enkä voi huomisesta käydä vannomaan, mutta ainakaan en aio heittäytyä kuin lastu lainehille vaan yritän kauhoa perheemme paattia tiettyyn suuntaan ja muistaa että minä olen aikuinen ja lapsi on lapsi. Toivottavasti onnistun siinä.
Tottakai hienoin tilanne olisi jos perheitä pystyttäisiin tukemaan niin ettei ikinä lasten tarvitsisi vanhemmistaan erota. Mutta siihen puoleen vaikuttaa päättäjiltä irtoavan vähiten motivaatiota -vai lieneekö tuo sitten niin kallis ratkaisu ja tukimuotoja helposti hyväksikäytettäisiin? Varmasti onnellisimmillaan jokainen lapsi olisi oman vanhempansa kanssa jos vaan vanhempia onnistuttaisiin riittävästi tukemaan roolissaan alusta alkaen (ja jos vanhemmilla olisi halu ja kyky ottaa tuki vastaan). - paljon hyvää,
Lisäilen kirjoitti:
Se vielä pitää lisätä, että olen kyllä nähnyt myös niitä vanhempia jotka tekevät (kuten me kaikki) virheitä, mutta pyrkivät parempaan. Yleensä siihen vaaditaan alkuun sitä nöyrtymistä että nähdään omassa toiminnassa jotain parantamisen varaa. Niin kauan kun itse ollaan "aina oikeassa" kuten siihenkin asti, on eheytyminen vanhempanakin aika tahmeaa.
Sen enempää osoittelematta, ei se vanhemmuus itsellenikään helppoa ole ollut enkä voi huomisesta käydä vannomaan, mutta ainakaan en aio heittäytyä kuin lastu lainehille vaan yritän kauhoa perheemme paattia tiettyyn suuntaan ja muistaa että minä olen aikuinen ja lapsi on lapsi. Toivottavasti onnistun siinä.
Tottakai hienoin tilanne olisi jos perheitä pystyttäisiin tukemaan niin ettei ikinä lasten tarvitsisi vanhemmistaan erota. Mutta siihen puoleen vaikuttaa päättäjiltä irtoavan vähiten motivaatiota -vai lieneekö tuo sitten niin kallis ratkaisu ja tukimuotoja helposti hyväksikäytettäisiin? Varmasti onnellisimmillaan jokainen lapsi olisi oman vanhempansa kanssa jos vaan vanhempia onnistuttaisiin riittävästi tukemaan roolissaan alusta alkaen (ja jos vanhemmilla olisi halu ja kyky ottaa tuki vastaan).mm. tämä kohta olisi voinut olla minun kirjoittamani:
"En minäkään alkaisi toiselle kiitollisuutta opettamaan tai puhumaan karvaita kokeneelle lapselle ensitöiksi kiitollisuudesta -samoin kuin en kyllä löisi raamatullakaan päähän."
Kysyt rooliani? Se taitaa olla lasten oikeusaktivisti sen jälkeen kun lapseni turha, laiton, lapselle järkyttävä ns. hoidollinen huostaanotto tehtiin, se suunniteltiin kaksivuotiseksi, mutta päättyi 3,5 kk:n sisällä niiden järkyttävien olosuhteiden takia, mihin lapsi sijoituksessa joutui. Sieltä asti olen hoitanut taas lapseni itseni, kuten kaikki aikaisemmatkin vuodet, vaikka kuntoutusta ja terapiaa lapsi olisi totisesti tarvinnut jo aikaa sitten.
Bio-palstalla monet vanhemmat ovat myöntäneet virheensä ja kertoneet sinnittelystään huostaanoton jälkeen ilman tukea, vaikka se heille lain mukaan kuuluisikin. Siitä huolimatta typeriä lyttyyn lyöjiä käy heidänkin kimppuunsa jatkuvasti, mikä on täysin järjetöntä. Miten siinä toteutuu lapsen etu? Siis kyllä meidän perheelle avohuollon tuet olisivat kelvanneet, mutta eipä niitä ole näkynyt elämässämme, kuten ei monen muunkaan niitä tarvitsevan elämässä.
Kuntakohtaiset erot olisi saatava pois ja yhtenäiset käytännöt näissä asioissa koko maahan. Mutta nyt ei ole aikaa taas enempää, on mennyt jo liikaakin koneella tänä aamuna.
Hyvää jatkoa, voimia ja viisautta sinulle lapsesi kanssa! - ja tarvittavaa tukea myös, jos sellainen tilanne sattuu joskus eteen tulemaan :) - Kirjoituksestasi
paljon hyvää, kirjoitti:
mm. tämä kohta olisi voinut olla minun kirjoittamani:
"En minäkään alkaisi toiselle kiitollisuutta opettamaan tai puhumaan karvaita kokeneelle lapselle ensitöiksi kiitollisuudesta -samoin kuin en kyllä löisi raamatullakaan päähän."
Kysyt rooliani? Se taitaa olla lasten oikeusaktivisti sen jälkeen kun lapseni turha, laiton, lapselle järkyttävä ns. hoidollinen huostaanotto tehtiin, se suunniteltiin kaksivuotiseksi, mutta päättyi 3,5 kk:n sisällä niiden järkyttävien olosuhteiden takia, mihin lapsi sijoituksessa joutui. Sieltä asti olen hoitanut taas lapseni itseni, kuten kaikki aikaisemmatkin vuodet, vaikka kuntoutusta ja terapiaa lapsi olisi totisesti tarvinnut jo aikaa sitten.
Bio-palstalla monet vanhemmat ovat myöntäneet virheensä ja kertoneet sinnittelystään huostaanoton jälkeen ilman tukea, vaikka se heille lain mukaan kuuluisikin. Siitä huolimatta typeriä lyttyyn lyöjiä käy heidänkin kimppuunsa jatkuvasti, mikä on täysin järjetöntä. Miten siinä toteutuu lapsen etu? Siis kyllä meidän perheelle avohuollon tuet olisivat kelvanneet, mutta eipä niitä ole näkynyt elämässämme, kuten ei monen muunkaan niitä tarvitsevan elämässä.
Kuntakohtaiset erot olisi saatava pois ja yhtenäiset käytännöt näissä asioissa koko maahan. Mutta nyt ei ole aikaa taas enempää, on mennyt jo liikaakin koneella tänä aamuna.
Hyvää jatkoa, voimia ja viisautta sinulle lapsesi kanssa! - ja tarvittavaa tukea myös, jos sellainen tilanne sattuu joskus eteen tulemaan :)Kiitos tarinastasi. Onpa kurjaa että olet lapsinesi joutunut noin ikäviin kokemuksiin :(
Tuo on mielestäni se asia mikä menee pahasti pieleen, että ei ole juurikaan olemassa ennaltaehkäisevää lastensuojelua tai eheyttävää lastensuojelua koko perheelle, esim. juuri pakollisen huostaanoton päätyttyä. Jollain tapaa aina joku osapuoli tuntuu olevan heitteillä vaikka avuntarve on todellinen.
Monesti mennään metsään jo siinä vaiheessa kun lapset ovat ihan pieniä; jos äiti väsyy eikä tukiverkosto ympärillä ole vankka ja toimiva, väsymyksen seuraukset kertautuvat ja heijastuvat vielä pitkään. Itse olin esikoisen vauva-aikana todella väsynyt ja ehkä masentunutkin, lapsi oli kovin vaativainen. Siinäkin olisi jonkinlainen apu ollut paikallaan mutta asuinpaikassani ei tunneta lapsiperheiden avuntarvetta juurikaan saati yhden lapsen vanhempien väsymystä. Onneksi pystyin itse järjestelemään asioita helpommaksi ja joustin (ja joustan edelleen) sitten esim. siivoamisesta. Kuinka paljon onkaan sellaisia vanhempia jotka tarvitsisivat vielä kipeämmin apua. Ja ehkä myös tunnetta että sitä apua saa ilman leimaa tai pelkoa että ensimmäinen avunpyyntö olisi uhka perheen koossa pysymiselle.
Jo joku vertaistukea kokoon kutsuva ele voisi toimia monelle perheelle pelastuksena. Oma väsymyskin saa helposti suuren mörön hahmon kun ei tiedä että oma oireilu kuuluu "taudinkuvaan" ja saattaa olla hyvinkin ohimenevää. Omaan jaksamiseeni ja ihan ylipäänsä vanhemmuuteen on tuonut hirmuisesti tukea vertaistuen löytyminen, minulla on käynyt hyvä tuuri että olen sattumalta löytänyt ihmisiä joiden kanssa keskinäinen tuki toimii ja autamme toinen toisiamme jaksamaan olematta toinen toisillemme susia.
Aika julmalta vaikuttaa että virheensä myöntäneitä ja yrittäviä ihmisiä lyödään lyttyyn. On olemassa viisaus "sillä on oikeus arvostella jolla on rohkeutta auttaa" ja tämä taitaisi päteä tähänkin. Helppo on syrjästä huudella tai olla auttavinaan, osittain, ja tehdä toinen puoli sellaista hallaa että se apu ikäänkuin mitätöityy. Usein ne osapuolet ovat hiljaa jotka ihan oikeasti osaavat ja pystyvät sitä apuaankin tarjoamaan, ehkäpä heidän aikansa ja mielenkiintonsa meneekin siihen itse toimimiseen eikä muiden arvosteluun ja lyttäämiseen :)
Alkoi jo kaduttaa joidenkin omien tekstieni paatos. Toki siis tiedän että hyvin suuri osa vanhemmista rakastaa vilpittömästi lapsiaan ja toimii heidän parhaakseen, tiedän myös että ihmisillä on elämässä erilaisia vaikeuksia eikä aina voi elämänkulkua valita. Omasta äidistäni voin kertoa että sen on täytynyt olla kipeä ja todellinen rakkauden teko että hän on luopunut meistä huomattuaan ettei hänellä silloisessa elämäntilanteessaan ollut resursseja antaa meille niin paljon kuin pitäisi. Se oli kaikkien kannalta kipeä ratkaisu ja minä itkin äidin ikävää pitkään vaikkakin minulla oli hyvä ja rakastava sijaisperhe. Tällä hetkellä minulla onkin kaksi rakastavaa äitiä ja biologinen äitini on hyvä isoäiti lapsilleni (tosin asuu etäällä joten arjessa hänestä ei ole käytännön apua, ymmärrettävästi) ja hänen rakkautensa omiin lapsiini on ollut itsellenikin jotenkin eheyttävää ja tärkeää. Ehkä tämä on hänelle jonkinlainen toinen mahdollisuus? :)
Ilmeisesti Suomessa tapahtuu joitakin huostaanottoja myös väärin/heikoin perustein. Se tuntuu hurjalta siihen verrattuna että yleisesti linjaus on mennyt niin päin että lasten oloihin puututaan vasta kun alkaa olla jo tosi huonosti asiat. Ehkä nämä ääripäät tapahtuvat eri paikoissa, omanlaisensa tulosvastuu kummassakin? Kamala ajatella että isossa mittakaavassa lastensuojelunkin asiakkaat ovat nappuloita pelilaudalla tai suunnitelmapöydällä. Kuka muistaa sen yksittäisen pienen lapsen joka ahdistunein silmin kaipaa turvaa ja huolenpitoa, ehkäpä vain pientä asianmukaista ohjausta omille vanhemmilleen jotka ovat eksyneet vanhemmuuden poluilla? - Sijaispäivystäjä
Sijaispäivystäjä kirjoitti:
ollut lapsi.
Samoin koen sen kiitollisuusen voimavarana ja voin nyt aikuisena sitä jakaa muille.
Toivon sen näin jatkuvan....mutta ei kiitollisuudenvelkana.
Kirjoitit hyvin lyhyesti mutta sisltörikkaasti se koskettaa ja herättää kauniita tärkeitä muistoja. Ikävätkin asia muuttuvat tärkeiksi elämän voimavaroiksi kun ne saa rakkauden tukemana itselleen työstää.
Siksi olen kiitollinen ja ei se ole keneltäkään pois.ja Onnellista Uutta Vuotta
God Jul & Gott Nytt År
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399112Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3737816Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681605454William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542305Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62071Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821705Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan191651Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921388Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4351318Stefusika räkättää
kun on viikon ollut kuivilla ja poliisi puhalluttaa just silloin. Muutoin olis jääny kiinni. Ja sekös sikamiestä hirnuttaa. Ällö ukko ja vielä ällömmä801190