Pelkäätkö jollain tavalla ihastustasi?
Ehkä jännitys ja pelko kulkee rinta rinnan, vai?
Ehkä jännitys ja pelko kulkee rinta rinnan, vai?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
En pelännyt.
Tai no: pelkäsin että se luulee minua ihan hulluksi. Niinkuin sitten mahdollisesti kävikin.
Mutta sitä ihmistä en pelkää.
sillä on katse joka kaivautuu sieluun ja niille silmille ei mikään pysy salassa.
pahalta! ;) Olisiko parempi, että hän olisi tunneälytön...
Eikä tähän päivään mennessä olisi huomannut mitään...
Nii?
jos toinen pystyy lukemaan sua kun avointa kirjaa. etenkin jos osan niistä tunteistaan ja ajatuksistaan haluaisi pitää piilossa. syystä tai toisesta.
vaan on sillä niin kauniit silmät, että ilokseen niitä katselee, silloin kun niihin uskaltaa kurkata ;)
En pelkää ihastustani, mutta omien tunteideni näyttämistäni kyllä. Pahin pelko ehkä on, että saisin pakit ja joutuisin kuuntelemaan muiden kuittailua asiasta.
varmasti mun ihastus :D
vähän jännittää ja pelkääkin. Onhan sitä niin haavoittuva sen ihmisen edessä jota kohtaan on suuria tunteita. Suuret voimakkaat vaikeasti hallittavissa olevat tunteet taas hämmentävät mieltä ja tekevät olon ainakin mulla kiusaantuneeksi ja jännittyneeksikin.
Joo, ne tunteet...
Hiukan ristiriitaista minusta että saattaa pitää jostakusta niin paljon ettei kykene olemaan yhtään järjellinen olento sen jonkun seurassa.
Varsinkin kun järki nyt sattuu olemaan se ainoa varteenotettava avu minulla.
aina kun näen hänet, vaikka tiedän ettei mitään syytä olisikaan. Tyhmää jännittää niin ihanaa ihmistä.
..kaikki jännittämiseni on ihan turhaa..hän tuntee minut ja hyväksyy ilman jännittämistäkin.
ko. henkilö ei ole edes lukenut (vielä) tätä kysymystä...
Ilmeisesti pelkääminen on yleistä? Itse en kyllä juurikaan
pelkää, mutta saatan siksi haavoittaa itseäni...
Elämä on... kaksipiippuinen juttu....
tähän kysymykseen... mitä sanoisin... en pelkää sinua, mutta muita ja heidän mielipiteitään.
siksi ei edes kyetä pitämään mitään yhteyttä!
menee ja näkeminen jännittää niin että kaarrellaan vaan kaukaa!
...siis kuvaannollisesti ;)
jep, siis pelkureita ollaan kumpainenkin ja se on ärsyttävää koska en oo oikein löytäny mitään syytä siihen miks mä pelkäisin häntä. sen voin jotenkin ymmärtää miksi ihastukseni mua pelkää ;D
ja just tästä johtuen ei tietenkään kumpikaan saa mitään aikaseks vaikka kiinnostusta oliskin.
ihmeessä kuvittelet hänen pelkäävän sinua?
mene puolitiehen vastaan, rohkaise toista, jos tiedät edes jonkun syyn miksi hän sinua pelkäisi, poista se syy.
mutta tiedän että pelkää mua.
mä oon vaan niin pelottava ;)
enkä tiedä osaanko/voinko poistaa pelon syytä koskaan :( toivottavasti.
en oo muuten koskaan ees miettiny sitä että voisin joskus myös rohkaista häntä, joten kiitos sulle hyvästä vinkistä :) koitan soveltaa sitä käytäntöön.
voi menettää mitään jos vaikka kokeilisitkin
:)
sisällä ei ole muuta kuin aikaa ja me ei kyllästytä pitkiinkään tarinoihin.. (kunhan ne on jaoteltu hieman kappale jaoilla ja muista käyttää pilkkuja) ;) .... eli anna tulla.. nyt reppu jupiset riimisi rupiset.
se on henkilökohtanen asia jota ei sovi täällä levitellä ;)
joskus ihan tärisen, ja sen tähden en enää oikein halua olla samassa tilassa. Tai se on ehkä jännittämistä, että tekee jotain hassua, kun on niin ihastunut.
Paree olis yrittää olla ihan vaan oma itsensä, eikä esittää mitään..