Onko Bávarian pohjamuotoilussa jotain erityisen huonoa kun ARC:ssä on näitä ongelmia niin paljon esiintynyt?
Bavaria & ARC
pohjamuoto
162137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
ja peräsimen kestävyyteen? Se skegi puuttuu lähes kaikista tämän päivän uusista veneistä. Paitsi niiltä veistämöiltä, joilla ei ole ollut varaa päivittää muottejaan. Toisaalta ARCissa ei ole esiintynyt Bavarioilla sen enempää ongelmia, kuin muillakaan venemerkeillä. Niitä on mukana aika monta. Swanit ovat sen sijaan selvinneet erityisen hyvin. Hyvä Suomi!
ei ehkä nyt sentään johdu muottien päivityksen puutteesta. Valtaosa massatuotantoveneistä on cruiser-racer tyyppisiä kohtalaisen tasapohjaisia eväköliveneitä, joissa peräsintä ei ole tuettu skegiin eikä köliin (Bavaria, uudet Swanit jne jne). Todellisia cruiser-tyyppisiä veneitä rakennetaan yhä myös. Niissä on syvempi pilssi, ehkä hiukan pitempi eväköli ja skegi peräsimen edessä - eikä rakenne johdu tuotannon vanhanaikaisuudesta (esim. Hallberg Rassyt). Varsinaisten ocean-cruiser veneiden kysyntä on vähäistä ja tuotantosarjat pienempiä tai jopa one-off tasolla (esim. pitkäköliset Vancouver 28-36 ja Koopman 36 - 44). Metallirunkoisia cruisereita tehdään myös sarjatuotantona (esim. nostoköliset Ovnit, joissa on myös ylöstaittuva peräsin!), mutta useammin tilaustyönä. Jokaisella venetyypillä, runkomateriaalilla samoin kuin venevalmistajien tuotteilla on hyvät ja huonot puolensa, eikö vain? Jos lasketaan pelkkä vahinkojen lukumäärä purjehdittuja mpk:a kohti, voi kivikkoinen saaristomme olla eväköleille ja -peräsimille riskialttiimpi kuin ARC.
Hyvin epäonnistunut pohjaratkaisu kaikenkaikkiaan.
täällä on kiva jutella. Vertaillaan sitten messuilla niitä kölejä, asiantuntijana voit sitten selittää tarkemmin eroja muihin.
on todellisten matkaveneiden vähäisyys. Niitä nähdäkseen on ilmeisesti käytävä Hkiä ja Tukholmaa kauempana.
Kyllä täytyy nyt todeta, ettei lättäpohjaisuus, skegittömyys ja heikko rakenne ole todellakaan vian Bavarina ongelma. Sama esiintyy monessa uudessa perheveneessä, jossa on tungon muodolla tavoiteltau mahdollisimman suurta sisätilaa ja kaiketi hieman alkujäykkyyttäkin (vaikka jäykkyyden suoma nopeusetu menetetäänkin jrungon huonojen aallokko.ominaisuuksien takia).
Bavariallahan on monta kilpailijaa, kuten Hanse ja sitten on nämä Itä-Eurooppalaiset veneet. Uskoisin näissä veneissä käytetyn samoja perusratkaisuja.
Jos katsoo tilannetta ARCissa, näyttävät Bavariat esiintyvän enemmänkin joukon jälkipäässä kuin kärjessä. Mistä se nyt sitten johtuukaan?
se tavallisin Bavarioissa, ehkä tuttavilla vahvistettu.
Toinen syy on varustelu, raha on näytellyt tärkeää roolia venettä valitessa. Tämä näkyy myös purjeissa, peruspurjeet ehkä genaakkeri, ei varapurjeita. Kärkipään veneillä usein 10 tai yli purjeita.
Tietysti, ei Bavaria sen paremmin kuin Beneteau jne ole mikään vauhtivene edes kovan miehistöön käsissä.
Ajatelkaahan tilannetta. Perhepursi tömäyttää Atlantilla johonkin kelluvaan esineeseen. Peräsin hajoaa ja vene muuttuu täydellisen ohjauskyvyttömäksi lautaksi. Mitä tapahtuu, jos radioyhteyttä ei saada mihinkään? Entä, jos sama sattuu Tyynellä valtamerellä eikä ainoatakaan venettä ole saatavissa apuun. Perhepurjehduksesta tulee hengissä selviämisen kamppailu. Eikö juuri perheveneen tulisi olla niin lujarakenteinen ja lisäksi suuntavakaa, ettei hengenvaaraa synny? Merillä kelluu monenlaista rojua uppotukeista kontteihin.
Ei kukaan ole vielä tähän mennessä selvinnyt tästä elämästä hengissä.
Jos haluat 100% varmuudella purjehtia, on se mahdotonta. Parempi pysyä kotona.
Jos haluaa purjehtia, on joskus lähdettävä eikä vain jahkailtava.
Kyllä se jo uskotaan. Ollaan luettu tuo sama valituksesi ties kuinka monesta viestiketjusta.
Levy on nyt jäänyt soittamaan samaa uraa. Lähde vaikka lenkille tuulettamaan aivojasi.
Mistä sinä tuon ”yksin Tyynellä Valtamerellä eikä muita lähimailla” tähän tempasit. Hieno veto, kun puhe oli ARC:stä.
Mutta voihan tuota pohtia. Jos suomalaisilta purjehtijoilta kysytään, millainen olisi ihannevene pallonkiertoon perhemiehistöllä, jota on täydennetty tuttavapurjehtijoilla, useimpien vene olisi varmaan iso ja uusi Swan. Tai sitten Baltic, vaikka sellaisesta on köli kerran Atlanttiin pudonnut.
Ja vaikka nuo ovat aika tasapohjaisia kuten Bavaria.
Ja vaikka niissä on saman tyyppiset köli ja peräsin kuin Bavariassa.
Ja vaikka ovat "kuttaperkkapaatteja" kuten Bavaria.
Silti valinta on Swan tai Baltic, ei vanha Joni.
Onneksi täällä on vielä kaltaisiasi vastuullisia pallonkiertäjiä, joille ainoa oikea on pikkuinen, vanha ja pitkäkölinen Joni.
Suunnittelijat tuijottavat liikaa evän tehokkuuksiin ja IMS-lukuihin, joka johtaa väistämättä huonoihin matkapursiin, joilla muiden matkailuvaunuominaisuuksiensa puolesta ei voida kilpailla.
Cruser/racerit ovat kelvottomia valtamerellä. Pitkäkölinen on oikea valinta, jos haluaa mukavuutta ja turvallisuutta.
EPIRBi ja lautta aina mukaan, niin apu on mahdollinen jos käy kehnosti.
Samoin kunnon moottori pumppu ja paikkuuvehkeet.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000022018401
usko, että suunnittelijat enää piirtävät veneitä IMSSÄÄN. Sehän on kohta kuollu ja kuopattu :-()
IMS on kuitenkin toimivin tasoitussysteemi edelleen muunlaisista väitteistä huolimatta.
IRC on yhtä hyvä / huono kuin LYS. Yhdellä kertoimella kun ei veneiden suorituskykyeroja saa tasoitettua mitenkään. No tästä tietysti voidaan olla montaa mieltä...
Varmaan parhaimmat cruiserit tehdään sitten vain lievästi imssiin optimoituina ;-)))