Lainaa laskiessa jokaisen kuuluu mitoittaa oma maksukyky alakanttiin ja hoitokulut yläkanttiin. Kukaan ei saa alustavasti laskea 25 vuoden lainaa päivän korkotasolla niin että juuri ja juuri rahat riittää sen hoitamiseen.
Terveellisempi tapa on laskea laina-ajaksi 15 vuotta ja kuukausierä viidesosa tuloista. Tällöin 100000 euron lainan voi ottaa 4500 euron ja vähän alle 80000 euron lainan 3500 euron kuukausituloilla. Molemmissa tapauksissa 15 olen käyttänyt 15 vuoden laina-aikaa. Kumpikaan tulotaso ei ole keskivertoperheelle mikään mahdoton, ja kummallakin lainalla saa täysin kelpo asunnon kunhan tietää mistä etsiä ja ennenkaikkea tajuaa mitoittaa lainan vastaamaan omaa maksukykyä.
Viidesosa eikä kolmasosa perheen kk-tuloista lainahoitoon, 15 vuoden eikä 25 vuoden maksuaika, pessimismiä mukaan laskuihin, niin monen monelta perheen hajoamiselta oltaisi vältytty.
Kk-erä VIIDESOSA tuloista
26
3488
Vastaukset
Jepjep, ihan järkeviä puhut. Mutta lisäyksenä:
- Asuntoa ostaessa kunnon omarahoitusosuus (mielellään väh. 30%), jolla taataan että mahdollisen työmarkkinatilanteen heiketessä ja asuntojen hinnan eläessä asunnon saa tarvittaessa realisoitua ilman että sen jälkeen jää vielä velkaa maksettavaksi.
- Viidesosa tuloiusta lainalyhennykseen on pääsääntöisesti ok. Mutta asuntoa ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota muuhunkin kuin tapettien väriin. Mikäli esim. kerrostaloon on tulossa suuria rahoitusvastikkeella kustannettavia remontteja (putkiremontti, julkisivuremontti tms), tuo tämä helposti useiden kymmenien tuhansien eurojen lisävelat.- KurreOvaba
Ihmiset eivät ymmärrä asunto-oskeyhtiöasumisesta juuri mitään noin kokonaisuutena. Mistään ei oteta selvää ja välittäjiä uskotaan kuin jumalia. Lainan mitoitus kuulostaa järkevältä ja siinä kai sen ongelma onkin...
- 81%:a nettotuloista
Kaksi ensimmäistä vuotta oli hieman niukkaa.
Ei osteltu vaatteita eikä rällätty.
Kolmantena vuotena lunastimme tontin ja teimme perheen voimin ( 4 hlöä ) kahden viikon lomamatkan.
Huom. Vaimo ei saanut silloin kotiin lainkaan rahaa joten koko lysti maksettiin minun palkastani jota vielä verotettiin sikamaisesti.
Tuossa 81%.ssa on kyllä muitakin asumiskustannuksia mukana. Lämmitys, vakuutukset, katumaksu mutta ei muita kuluja. - Kommentoin tuota
Tuossa tulee iso ongelma vastaan.
Jos esimerkiksi 7-henkinen perhe haluaa ostaa asunnon, niin miten 100.000 euron asuntoon mahtuu?
Todellisuudessa tarve on 200 neliötä vähintään, ja jos oikein edullisesti ja järkevästi rakentaa vaikka 50 km päähän Helsingistä, niin kyllä siihen silti 300.000 euroa menee.
Jos arvioi koron 8 % ja maksuajan 30 vuotta, on lyhennys silloin korkoineen 2200 euroa kuussa. Verovähennys koroista menee asumiskuluihin, joten asumiskulut yhteensä 2200 euroa kuussa.
Eli halvempi edelleen kuin vuokra-asuminen 200 neliön talossa.
Ihmiset tarvitsevat paljon tilaa silloin kun lapset ovat vielä kotona. Eli asunnon pitää olla tilava alkuvaiheessa. Sitten kun lapset eivät enää asu kotona, riittää pienempi asunto. Jos hankkii ensin pienen ja sitten 55-vuotiaana isomman, kun on saanut maksettua ensimmäisen pikkuasunnon, ei siinä ole mitään järkeä verrattuna siihen että tekee sen toisinpäin.
Tutut viisi- ja useampilapsiset perheet makselee tyynesti yli 2000 euroa kuussa lyhennyksiä ja korkoja, vaikka vain toinen puolisoista voi olla töissä, eikä niillä lapsilisillä paljoa juhlita.
5-lapsinen perhe pystyy elämään 1000 eurolla lainanlyhennysten jälkeen. On mukavampaa kituuttaa maksaen omaa asuntoa kuin kituuttaa maksaen vuokra-asunnosta saman verran.
Minä aion suositella lapsilleni, että he ostavat ensimmäisen asuntonsa heti lukion jälkeen. Mieluiten 100 % lainarahalla. 80.000 eurolla tosiaan saa mukavasti yksiön tai pienen kaksion, joka riittää vielä siinä vaiheessa. Eikä pienemmillä kuluilla pääse jos olisi vuokralla.
Sitten kun tarvitsee isompaa, esim. naimisiin mentyä, onkin sitten helpompi ostaa tontti ja rakentaa, koska on kertynyt pääomaa.- Pankkineiti81
7-henkinen perhe ei ole keskiverto.
50 kilometrin päässä Helsingissä ei rakenneta eikä osteta mitään halvalla, se on selvää, mutta edelleen, asuminen kuuluu viimekädessä mitoittaa maksukyvyn eikä haaveiden mukaan.
Todellisuudessa kukaan ei nykyisellä hintatasolla rakenna eikä osta yhtään mitään läheltäkään Helsinkiä.
8% on ihan fiksua arvioida koroksi. Eipä ainakaan alakanttiin mene.
30 vuotta ei ole kohtuullinen oletus laina-ajaksi kun lainan ottaa. Toki se voi paisua siihen jos oikein huonosti menee, mutta oletusarvona sitä ei saa käyttää.
Mutta edelleen, asuminen kuuluu mitoittaa omien varojen mukaan. Jos 7-henkisen perheen elättäjä pystyy maksamaan sitä 200 neliön omakotitaloa, niin eihän siinä sitten, mutta vastanaineelle pariskunnalle et takuulla sitä ratkaisua suosittele.
Et myöskään sitä että lukiolainen ostaa asunnon lainarahalla. Pelkällä YO-tutkinnolla ei tee työmarkkinoilla yhtään mitään. Jos ammattikoulun käyneet on välillä vähän turhan köyhiä asunnonostajia, niin millaisen riskin luulet sitten ylioppilaan ottavan? Ei, jos haluat jälkikasvullesi sen asunnon, niin osta se sille itse, mutta älä suosittele tuollaiselle ihmiselle mitään pankkilainaa.
- d**
Noinhan se on teoriassa. Mutta mitä sillä 80000 oikeasti saa? 60-70-luvun kerrostalokaksion keskisuuren kaupungin lähiöstä. Tulossa lähivuosina taloyhtiön sähkö-putki-julkisivu-parveke-katto-ikkunaremppa, ja asuntokin kaipaa pintaremonttia. Jälkeenpäin voi sitten miettiä, olisiko kannattanut ostaa vähän kalliimmalla asunto, jonka todellinen hinta oli jo ostohetkellä tiedossa. Saa sen perheen rikki myös asumalla kurjassa läävässä.
- olevan kal-
liita asuntoja ja ehka kallis makukin.
Mina asustelen perheineni 20.000 euron omakotitalossa, n, 120 m2, vajaan 4.000 neliometrin tontilla ja mukavasti menee. Joskus olen harkinnut myos talon myyntia, mutta miksi myisin kun itsekin pitaa asua. - Pankkineiti81
Jos rahat ei riitä kun 60-70-luvun keskisuuren kaupungin lähiöön, niin miksi ihmeessä sitten lähteä pelleilemään muiden rahoilla?
Sähkö-putki-julkisivu-parveke-katto-ikkunaremontit maksaa taloyhtiö. Perii niitä sitten pienen maksun kuukautta kohti asukkailta. Itse pidän nimenomaan tuon aikakauden asunnoista, sikäli kun ei puhuta mistään tapauksesta jossa seinät on äänieristykseltään kuin paperia tai ilmastointi sitä luokkaa että omassa kodissaan tietää mitä naapuri kokkailee.
Syitä ovat mm. usein käytännöllisempi huoneistoarkkitehtuuri, suuremmat huonekoot ja paremmat tonttisijainnit kuin uusilla samojen alueiden taloilla.- vaan..
Pankkineiti81 kirjoitti:
Jos rahat ei riitä kun 60-70-luvun keskisuuren kaupungin lähiöön, niin miksi ihmeessä sitten lähteä pelleilemään muiden rahoilla?
Sähkö-putki-julkisivu-parveke-katto-ikkunaremontit maksaa taloyhtiö. Perii niitä sitten pienen maksun kuukautta kohti asukkailta.että taloyhtiö = asukkaat! Kaikki remontit maksetaan siis asukkaiden kukkarosta. Jos isoja remontteja tehdään, niin rahoitusvastike ei välttämättä ole enää mikään "pieni maksu".
- d**
vaan.. kirjoitti:
että taloyhtiö = asukkaat! Kaikki remontit maksetaan siis asukkaiden kukkarosta. Jos isoja remontteja tehdään, niin rahoitusvastike ei välttämättä ole enää mikään "pieni maksu".
Tuollaisen 80000 euron kämpän täysremontti saattaa maksaa 40000 euroa. Pankkineiti varmaan osaa laskea että millaisesta pikkusummasta kuukausittain on kysymys, jos laina maksetaan vaikkapa kymmenessä vuodessa. Ja mitään verovähennyksiä yhtiölainoista ei tietenkään voi tehdä.
- Pankkineiti81
2500 euron tuloilla pystyy ihannetapauksessa ostamaan 80000 euron asunnon. 30% omarahoitusosuudella lainaa joutuisi ottamaan noin 55000 euron verran. 15 vuoden maksuajalla kuukausieräksi tulee noin 500 euroa, eli juuri sopiva. Kuulostaa minulta täysin kohtuulliselta.
- Pankkineiti81
marella kirjoitti:
Kysymys otsikossa.
2500 euroa kuussa bruttona on minun tietojen mukaan suomalaisten keskitulo. Siksi valitsin juuri sen tulotason esimerkkiini. Rajan alle jos menee, on virallisesti pientuloinen.
- d**
Pankkineiti81 kirjoitti:
2500 euroa kuussa bruttona on minun tietojen mukaan suomalaisten keskitulo. Siksi valitsin juuri sen tulotason esimerkkiini. Rajan alle jos menee, on virallisesti pientuloinen.
Jos olet, niin toivottavasti minä en ole sen pankin asiakas, kun sinulla ei oikein näytä olevan perusasiatkaan selvillä. Nimittäin, kun pankit (ainakin ne neljä, joista minä olen lainaa kysellyt) laskee että se lainan erä saisi olla suunnilleen kolmasosa nettotuloista. Jos bruttotulo on 2500, niin viidesosa bruttotuloista on suunnilleen saman verran kuin kolmasosa nettotulosta. Pitää olla joko äärimmäisen pienituloinen tai järjettömän suurituloinen että voisi edes harkita laittavansa lainanhoitoon kolmasosan bruttotuloista.
Pankkineiti81 kirjoitti:
2500 euroa kuussa bruttona on minun tietojen mukaan suomalaisten keskitulo. Siksi valitsin juuri sen tulotason esimerkkiini. Rajan alle jos menee, on virallisesti pientuloinen.
Tulee mieleen Tuntematon sotilas - kuulitteks te poijjaat moon pientuloinen?
Bruttotulot on alle 2500, pankki myönsi sen kummempia kyselemättä 110.000 lainaa.
Kumman aivot olivat lomalla, pankin vai minun?
- Diidaalaalaa
Olisihan se todella mukavaa, jos kaikki maailmassa toimisi noin ja menisi muutoinkin ideaalien mukaan...:) Mutta todellisuudessa tilanne on tämä:
Pariskunta (yli 25 v.), toinen vakituisesti töissä ja toinen opiskelee. Yhteensä tulot (netto) noin 1600 euroa kuussa. Työpaikan ja opiskelun vuoksi asuinpaikan muutos ei onnistu ja jossainhan sitä on asuttava? Vaihtoehtoina ovat vuokra-asuminen tai omistusasunto. Nykyisellä vuokratasolla vuokraa voi varautua maksamaan kaupungissa 500 - 600 euroa pienestäkin asunnosta. Järkevällä harkinnalla, pienellä tuurilla ja pidemmällä laina-ajalla ko. pariskunta saa kuitenkin oman asunnon, jonka asumiskustannukset kuukaudessa ovat tismalleen tuon 600 euroa. Asumisesta on jokatapauksessa pakko maksaa, joten miksi pariskunta ei maksaisi omaansa? Asumismenojen jälkeen käteen jää 1000 euroa, jolla kaksi ihmistä elää varsin mainiosti.- Pankkineiti81
Tuo 600 euroa kuussa menee tässä tapauksessa jopa yli kolmanneksen pariskunnan tuloista. Se ei todellakaan ole hyvä. Pariskunnan kannattaa mielummin odottaa että se toinen valmistuu, ja sitten vasta lähteä miettimään asuntoa. Kunnollisella omarahoitusosuudella tietty.
Maailma on julma, mutta edelleen, oma asunto on niille joilla on siihen varaa. Liian moni ajattelee että tulee halvemmaksi maksaa lainaa pois, mutta jättää sitten huomioimatta sen valtavan vastuun mikä tulee lainan myötä. - d**
Pankkineiti81 kirjoitti:
Tuo 600 euroa kuussa menee tässä tapauksessa jopa yli kolmanneksen pariskunnan tuloista. Se ei todellakaan ole hyvä. Pariskunnan kannattaa mielummin odottaa että se toinen valmistuu, ja sitten vasta lähteä miettimään asuntoa. Kunnollisella omarahoitusosuudella tietty.
Maailma on julma, mutta edelleen, oma asunto on niille joilla on siihen varaa. Liian moni ajattelee että tulee halvemmaksi maksaa lainaa pois, mutta jättää sitten huomioimatta sen valtavan vastuun mikä tulee lainan myötä.Mikä on se valtava vastuu, joka tulee asuntolainan myötä? Oletko kuullut vakuuksista? Mitähän varten pankki niitä vaatii? Jos olet alan ammattilainen, niin luulisi sinunkin tietävän.
- pankkineiti, mutta
d** kirjoitti:
Mikä on se valtava vastuu, joka tulee asuntolainan myötä? Oletko kuullut vakuuksista? Mitähän varten pankki niitä vaatii? Jos olet alan ammattilainen, niin luulisi sinunkin tietävän.
mutta jos noin tyhmän kysymyksen esität etkä itse tiedä siihen vastausta niin kehottaisin ottamatta yhtään minkäänlaisia lainoja kontollesi, huh huh, meitä on näköjään moneen menoon...
- d**
pankkineiti, mutta kirjoitti:
mutta jos noin tyhmän kysymyksen esität etkä itse tiedä siihen vastausta niin kehottaisin ottamatta yhtään minkäänlaisia lainoja kontollesi, huh huh, meitä on näköjään moneen menoon...
No voisitko sinä kertoa, kun en todellakaan tiedä. Sen tiedän, että velallinen on vastuussa siitä, että maksaa sopimuksen mukaiset korot ja lyhennykset ajallaan rahoituslaitokselle. Poikeustilanteiden varalta on olemassa lainan vakuudet. Vuokralainen taas on vastuussa siitä, että maksaa sopimuksen mukaisesti vuokran vuokranantajalle. Poikkeustapausten varalta saattaa olla olemassa vuokravakuus, jos niin on sovittu. Eli jos asumisesta pitää joka tapauksessa maksaa joko vuokran tai asuntolainan muodossa, niin en todellakan ymmärrä, millä perusteella velallisella on suurempi vastuu kuin vuokralaisella, koska sopimusten mukaan molempien pitää hoitaa maksuvelvollisuutensa. Joten kerrothan ennen kuin on aivan liian myöhäistä, kun lainoja on tullut jo otettua aika monen vuoden bruttopalkkaa vastaava määrä.
- pankkineiti en ole
d** kirjoitti:
No voisitko sinä kertoa, kun en todellakaan tiedä. Sen tiedän, että velallinen on vastuussa siitä, että maksaa sopimuksen mukaiset korot ja lyhennykset ajallaan rahoituslaitokselle. Poikeustilanteiden varalta on olemassa lainan vakuudet. Vuokralainen taas on vastuussa siitä, että maksaa sopimuksen mukaisesti vuokran vuokranantajalle. Poikkeustapausten varalta saattaa olla olemassa vuokravakuus, jos niin on sovittu. Eli jos asumisesta pitää joka tapauksessa maksaa joko vuokran tai asuntolainan muodossa, niin en todellakan ymmärrä, millä perusteella velallisella on suurempi vastuu kuin vuokralaisella, koska sopimusten mukaan molempien pitää hoitaa maksuvelvollisuutensa. Joten kerrothan ennen kuin on aivan liian myöhäistä, kun lainoja on tullut jo otettua aika monen vuoden bruttopalkkaa vastaava määrä.
miettiminen vaikka siitä näkökulmasta, mistä vastaat vuokra-asunnon vuokraa maksaessasi ja mistä taas maksaessasi oman asunnon lainaa, mietipä ensin vaikka jos sattuisi esim. putkirikko, kummassa tapauksessa sinä olisit sen velvollinen tekemään omalla kustannuksellasi, sitten jatka miettimistä muihin asioihin, niin kenties ne vastuutkin sieltä aukevat jossain vaiheessa.
ps. omassa asunnossa asuminen ei ole pelkästään lainan lyhentämistä, siihen kun kuuluu paljn muutakin menoa... - KurreOvaba
d** kirjoitti:
No voisitko sinä kertoa, kun en todellakaan tiedä. Sen tiedän, että velallinen on vastuussa siitä, että maksaa sopimuksen mukaiset korot ja lyhennykset ajallaan rahoituslaitokselle. Poikeustilanteiden varalta on olemassa lainan vakuudet. Vuokralainen taas on vastuussa siitä, että maksaa sopimuksen mukaisesti vuokran vuokranantajalle. Poikkeustapausten varalta saattaa olla olemassa vuokravakuus, jos niin on sovittu. Eli jos asumisesta pitää joka tapauksessa maksaa joko vuokran tai asuntolainan muodossa, niin en todellakan ymmärrä, millä perusteella velallisella on suurempi vastuu kuin vuokralaisella, koska sopimusten mukaan molempien pitää hoitaa maksuvelvollisuutensa. Joten kerrothan ennen kuin on aivan liian myöhäistä, kun lainoja on tullut jo otettua aika monen vuoden bruttopalkkaa vastaava määrä.
varmaankin korjausten lisäksi siihen, että vuokran voit jättää pari kertaa maksamatta ja sitten lennät pihalle. Tuolloin et kuitenkaan ole enempää velkaa kuin tuon vuokran ,joka todennäköisesti menee vuokratakuista. Asuntolainan kun jätät maksamatta niin laskua alkaa syntyä jos vakuudet ei riitä kattamaan jne.
Kaupungin asunnoissa nyt ei tarvitse maksaa kun sossu ja Kela ja muut instannsit maksaa. - d**
KurreOvaba kirjoitti:
varmaankin korjausten lisäksi siihen, että vuokran voit jättää pari kertaa maksamatta ja sitten lennät pihalle. Tuolloin et kuitenkaan ole enempää velkaa kuin tuon vuokran ,joka todennäköisesti menee vuokratakuista. Asuntolainan kun jätät maksamatta niin laskua alkaa syntyä jos vakuudet ei riitä kattamaan jne.
Kaupungin asunnoissa nyt ei tarvitse maksaa kun sossu ja Kela ja muut instannsit maksaa.Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole. Ja on ylipäätään typerää lähteä olettamuksesta, että vuokralaiset ovat automaattisesti velvollisuutensa laiminlyövää rupusakkia, koska enemmistön kohdalla asia ei todellakaan niin ole. Molemmissa tapauksissa maksuja maksamatta jättänyt on vastuussa täsmälleen siitä, mitä sopimuksessa sanotaan sopimusrikkomuksen seuraamuksista. Eikä asia ole automaattisesti niin, että vuokralisen kohdalla se tarkoittaisi lievintä mahdollista sanktiota ja asuntovelallisen kohdalla taas asia olisi päinvastoin. Yllättäviin korjaustarpeisiin kannattaa varautua mahdollisimman kattavalla vakuutusturvalla.
- d**
pankkineiti en ole kirjoitti:
miettiminen vaikka siitä näkökulmasta, mistä vastaat vuokra-asunnon vuokraa maksaessasi ja mistä taas maksaessasi oman asunnon lainaa, mietipä ensin vaikka jos sattuisi esim. putkirikko, kummassa tapauksessa sinä olisit sen velvollinen tekemään omalla kustannuksellasi, sitten jatka miettimistä muihin asioihin, niin kenties ne vastuutkin sieltä aukevat jossain vaiheessa.
ps. omassa asunnossa asuminen ei ole pelkästään lainan lyhentämistä, siihen kun kuuluu paljn muutakin menoa...Molemmissa tapauksissa vastaan sopimuksen noudattamisesta. Päätit vetäistä esimerkiksi tuollaisen normitapauksessa vakuutuksesta korvattavan asian? Ei oikein toimi. Ja tiedän kyllä erinomaisen hyvin, että asunnon omistajalla on helvetisti muitakin kuluja lainan maksun lisäksi. En vain vieläkään näe sitä lainaan liittyvää valtavaa vastuuta, jota peräänkuulutit.
- sitten niin
d** kirjoitti:
Molemmissa tapauksissa vastaan sopimuksen noudattamisesta. Päätit vetäistä esimerkiksi tuollaisen normitapauksessa vakuutuksesta korvattavan asian? Ei oikein toimi. Ja tiedän kyllä erinomaisen hyvin, että asunnon omistajalla on helvetisti muitakin kuluja lainan maksun lisäksi. En vain vieläkään näe sitä lainaan liittyvää valtavaa vastuuta, jota peräänkuulutit.
että olet yksinkertaisesti keskimääräistä tyhmempi kun et millään tajua. Ja yleisellä tasolla puhuttaessa kaikki ei sitä laajaa turvaa tai lvi korjauksia vaativaa vakuutusta ota, vakuutuskirjakin kannattaa sinun lienee lukea tarkemmin...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "1064572Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella293393No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452380- 391418
- 361343
- 381196
- 141102
- 1591026
- 27978
- 6944