Minulla on ahdistushäiriö, masennus, paniikkihäiriöitä, pelkotiloja, persoonallisuushäiriö jne. jne. Lääkäri ei tiedä mitä onkaan. Mutta ongelma on tämä nyt. Olin saanut terveyskeskuksesta bentsoja kohtauslääkkeeksi. Nyt tämä psyk. pkl:n lääkäri ei niitä enää kirjoita, vaan tulisi tulla toimeen muilla lääkkeillä= Buspar, Cymbalta ja Seroquel sekä Propral mukamas kohtaukseen, vaikka se ei tunnu missään.
Nyt kun kaikki vanhatkin bentsot on loppu, on mennyt niin, että en pystynyt menemään hoitajan vastaanotolle, enkä lääkärin vastaanotolle, en pysty soittamaan puhelinkammon vuoksi. Olen vain kotona ja pelkään ja itken ja olen kauhuissani. Bentsoissa ei ollut mitään ylenmääräistä käyttöä, kerroin että ne väsyttää ja ne jätettiin pois.... Mitä ihmettä. Koko ajan kerroin että vain rauhoittavien avulla kykenen vastaanotolle.... Mitä nyt voin tehdä. En voi soittaa ees kriisiapuun....
Nyt kun kaikki vanhatkin bentsot on loppu, on mennyt niin, että en pystynyt menemään hoitajan vastaanotolle, enkä lääkärin vastaanotolle, en pysty soittamaan puhelinkammon vuoksi. Olen vain kotona ja pelkään ja itken ja olen kauhuissani. Bentsoissa ei ollut mitään ylenmääräistä käyttöä, kerroin että ne väsyttää ja ne jätettiin pois.... Mitä ihmettä. Koko ajan kerroin että vain rauhoittavien avulla kykenen vastaanotolle.... Mitä nyt voin tehdä. En voi soittaa ees kriisiapuun....
Vastaukset 10
Vanhimmat
Menet käymään. Se on ainoa vaihtoehto sinulle. Sanot, että kirjoittavat vaikka ylös sen, ettet voi soittaa puhelimella heille. Täytyy vääntää rautalangasta...
tämäkö on tarkoitus. kun ei lääkärit enää halua kirjoittaa bentsoja koska jotkut väärinkäyttävät niitä, niin ainoa millä saa ahdistusta lievennettyä (tai ainakin yritän) on alkoholi. Kaveri kävi ja kysyi jos hakisi kun olin ihan kauhuissani ja toivoton, se toi viinaa ja kaljaa. Ei tämä voi olla parempi vaihtoehto! Mieluummin käyttäysin oireisiin lääkkeitä. Miksi ne lopetettiin. En taida uskaltaa lähteä edes joulun viettoon mun vanhempien luo. Pitäisi mennä ihmistenilmoille, en uskalla. Pyörryn.
mene hyvä ihminen yksityiselle. Ei tarvi olla ku yleislääkäri. Ne kyllä määrää, joskus liiankin herkästi.
HETI terveyskeskuksen/keskussairaalan päivystykseen.Sieltä saat lääkkeet ensi hätään.Ja sitten huomenna menet hoitavan lääkärisi/sairaanhoitajasi juttusille ja kerrot tilanteen.Otat vaikka kaverisi mukaan.Jos olet jo alkoholia nauttinut,se mutkistaa tuota lääkitysasiaa,mutta nyt siis päivystykseen ja vaikka tuo viinaa tuonut kaveri mukaan kertomaan tilanteesta
-sairaanhoitaja-
tottakai menet aamuyöstä kännissä terv. keskuksen päivystykseen vaatimaan pameja. uhkaile tehdä jotain itsellesi tai muille ja muista ottaa iso veitsi mukaan, jotta asia hoituu rivakasti.
jestas mikä -sairashoitaja-
Olin joskus samanlaisessa tilanteessa kuin alkuperäinenkin kirjoittaja. Ahdistukset ja unettomuus vaan paheni ja paheni, mutta riittävän tehokkaita lääkkeitä ei saanut. Kuulemma 3vk. on maksimi aika minkä saa syödä rauhoittavia.
Eräänä aamuyönä nautin hieman olutta lievittääkseni pahaa oloa, kun ei muutakaan keinoa ollut. Heittelin tyhjiä pulloja parvekkeelta kadulle. Hetken päästä tuli poliisi sisälle asuntoon, luulin että olin tehnyt elämäni virheen. Poliisi oli asiallinen ja rauhallinen, ymmärsi kysymättäkin että olin ahdistunut ja peloissani. Minulta kysyttiin onko minulla itsetuhoisia ajatuksia, sanoin että on. Maijan kyytiin sitten ja putkaan.
Voisi luulla että poliisin pahnoille joutuminen on vihoviimeinen asia, kun ei ole koskaan ennen ollut. Putkassa oli kuitenkin lämmin ja rauhallinen olo. Pystyin vihdoinkin nukkumaan. En tiedä paljonko aikaa oli kulunut, mutta minut heräteltiin ja puhallus alkometriin. Näytti jo nollaa. Paikalla tuli miessairaanhoitaja, saatoin vihdoinkin puhua kuin mies miehelle omista ongelmistani ja siitä mikä on nyt elämäntilanteeni. Minulta kysyttiin hoitosuhteesta ja lääkityksestä ja kerroin samalla mikä siinä on pielessä.
Pääsin kotiin ja sain ohjeen ottaa heti yhteyttä psykiatrian polille, minne oli hoitosuhde. Yllättäen minuun suhtauduttiinkin jo selvästi vakavammin ja sanomiseni otettiin tosissaan. Nyt on tilanne jo taas ihan hallinnassa.
Vanha totuus pätee edelleen: Poliisi auttaa silloin kun kukaan muu ei enää välitä.
Aika karmeaa että täytyi tässäkin asiassa edetä raskaamman kautta, ennenkuin terveydenhoitopuolella ymmärrettiin tehdä jotain.
polilla voi odottaa,kunnes alkometri näyttää nollaa,jonka jälkeen tk-lääkäri tekee psyk.konsultaation?Älä puhu asioista joista et tiedä....tärkeintä on hakeutua avun piiriin HETI,ilman turhia odotteluja...
-sairaanhoitaja-
Jos menet päihtyneenä polille, niin kyllä se v*ttuilun määrä on sen verran suuri ettei sinne toista kertaa halua mennä. Ellei ole pakko, jonkun fyysisen vamman takia. Pahinta siinä on odotellessa kuunnella sairaanhoitajien luentoja tai teräviä kommentteja alkoholin haitoista, sen päälle vielä tieteellinen näkemys mahdollisista yhteisvaikutuksista masennuslääkkeiden kanssa.
Terveydenhuollossahan on periaate että yritetään sysätä vaikeasti hoidettava potilas jonkun muun harteille. Että milloin ei ole kyse lääketieteellisestä ongelmasta tai tilasta, että ei voida nyt ottaa vastaan. Se on se kuuluisa "joku muu" jolle tipahtelee ne tapaukset joiden voidaan perustella olevan kuulumattomia sosiaali- tai terveydenhuollon toimialueeseen.
kai se on alkuperäiselle kirjoittajalle tärkein juttu,et saa apuu tohon asiaansa...kai sitä vaikka kuuntelee pienet vinoilutki...otatteko vastuun alkuperäsen kirjottajan terveydestä tai elämästä jos jättää näitten kirjotusten takia menemättä hoitoon...kummaa puhetta
Mun psykiatri odottaa,että mä olen aktiivinen masentunut ja soittaa pirauttelen...Apua! Mä kammoan puhelinta,päiväkausia saatan suunnitella jotain yksinkertaista puhelua...jä silti se jää tekemättä.
Ja mulla masennuslääkkeet( kaikki kokeiltu) eivät poista helvetillistä ahdistusta,ainoastaan Xanor,jota olen viimeiset 22 vuotta käyttänyt.Terkut sulle puhelinkammoinen,sun tarinasi oli kuin mun puhetta !!!...et ole yksin ! Jaksuja !