Mitä kauris tekee jos

aina, ja voi jos kadehtijat tietäisivät todellisuuden. Jos ihminen on iloinen, ajatellaan että tuolla ihmisellä on varmaan jotain mitä minulla ei ole tai että tuossa on kyllä "koira haudattuna". "Kell´ onni on, se onnen kätkeköön". Entä jos se onni onkin sitä, että saa joskus elää niinkuin muut "normaalit" ihmiset. On syytä olla onnellinen esim. jos joskus on terve, tätä eivät terveet huomaa. Jos katsot kuvajaistasi veden pinnassa kun hymyilet, hymyilee kuvasi sieltä sinulle. Samalla tavalla heijastuu sinun oman hymysi muista sinulle takaisin. Jos itse olet töykeä, murjotat ja vihaat, saat kyllä samaa kohtelua takaisin. Metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan. Ei täällä kenelläkään ole helppoa ja tällaiselta iloisenkin ihmisen elämä usein tuntuu:

Elämän taakka

Tämä aamu on raskas
hengitys puuskuttaa
kuin sadan kilon taakka harteillani
se puhaltaa päälleni

Elämän taakka
aukeaa aamulla
painajaisten jälkeen
reaaliaikaan taakka

On selvittävä tämä päivä
suunniteltava ohjelma
oltava äiti

Huokaisen
minun on jaksettava
elämäni taakka elää
minunkin on elettävä
(lainaushttp://www.rakkausrunot.fi/runoilija.php)

kadehtijoita kauriille aina riittää, koska niillä on niin paljon sellaista, mitä muilla ei yksinkertaisesti ole, voi vitsi.
Löysin muuten hyvää musiikkia youtubelta, unohdetaan kadehtijat ja kuunnellaan sitä: http://www.youtube.com/watch?v=_elgbArPwi4&mode=related&search=

kadehtiaansa, jonka mielenrauhan se vie ja jonka maailmaa se säätelee, kun voisi energiansa suunnata paljon kehittävimpiinkin asioihin.

Jos meistä Kauriita monesta asiasta syytetäänkin, niin kadehtiminen ei kuulu merkkimme piirteisiin, onneksi!

Kadehtimisen kohteeksi joutuminen toki harmittaa ja olenkin kylmästi pudottanut sellaiset ystävieni joukosta pois ja jättänyt tapaamiset vain pakollisiin, virallisiin tilanteisiin.

Itse asiassa monesti minua säälittää henkilö, joka pilaa oman elämänsä kadehtimalla muita ja jättää mahdollisuutensa käyttämättä ja oman elämänsä elämättä.

että henkilöt, jotka minua ovat kadehtineet tai kadehtivat, tuntisivat niin voimakkaita tunteita persoonaani kohtaan kuin viha. :)

Tilanteissa, joissa olen huomannut, mistä kiikastaa en ole tehnyt mitään. Mitä siinä yleensä olisikaan tehtävissä?
Ihmisellä, joka kadehtii muita, taipumus on mielestäni osa luonnetta (syntymävika).
Heille kadehdinnan kohteita löytyy aina ja aina uusia.

Minua kiusattiin todella paljon koulussa. Kasvoin aikuiseksi ja tein asioita joita halusin ja joista pidin... Nykyisin kiusaajani tulevat vastaan niin olen heille erittäin ystävällinen ja kyselen kuulumisia =) Arvaa ärsyttääkö niitä.He ovat jämähtäneet ja jättäneet elämänsä elämättä keskittyen muiden asioihin, Ihmiset suorastaan pihisevät, koska he eivät voi vaikuttaa minuun millään lailla ja pienellä bonuksella jota hiljaa mielessäni hihittelen näiltä kiusaajilta on tuo ulkonäkö ja päässyt repsahtamaan heh heh...