Kouluajan syrjintä eristää voimakkaasti ihmistä. Ala- ja yläasteella on jokaisella psyykkisessä kehityksessään herkkyyskaudet, jolloin ihminen sisäistää muiden sanomisia helposti itseensä. Jos tällöin sanotaan yhdelle valitulle henkilölle joukosta "Et voi tulla ryhmään, emme halua sua ollenkaan tänne, häivy!", seuraukset kantavat vuosia eteenpäin. Aivan automaattisesti. Syntyy pään sisälle automatiikka, 'en kelpaa ryhmään' -automatiikka.
Jos koulussa ei olisi kiusaamista ja syrjintää, jokaisella nuorella aikuisella olisi ystäviä. Väitän, että olisi!
Syrjintä
-Sheila-
14
1475
Vastaukset
- Mies yksin kotona
Tuo on aivan totta. Minuakin kiusattiin koulussa, ala-asteelta alkaen lukioon saakka. Ei ollut kivaa, elämä on ollut kovaa taistelua juuri sen takia lähes päivästä päivään. Siksi tunnenkin itseni aika yksinäiseksi kun on usein ristiriitaisia ajatuksia päässä. Tiedän mitä haluan ja osaan, tiedän aika tarkkaan kykyni ja mahdollisuuteni mutta kouluajan kiusanteon ja syrjinnän takia ahdistun ja tavoitteiden saavuttaminen on siksi vaikeampaa.
- samaa mieltä
jos itsetunto juuri tuona ikäkautena vajoo alas,siellä se on pitkään,ellei asialle tee jotain.
- peikko20
ei asia ole ehkä nuin yksoikonen... minua ei oikeastaan kiusattu paljon ollenkaan koulussa ja minulla oli silloin vielä ystäviäkin, jotka ovat kyllä muuttuneet ajan kuluessa pelkiksi hyvän päivän tutuiksi... ala- ja yläaste aikoina olin kyllä paljon sosiaalisempi kuin nyt ja osasin pitää ystävyyssuhteistani huolta... nyt "vanhempana" sitä ei jotenki saa itsestänsä niin paljon irti että jaksais soitella ja käydä edes niiden hyvän päivän tuttujen luona. Ja tästä johtuen nekin ystävät joita on joskus ollut etääntyvät. ja paikkakunnan muuttaminen vaikuttaa myös asianlaitaan, uusien ystävyys suhteiden luominen ko on aina tuottanut onkelmia...
et ei se ihan nuin mee et jos lapsuudessa/koulussa ystäviä niin sitten ois aina ystäviä. ihmiset muuttuu, elämän tilanteet muuttuu ja yhtä-äkkiä huomaa että sen naapurin liisan kans ei oikeastaan oo ennään kauheasti puhuttavaa... - ikävystyttäjä
"Kuka sinulta kysyi?"
Tuntuuko tutulta? - Alwyn
..kiusattiin koulussa. Liikuntatunneilla olin yleensä viimeinen valittu... Toisaalta sain myöhemmin ala-asteella pari kaveria. Samojen kanssa vietin sitten ylä-asteen ja lukiossakin samaan aikaan olimme. Oikeastaan kaikki ryhmä työt ja esitelmät tein samojen tyyppien kanssa, eli toisaalta syrjintä ei niin vaikuttanut. Tavallaan ehkä jopa syrjimme muuta luokkaa. :P Nyttemin nuo kaverit ovat kyllä suurelta osin kaikonneet.
- plaan bee
kyllä se vaikutti joo ja vielä sitten myöhemmin kun oli päässyt yli niin yhdessä porukassa mihin olin tutustumassa oli "niitä" ihmisiä..
mutta tulin sitten myöhemmin sen verran kovaksi ja ja aktiiviseksi että löytyi ystäviä..vain se tyttö puuttuu. heh - asiaa.
mutta mistä ratkaisu?
miten saada vahvemmat ja "paremmat" ihmiset kohtelemaan heikompia tasaveroisina?
luultavasti samalla ratkaisulla saavutettaisiin myös maailman rauha.
voi olla että ongelma on ikuinen,ja koska ongelma koskettaa vain pientä vähemmistöä sen ratkaisemiseen ei käytetä voimavaroja.- -Sheila-
Se voisi jonkin verran auttaa.
- olet oikeassa
-Sheila- kirjoitti:
Se voisi jonkin verran auttaa.
Suomessa ei haluta tunnustaa sitä, että kun rikoksiin on alettu puuttua varhaisemmassa vaiheessa ja rangaistuksia kovennettu niin rikokset ovat vähentyneet selvästi. Tästä on olemassa runsaasti kokemuksia ainakin Ranskasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Suomessa lepsuillaan liikaa. Rikollisesta tehdään uhri ja kiusattua kohdellaan kuin syyllistä.
Suomen kokemukset 60-luvulta osoittivat, että väkivalta ryöpsähti käsistä kun rangaistuksia lievennettiin ja siirryttiin tilanteeseen, jossa rikoksista ei välttämättä edes rangaista.
Rangaistusten pelko se on joka koulukiusaamistakin
hillitsee. Olen itse ollut ankaran ja pitkäaikaisen kiusaamisen kohteena. Mitä enemmän kiusaajia "ymmärrettiin", sitä enemmän he käyttivät väkivaltaa niin fyysistä kuin henkistäkin. Miksi muuten kiusaajia ei eristetä omiin kouluihinsa, joissa saisivat rauhassa kiusata toisiaan? - se kuri
-Sheila- kirjoitti:
Se voisi jonkin verran auttaa.
voi auttaa mutta on myös muunlaista kiusaamista,kuten syrjintää.
syrjintää tapahtuu aikuisillakin ja se saattaa olla paljon tuhoisampaa kuin haukkuminen tai jopa lyöminen.
siihen ei juuri lait eikä säännöt voi auttaa,ihmistä kun ei voi pakottaa pitämään toisesta :/ - -Sheila-
se kuri kirjoitti:
voi auttaa mutta on myös muunlaista kiusaamista,kuten syrjintää.
syrjintää tapahtuu aikuisillakin ja se saattaa olla paljon tuhoisampaa kuin haukkuminen tai jopa lyöminen.
siihen ei juuri lait eikä säännöt voi auttaa,ihmistä kun ei voi pakottaa pitämään toisesta :/Itse näen asian niin, että jos lapset ala-asteella pakotetaan ottamaan kaikki halukkaat oppilaat mukaan välituntileikkeihin, ihmiset eivät osaisi myöhemmin läheskään niin tehokkaasti syrjiä.
Enkä tarkoita, että väkivallalla lapset pakotettaisiin tuohon (:D), vaan että lapsille sanottaisiin samasta asiasta niinkauan kunnes se näyttäisi onnistuvan. Opettajat eivät siis luovuttaisi, vaan pitäisivät enemmän huolta siitä että kaikki otettaisiin kouluaikana ryhmään sisälle. - Ruotsista mallia
-Sheila- kirjoitti:
Itse näen asian niin, että jos lapset ala-asteella pakotetaan ottamaan kaikki halukkaat oppilaat mukaan välituntileikkeihin, ihmiset eivät osaisi myöhemmin läheskään niin tehokkaasti syrjiä.
Enkä tarkoita, että väkivallalla lapset pakotettaisiin tuohon (:D), vaan että lapsille sanottaisiin samasta asiasta niinkauan kunnes se näyttäisi onnistuvan. Opettajat eivät siis luovuttaisi, vaan pitäisivät enemmän huolta siitä että kaikki otettaisiin kouluaikana ryhmään sisälle.Ruotsin uusi hallitus esittää kiusaajien lähettämistä toiseen kouluun:
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2006/12/493599
Aivan oikein! Minua kiusattiin vuosikaudet ja ratkaisuksi ehdotettiin siirtämistä toiseen kouluun vieraalle paikkakunnalle. Minä olen ollut sitä mieltä, että kiusaajat ne ovat, jotka pitäisi siirtää toiseen kouluun. Mitä mieltä olette ruotsalaisten ehdotuksesta?
- Rumasielu
Olen aika paljon samoilla linjoilla kanssasi.
Minua on kiusattu ihan pienestä taaperosta saakka ja se on ollut sellaista oravanpyörää koko ajan.
Eli mulle on sanottu, etten ole mitään ja siitä hyvästä itsetuntoni on heikentynyt, mikä on puolestaan altistanut uusille kiusaamisille.
Joskus olen miettinyt, että jos minulla joskus olisi oma lapsi, niin en pistäisi häntä kouluun ollenkaan, vaan opettaisin häntä itse kotonani, niin kauan kun hän siihen suostuisi. Jenkeissä koti-opetus on ihan tavallista. En ikinä antaisi kenenkään kiusata omaa lastani ja koska vanhemmat eivät itse pääse asiaa paikan päälle vahtimaan, niin muutakaan vaihtoehtoa en asiaan näe.
Kaiken lisäksi mieltäni ei yhtään lämmitä se, että maailma menee koko ajan yhä pahemmaksi ja raaemmaksi.- -Sheila-
Maailma menee kaiken aikaa yhä pahemmaksi ja raa'emmaksi. =(
Siinä tulee sellainen olo, että "pakko olla joku! Aivan pakko". Ja kun itselläni ei ole ketään, niin... :/ tyhjästä on vähän paha nyhjäistä. Heh. Vanhemmatkaan eivät enää välitä kuunnella yhtään, eivätkä he välitä myöskään siitä, miten minä henkisesti voin. Minulla ei ole yksinkertaisesti ketään, yhtään ketään ihmistä tukena. Vanhemmat ovat jonkinlaisena taloudellisena tukena, mutta ei heidän taloudellinen tukikaan ole nyt mitään niin suurta (mutta kuitenkin ihan riittävää).
Tulee pelko siitä, että jos tulevaisuudessa saisin jonkun (seurustelukumppania tarkoitan), pelkäisin hänen jättävän minut. Lisäksi on kamalaa, kun naispuolisten välinen ystävyys todella harvoin toimii, ja monet naiset yrittävät saada "kilpasisaren" pois miesten silmistä sillä, että haukkuvat tämän ihan patalapuksi. Niinpä huonoitsetuntoisen naisen on vaikeaa ottaa kontaktia miehiin ja jälleen on yksi uhka raivattuna tieltä. Naiset ovat petoja! Niin helvetin epäinhimillisiä. Ihmettelen suuresti, miten voinkaan erota luonteeltani niin selkeästi keskimääräiseen naiseen verrattuna. Ehkä syy on siinä, että minä olen kuitenkin ihan riittävissä määrin tyytyväinen itseeni ujon kuoreni alla. Sen sijaan monikaan nainen ei ole oikeasti tyytyväinen itseensä. Tuo asia ei selviä tutustumisen alkuvaiheessa vielä ollenkaan, vaan vasta sitten kun tuntee paremmin, niin huomaa kuinka katkera, kateellinen ja epävarma toinen onkaan.
Minullakin on käynyt mielessä tuo "jos saan joskus lapsen, pistäisinkö häntä ollenkaan kouluun?" -ajatus. Ehkä kuitenkin pistäisin, vaikka välillä olen ollut asiasta eri mieltä. Antaisin lapselle turvallisen kasvuympäristön kotonani (ei väkivaltaa, huutamista, piinaamista, halveksuntaa jne.) ja tekisin selväksi, että kotona voisimme käydä kaikki ikävät asiat läpi, mitä koulussa olisi tapahtunut. Pyrkisin pitämään kotoolta käsin lapsen itsetunnnon hyvänä, puhuteltaisiinpa häntä miten tahansa koulussa.
"Minua on kiusattu ihan pienestä taaperosta saakka ja se on ollut sellaista oravanpyörää koko ajan.
Eli mulle on sanottu, etten ole mitään ja siitä hyvästä itsetuntoni on heikentynyt, mikä on puolestaan altistanut uusille kiusaamisille."
Se on ihan totta, että kun tottuu siihen että kiusataan, alkaa olla pelokas ja epäillä ennakkoon kaikesta: "mitä jos minua sittenkin ryhdytään tuolla ja tuolla kiusaamaan?". Tulee koulussa varautuneeksi ja araksi ja ihmisiin tutustuminen hankaloituu (ei uskalla pahemmin yrittää uusien ihmisten kanssa juttelemista). Ja mikäs muu altistaa helpoiten kiusatuksi tulemiselle kuin kavereiden minimaalinen määrä! Noidankehä syntyy toisin sanoen. Itse olen kokenut ihan saman. Vihainen olen toisinaan entisille kiusaajilleni, vaikkei se hyödytä yhtään ketään.
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 996074
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h804792Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv973049Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p282853Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska262115Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191516Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3351067Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?851028Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚125970- 48774