Suomi tosiasiallisesti aloitti

todistetta tai osoita mikä kohta ei ole niin kuin on sanottu. Joka fakta pitää paikkansa ja siitä voi kukin aivoilla varustettu tehdä johtopäätöksensä ihan itse.

Ainahan täytyy muistaa, että kautta maailmanhistorian ylivoimaisesti eniten suomalaisia kommunisteja on tappanut Isä Aurinkoinen, Stalin. Rööperin punainen maanalaissolukin sen tiesi.

Saksalaisia sotilaita pohjois-Norjaan kuljetettiin muutama junallinen Ruotsin kautta. Kun kuljetukset siirtyivät Suomeen olivat Neuvostoliitto ja Saksa vielä ystäviä keskenään ja Stalinin ja Hitlerin välinen sopimus Suomen ja Baltian etupiirijaosta voimassa. Veljeskansoja olivat nääs, vähän epäluulo alkoi tosin haitata. Joka tapauksessa suomalaisille oli kutaa saksalaisten selkeä merkki siitä, ettei Stalin-Hitler-pakti ehkä olisikaan voimassa.

Hitler varmasti suunnitteli hyökkäytä Neuvostoliittoon. Stalin taas odotti tilannetta, jossa Saksa olisi miehittämällä länsi-Euroopan jättänyt itäsivustansa auki ja tilaa Stalinin hyökkäykselle. Tämähän oli Stalinin juoni ja sen tiesi myös Hitler. Stalin odotti Leninin oppien mukaista vallankumouksellista tilannetta Euroopassa. Sitähän ne odottivat jo I maailmansodan jälkeen. Toteutuessaan tämä juoni olisi merkinnyt talvisodan jatkoa/vallankumousta Suomelle.

Mieltä vailla on ajatus siitä, että Saksa hyökätessään Neuvostoliittoon jättäisi Hankoniemellä olevan huomattavan suuren sotilastukikohdan ampumaan raskailla tykeillä pitkin Suomenlahtea. Saksa olisi joka tapauksessa suorittanut maihinnousun Suomeen ja avannut Suomen kautta rintaman Leningradiin. Siinä välissä talvisodan jälkeen surkeasti huolletut suomalaiset olisvat olleet pelkkiä maalitauluja ja pahimmassa tapauksessa koko maan yli olisi kulkenut taistelurintama. Talvisodan jälkeen ei edes Mannerheimkään olisi saanut suomalaisia joukkoja taistelemaan Neuvostoliiton puolesta Saksaa vastaan. Siitä Neuvostoliitto oli pitänyt huolen talvisodassa.

Vaihtoehdot ovat tässä. On täysin mahdotonta ajatella, että Suomi olisi jäänyt jatkosodan ulkopuolelle. Ruotsin asema Norjasn ja Suomen välissä oli toisenlainen. Sen teollisuus ja raaka-ainelähteet olivat jo Hitlerin käytössä. Ei ollut aihetta tuhlata ruutia ja vaarantaa hyvin sujuva materiaalihuolto Saksaan.

Kuka siis aloitti. Suomi totesi joutuneensa sotaan, kun neuvostoliiton pommikoneet olivat vieraileet Helsingin yllä. Välilasku saksalaisten paluulennolla Uttiin oli tietysti aikamoinen provokaatio ja se olisi oikeuttanut Neuvostoliiton hallitukselta tiukkasanaista selonteon vaatimusta Suomen hallitukselta sen aikeista.

"Kaupunkien ja siiviliikohteiden pommituskin siis unohdetaan ja se erityisesti, että NL: hyökkäsi aivan ilman varoitusta. "

Varoittivatko suomalaiset 22.6.1941 kun kävivät laskemassa miinoja Neuvostoliiton laivastotukikohdan meriväylille?

Varoittivatko suomalaiset 23.6.1941 kun lähettivät kaukopartion Neuvostoliiton puolelle tuhoamaan Vienan kanavan sulkuja?

Varoittivatko suomalaiset 22.-24.6.1941 kun sallivat saksalaisten tehdä Suomen alueelta käsin torpedoveneillä hyökkäyksiä venäläisiä laivoja vastaan?

Varoittivatko suomalaiset 22.6.1941 alkaen kun antoivat Saksan käyttää ilmatilaansa Neuvostoliittoa vastaan tehtyihin pommituslentoihin?

Jos suomalaiset eivät varoittaneet näistä edellä mainituista etukäteen, niin miksi venäläisten sitten olisi pitänyt kertoa etukäteen että 25.6.1941 hekin olisivat nyt tulossa vähän pommittamaan?

"Stalinin virsi soi! "

Älä sitten laula sitä.

Liittoutuneiden historia ei talvisotaa tunnusta. Katso http://www.tieteessatapahtuu.fi/0506/Kemilainen0506.pdf

Jotkut tosiaan uskottelevat itselleen, että Neuvostoliiton aloittama Talvisota olisi oikeuttanut rauhansopimuksen jälkeiseen revanssiin.

Suomella ei tosin tuolloin ollut paljon valinnan varaa, mutta ihan rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että maaperän käyttöön antaminen sellaisille joukoille, jotka toisaalla hyökäävät naapurivaltion kimpuun on vihamielinen aktiivitoimi. Samoin ilmatilan avaaminen lentokoneille, jotka palaavat pommituslennoilta naapurin puolelta. Kansainvälisen käytännön mukaan puolueeton maa olisi internoinut kyseiset koneet ja joukot.

Suomi siis rauhansopimuksen vallitessa aktiivisesti edesauttoi Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon ja Neuvostoliiton reagoitua asiaan vihamielisesti Suomi toteutti maahyökkäyksen Neuvostoliiton puolelle. Moskovan rauhan rajan ylitti ensimmäisenä Suomen kenttäarmeija, ei Neuvostoliiton. Suomelle ei välttämättä jäänyt muuta vaihtoehtoa, mutta se ei muuta tapahtumien kulkua.

Suomi hyökkäsi kirjoitti:

Jotkut tosiaan uskottelevat itselleen, että Neuvostoliiton aloittama Talvisota olisi oikeuttanut rauhansopimuksen jälkeiseen revanssiin.

Suomella ei tosin tuolloin ollut paljon valinnan varaa, mutta ihan rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että maaperän käyttöön antaminen sellaisille joukoille, jotka toisaalla hyökäävät naapurivaltion kimpuun on vihamielinen aktiivitoimi. Samoin ilmatilan avaaminen lentokoneille, jotka palaavat pommituslennoilta naapurin puolelta. Kansainvälisen käytännön mukaan puolueeton maa olisi internoinut kyseiset koneet ja joukot.

Suomi siis rauhansopimuksen vallitessa aktiivisesti edesauttoi Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon ja Neuvostoliiton reagoitua asiaan vihamielisesti Suomi toteutti maahyökkäyksen Neuvostoliiton puolelle. Moskovan rauhan rajan ylitti ensimmäisenä Suomen kenttäarmeija, ei Neuvostoliiton. Suomelle ei välttämättä jäänyt muuta vaihtoehtoa, mutta se ei muuta tapahtumien kulkua.

Lue lisää

"Suomi siis rauhansopimuksen vallitessa aktiivisesti edesauttoi Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon ja Neuvostoliiton reagoitua asiaan vihamielisesti Suomi toteutti maahyökkäyksen Neuvostoliiton puolelle. "

Unohdat nyt ihan kokonaan, että Suomi oli jo lupautunut mukaan Saksan hyökkäykseen. Rytin hallitus oli siitä tehnyt päätöksen jo 14.6.1941. Suomi ei siten vain edesauttanut, vaan tosiasiallisesti osallistui siihen jo 22.6.1941 alkaen, jolloin se teki myös jo ensimmäiset sotatoimetkin Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliiton pommitukset 25.6.1941 olivat vain vastatoimi Suomen alueelta tuleviin hyökkäyksiin, mutta se nähdään meillä yhä virallisessa historiankirjoituksessa sodan aloittamisena.

Suomi hyökkäsi kirjoitti:

Jotkut tosiaan uskottelevat itselleen, että Neuvostoliiton aloittama Talvisota olisi oikeuttanut rauhansopimuksen jälkeiseen revanssiin.

Suomella ei tosin tuolloin ollut paljon valinnan varaa, mutta ihan rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että maaperän käyttöön antaminen sellaisille joukoille, jotka toisaalla hyökäävät naapurivaltion kimpuun on vihamielinen aktiivitoimi. Samoin ilmatilan avaaminen lentokoneille, jotka palaavat pommituslennoilta naapurin puolelta. Kansainvälisen käytännön mukaan puolueeton maa olisi internoinut kyseiset koneet ja joukot.

Suomi siis rauhansopimuksen vallitessa aktiivisesti edesauttoi Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon ja Neuvostoliiton reagoitua asiaan vihamielisesti Suomi toteutti maahyökkäyksen Neuvostoliiton puolelle. Moskovan rauhan rajan ylitti ensimmäisenä Suomen kenttäarmeija, ei Neuvostoliiton. Suomelle ei välttämättä jäänyt muuta vaihtoehtoa, mutta se ei muuta tapahtumien kulkua.

Lue lisää

Kyseessä oli epäoikeudemukainen totalitaristisen valtion sanelema pakkorauha laittoman hyökkäyssodan jälkeen.

Jos tällä valtiolla on oikeus pakottaa pienempi valtio rauhaan, on tällä pienellä valtiolla täysi oikeus vastata ja hakea omia alueitaan takaisin.

Jos voiman oikeutus hyväksytään suurvallalta, pitää se totta vieköön hyväksyä myös muilta.

revanssiin! kirjoitti:

Kyseessä oli epäoikeudemukainen totalitaristisen valtion sanelema pakkorauha laittoman hyökkäyssodan jälkeen.

Jos tällä valtiolla on oikeus pakottaa pienempi valtio rauhaan, on tällä pienellä valtiolla täysi oikeus vastata ja hakea omia alueitaan takaisin.

Jos voiman oikeutus hyväksytään suurvallalta, pitää se totta vieköön hyväksyä myös muilta.

Lue lisää

>>>Jos voiman oikeutus hyväksytään suurvallalta

pysy asiassa kirjoitti:

>>>Jos voiman oikeutus hyväksytään suurvallalta

Tahallaan yritetään tehdä talvisodasta ja jatkosodasta jotenkin erillisiä ja toisistaan täysin riippumattomia tapahtumia. Tällä yritetään saada pelkästään Suomei syylliseksi.

Jatkosota oli talvisodan välitön seuraus, joka olisi tullut joka tapauksessa, aloitti sen kuka tahansa. NL:lla jöi Talvisodan tavoite (maamme miehitys) täyttämättä. Sen näki välirauhan jälkeen tapahtuvine NL:n painostuksineen, uhkailuineen ja siitä, että Stalin erotti korkeita upseereitaan, koska epäonnistuivat tavoitteessaan.

sama vanha laulu. kirjoitti:

Tahallaan yritetään tehdä talvisodasta ja jatkosodasta jotenkin erillisiä ja toisistaan täysin riippumattomia tapahtumia. Tällä yritetään saada pelkästään Suomei syylliseksi.

Jatkosota oli talvisodan välitön seuraus, joka olisi tullut joka tapauksessa, aloitti sen kuka tahansa. NL:lla jöi Talvisodan tavoite (maamme miehitys) täyttämättä. Sen näki välirauhan jälkeen tapahtuvine NL:n painostuksineen, uhkailuineen ja siitä, että Stalin erotti korkeita upseereitaan, koska epäonnistuivat tavoitteessaan.

Lue lisää

"Tahallaan yritetään tehdä talvisodasta ja jatkosodasta jotenkin erillisiä ja toisistaan täysin riippumattomia tapahtumia. Tällä yritetään saada pelkästään Suomei syylliseksi."

Ei niissä ole muuta yhteistä kuin suomalaisten oma kostonhimo. Joka näyttää muuten sulle jääneen sukupolvienkin yli päälle. Vai aivopesikö joku sut??

"Stalin erotti korkeita upseereitaan, koska epäonnistuivat tavoitteessaan."

Ihan vaan tiedoksi: Stalin keskeytti talvisodan ja aloitti neuvottelut. Kenraalit olisivat halunneet valloittaa Suomen ja marssia Helsinkiin. Sivistä itteäs!

läpätilää kirjoitti:

"Tahallaan yritetään tehdä talvisodasta ja jatkosodasta jotenkin erillisiä ja toisistaan täysin riippumattomia tapahtumia. Tällä yritetään saada pelkästään Suomei syylliseksi."

Ei niissä ole muuta yhteistä kuin suomalaisten oma kostonhimo. Joka näyttää muuten sulle jääneen sukupolvienkin yli päälle. Vai aivopesikö joku sut??

"Stalin erotti korkeita upseereitaan, koska epäonnistuivat tavoitteessaan."

Ihan vaan tiedoksi: Stalin keskeytti talvisodan ja aloitti neuvottelut. Kenraalit olisivat halunneet valloittaa Suomen ja marssia Helsinkiin. Sivistä itteäs!

Lue lisää

"Ei niissä ole muuta yhteistä kuin suomalaisten oma kostonhimo. Joka näyttää muuten sulle jääneen sukupolvienkin yli päälle. Vai aivopesikö joku sut??"

Onpa erikoista kostonhimoa, kun koko kansa oli sen takana, että 400 000 asukkaan Karjala, Petsamo ja muut alueet pitää saada takaisin.

NL se vaan turvallisuuttaan varjelee ja vie toisen valtion tunnustettuja alueita ja toiset ne kostonhimossa itseään puolustaa.

Stalin keskeytti talvisodan, koska näki, että Suomen miehitys ei onnistu. No, sitä yritettiin sitten Jatkosodassa.

ne tutisee nuppi punaisena. kirjoitti:

"Ei niissä ole muuta yhteistä kuin suomalaisten oma kostonhimo. Joka näyttää muuten sulle jääneen sukupolvienkin yli päälle. Vai aivopesikö joku sut??"

Onpa erikoista kostonhimoa, kun koko kansa oli sen takana, että 400 000 asukkaan Karjala, Petsamo ja muut alueet pitää saada takaisin.

NL se vaan turvallisuuttaan varjelee ja vie toisen valtion tunnustettuja alueita ja toiset ne kostonhimossa itseään puolustaa.

Stalin keskeytti talvisodan, koska näki, että Suomen miehitys ei onnistu. No, sitä yritettiin sitten Jatkosodassa.

Lue lisää

"Onpa erikoista kostonhimoa, kun koko kansa oli sen takana, että 400 000 asukkaan Karjala, Petsamo ja muut alueet pitää saada takaisin."

Eipä ollut, nahkatukka uskoo taas suomalaisten omaa propagandaa. Suomalaiset ei olleet lähellekkään niin yhtenäisinä jatkosodan takana kuin talvisodassa oltiin. Miksihän kansan parissa jatkosotaa kutsuttiin "herrojen sodaksi"? No siksi kun pieni herrapiiri päätti lähteä natsien rosvoretkelle mukaan.

"NL se vaan turvallisuuttaan varjelee ja vie toisen valtion tunnustettuja alueita ja toiset ne kostonhimossa itseään puolustaa."

Ei Suomi kostonhimossa puolustanut VAAN HYÖKKÄSI!!

"Stalin keskeytti talvisodan, koska näki, että Suomen miehitys ei onnistu. No, sitä yritettiin sitten Jatkosodassa."

Eli tunnustit että Stalin ei halunnut valloittaa Suomea kuten kenraalit halusivat.
Hyvä nahkatukka, alat oppimaan!!

Tässä on tahko, han jauhaa ja jauhaa ja jauhaa.

On jäänyt levy päälle, päälle päälle.

On järki ja äly jättäneet.

Ei mee läpi!

..kylläpäs täällä jaksetaan jauhaa tätä aihetta...ja varsinkin sitä kuka aloitti SODANKÄYNNIN...mutta kuka aloitti sitten sen sodan?? siinäpäs olisikin enemmälti miettimistä..tuskin tämän viestiketjun aloitttja kirjoittaja halusi että aloitetaan kinaamaan kaikkien tuntemasta tosiasiasta jota kyllä jaksetaan muistuttaa että siis jatkosota alkoi suomen osalta sillä että NL suoritti ilmapommituksia suomen alueelle...ja suomi totesi olevansa sodassa NL: kanssa...kait tuo lause nyt on äkkiä kinattu loppuun??? mutta ne syyt ja taustat ..tässä muutamassa kirjoituksessa onkin otettu asioita huomioon..esim. hankoniemi joka oli kyllä suomen puolelta paha paikka...saksan maihinnousu-uhka ja rintaman avaaminen leningradia vastaan täältä joko suomalaisten kanssa tai sitten suomalaisia ilman...? siis oliko saksalaiset enää tuossa vaiheessa uhka suomelle vaiko tosiasiassa jonkunlainen liittolainen...? tosiasiassa lapissa olevat saksalaisjoukot olivat kääntyneet marssille kohti NL: rajaa jo 18-19.6.1941...mahtoi tuo tieto olla suomalaisten käytettävissä kun se oli venäläiselläkin osapuolella...ja miettisin kyllä kun tätä asiaa kinataan että minkälaisella aikataululla suomen ja saksan suhteet lämpenivät...joidenkin tietojen mukaan suhteet alkoivat hitaan lämpenemisen jo tammikuussa 1940 eli talvisodan aikana...ja siitä sitten alkoikin suhteet kehittymään ilmeisesti välirauhan aikana nopeaankin tahtiin...kauttakulkusopimus lieni jonkunlainen näkyvä käännekohta..suomen poliittiselle johdolle oli kuitenkin silloin aika selvää että saksan ensisijainen vihollinen on kuitenkin NL ja lienivät olleen erittäin kiinnostuneita myös avaamaan täältä pohjoisesta käsin rintaman NL:a vastaan etenkin kun leningrad oli kuitenkin vieläkin suhteellisen lähellä suomea...elikkäs onko jollakulla tietoa milloin suomalaiset alkoivat saada saksalta viljaa ja aseita suuremmassa mittakaavassa...?? siitä vois sitten vetää jonkunlaisia johtopäätöksiä suhteiden lämmön asteesta...ja siitä mitä tietoja saksalaiset antoivat suomelle omista suunnitelmistaan...suomi oli kyllä kiistatta mukana saksan hyökkäyksessä NL:n kesällä 1941...mutta omat taustansahan tässäkin asiassa on ja talvisota ja venäläisten sanelemat ankarat rauhanehdot oli kyllä varmasti taustasyynä yksi pahimmista...kun rauhanneuvottelujen yksi välittäjäosapuoli ruotsin ulkoministeri gunther kuuli NL: ehdot suomelle niin hän kieltäytyi edes niitä esittelemästä ja samaa sanoivat englantilaiset ..että eihän ne ehdot ihan oikeudenmukaisimmat mahdolliset olleet ....

aivopesukone kirjoitti:

..kylläpäs täällä jaksetaan jauhaa tätä aihetta...ja varsinkin sitä kuka aloitti SODANKÄYNNIN...mutta kuka aloitti sitten sen sodan?? siinäpäs olisikin enemmälti miettimistä..tuskin tämän viestiketjun aloitttja kirjoittaja halusi että aloitetaan kinaamaan kaikkien tuntemasta tosiasiasta jota kyllä jaksetaan muistuttaa että siis jatkosota alkoi suomen osalta sillä että NL suoritti ilmapommituksia suomen alueelle...ja suomi totesi olevansa sodassa NL: kanssa...kait tuo lause nyt on äkkiä kinattu loppuun??? mutta ne syyt ja taustat ..tässä muutamassa kirjoituksessa onkin otettu asioita huomioon..esim. hankoniemi joka oli kyllä suomen puolelta paha paikka...saksan maihinnousu-uhka ja rintaman avaaminen leningradia vastaan täältä joko suomalaisten kanssa tai sitten suomalaisia ilman...? siis oliko saksalaiset enää tuossa vaiheessa uhka suomelle vaiko tosiasiassa jonkunlainen liittolainen...? tosiasiassa lapissa olevat saksalaisjoukot olivat kääntyneet marssille kohti NL: rajaa jo 18-19.6.1941...mahtoi tuo tieto olla suomalaisten käytettävissä kun se oli venäläiselläkin osapuolella...ja miettisin kyllä kun tätä asiaa kinataan että minkälaisella aikataululla suomen ja saksan suhteet lämpenivät...joidenkin tietojen mukaan suhteet alkoivat hitaan lämpenemisen jo tammikuussa 1940 eli talvisodan aikana...ja siitä sitten alkoikin suhteet kehittymään ilmeisesti välirauhan aikana nopeaankin tahtiin...kauttakulkusopimus lieni jonkunlainen näkyvä käännekohta..suomen poliittiselle johdolle oli kuitenkin silloin aika selvää että saksan ensisijainen vihollinen on kuitenkin NL ja lienivät olleen erittäin kiinnostuneita myös avaamaan täältä pohjoisesta käsin rintaman NL:a vastaan etenkin kun leningrad oli kuitenkin vieläkin suhteellisen lähellä suomea...elikkäs onko jollakulla tietoa milloin suomalaiset alkoivat saada saksalta viljaa ja aseita suuremmassa mittakaavassa...?? siitä vois sitten vetää jonkunlaisia johtopäätöksiä suhteiden lämmön asteesta...ja siitä mitä tietoja saksalaiset antoivat suomelle omista suunnitelmistaan...suomi oli kyllä kiistatta mukana saksan hyökkäyksessä NL:n kesällä 1941...mutta omat taustansahan tässäkin asiassa on ja talvisota ja venäläisten sanelemat ankarat rauhanehdot oli kyllä varmasti taustasyynä yksi pahimmista...kun rauhanneuvottelujen yksi välittäjäosapuoli ruotsin ulkoministeri gunther kuuli NL: ehdot suomelle niin hän kieltäytyi edes niitä esittelemästä ja samaa sanoivat englantilaiset ..että eihän ne ehdot ihan oikeudenmukaisimmat mahdolliset olleet ....

Lue lisää

Saksa tulisi vielä kerran hyökkäämään Neuvostoliittoon. Siksi Leningradin turvallisuuden vuoksi Stalin ehdotti aluevaihtoja toivoen että Suomi pysyisi puolueettomana. Se mikä ei poliitikoilta onnistunut, sen ratkaisivat sotilaat ja Karjala menetettiin.
Onneksi Neuvostoliitto suostui rauhaan ja sota loppui, Moskovan rauhaan. Piste.

Sitten jatkobarbarossaan.
Suomen johto ei kunnioittanut rauhansopimusta. Kun tuli tieto päästä mukaan Barbarossaan, niin siihen lähdettiin innolla, kaikenlaista salailua ja peittelyä harjoittaen.
Lopputulos oli että kaksi kertaa joukkomme vetäytyivät Karjalasta ja sen menettäminen on nyt Suomen silloisen johdon typeryyden vuoksi pysyvä.

kyllä! kirjoitti:

Saksa tulisi vielä kerran hyökkäämään Neuvostoliittoon. Siksi Leningradin turvallisuuden vuoksi Stalin ehdotti aluevaihtoja toivoen että Suomi pysyisi puolueettomana. Se mikä ei poliitikoilta onnistunut, sen ratkaisivat sotilaat ja Karjala menetettiin.
Onneksi Neuvostoliitto suostui rauhaan ja sota loppui, Moskovan rauhaan. Piste.

Sitten jatkobarbarossaan.
Suomen johto ei kunnioittanut rauhansopimusta. Kun tuli tieto päästä mukaan Barbarossaan, niin siihen lähdettiin innolla, kaikenlaista salailua ja peittelyä harjoittaen.
Lopputulos oli että kaksi kertaa joukkomme vetäytyivät Karjalasta ja sen menettäminen on nyt Suomen silloisen johdon typeryyden vuoksi pysyvä.

Lue lisää

EI LISÄTTÄVÄÄ.

aivopesukone kirjoitti:

..kylläpäs täällä jaksetaan jauhaa tätä aihetta...ja varsinkin sitä kuka aloitti SODANKÄYNNIN...mutta kuka aloitti sitten sen sodan?? siinäpäs olisikin enemmälti miettimistä..tuskin tämän viestiketjun aloitttja kirjoittaja halusi että aloitetaan kinaamaan kaikkien tuntemasta tosiasiasta jota kyllä jaksetaan muistuttaa että siis jatkosota alkoi suomen osalta sillä että NL suoritti ilmapommituksia suomen alueelle...ja suomi totesi olevansa sodassa NL: kanssa...kait tuo lause nyt on äkkiä kinattu loppuun??? mutta ne syyt ja taustat ..tässä muutamassa kirjoituksessa onkin otettu asioita huomioon..esim. hankoniemi joka oli kyllä suomen puolelta paha paikka...saksan maihinnousu-uhka ja rintaman avaaminen leningradia vastaan täältä joko suomalaisten kanssa tai sitten suomalaisia ilman...? siis oliko saksalaiset enää tuossa vaiheessa uhka suomelle vaiko tosiasiassa jonkunlainen liittolainen...? tosiasiassa lapissa olevat saksalaisjoukot olivat kääntyneet marssille kohti NL: rajaa jo 18-19.6.1941...mahtoi tuo tieto olla suomalaisten käytettävissä kun se oli venäläiselläkin osapuolella...ja miettisin kyllä kun tätä asiaa kinataan että minkälaisella aikataululla suomen ja saksan suhteet lämpenivät...joidenkin tietojen mukaan suhteet alkoivat hitaan lämpenemisen jo tammikuussa 1940 eli talvisodan aikana...ja siitä sitten alkoikin suhteet kehittymään ilmeisesti välirauhan aikana nopeaankin tahtiin...kauttakulkusopimus lieni jonkunlainen näkyvä käännekohta..suomen poliittiselle johdolle oli kuitenkin silloin aika selvää että saksan ensisijainen vihollinen on kuitenkin NL ja lienivät olleen erittäin kiinnostuneita myös avaamaan täältä pohjoisesta käsin rintaman NL:a vastaan etenkin kun leningrad oli kuitenkin vieläkin suhteellisen lähellä suomea...elikkäs onko jollakulla tietoa milloin suomalaiset alkoivat saada saksalta viljaa ja aseita suuremmassa mittakaavassa...?? siitä vois sitten vetää jonkunlaisia johtopäätöksiä suhteiden lämmön asteesta...ja siitä mitä tietoja saksalaiset antoivat suomelle omista suunnitelmistaan...suomi oli kyllä kiistatta mukana saksan hyökkäyksessä NL:n kesällä 1941...mutta omat taustansahan tässäkin asiassa on ja talvisota ja venäläisten sanelemat ankarat rauhanehdot oli kyllä varmasti taustasyynä yksi pahimmista...kun rauhanneuvottelujen yksi välittäjäosapuoli ruotsin ulkoministeri gunther kuuli NL: ehdot suomelle niin hän kieltäytyi edes niitä esittelemästä ja samaa sanoivat englantilaiset ..että eihän ne ehdot ihan oikeudenmukaisimmat mahdolliset olleet ....

Lue lisää

Tavisota on jatkosotaan nähden täysin erillinen sota, jolla oli kuitenkin omat vaikutuksensa jatkosodan syntyyn.

Talvisodan jälkeen toteutui kaksi oleellista asiaa:
1. Paperille kirjoitettu rauhansopimus
2. Sotatoimien tosiasiallinen lakaaminen

Näin ollen jatkosota oli kokonaan uusi sota, joka johtui Suomeen kohdistuneiden paineiden lisäksi epäonnistuneesta diplomatiasta ja vääristä poliittisista päätöksistä. Toki olisi puhdasta jälkiviisautta sanoa minkälaisia päätöksiä sitten olisi pitänyt tehdä.

Jatkosota oli lopulta Suomelle tappio ja sillä ei saavutettu mitään, mitä ei oltaisi saavutettu myös sodan ulkopuolella pysytelussä, mikäli siinä olisi onnistuttu. Ruotsi onnistui pysyttelemään sodan ulkopuolella. Miksi Suomi ei olisi voinut onnistua pysyttelemään operaatio Barbadossan ulkopuollella?

Tosiasiassa emme tiedä olisiko Suomi onnistunut pusymään Ruotsin tavoin puolueettomana. Se kuitenkin tiedämme ettei Suomea johdettu ajopuuna, vaan johdonmukaisin päätöksin joissa sotaan liittymistä ei oltu poissuljettu.

Eduskunnan päätös sodasta edellytti Suomeen kohdistuneita sotatoimia, mutta Suomi valitsi potentiaalisen puolensa jo kauan ennen tuota tlannetta ja toimi johdonmukasesti sitä kohden. Toinen vaihtoehto olisi ollut valita selkeästi linjaksi puolueettomuus ja johdonmukaisesti toimia sitä kohden. Johdonmukaiseen puolueettomuuteen olisi toki liittynyt varautuminen mahdollisen hyökkäyksen varalta ilmansuunnasta riippumatta.

miksi Suomi ei jäänyt kirjoitti:

Tavisota on jatkosotaan nähden täysin erillinen sota, jolla oli kuitenkin omat vaikutuksensa jatkosodan syntyyn.

Talvisodan jälkeen toteutui kaksi oleellista asiaa:
1. Paperille kirjoitettu rauhansopimus
2. Sotatoimien tosiasiallinen lakaaminen

Näin ollen jatkosota oli kokonaan uusi sota, joka johtui Suomeen kohdistuneiden paineiden lisäksi epäonnistuneesta diplomatiasta ja vääristä poliittisista päätöksistä. Toki olisi puhdasta jälkiviisautta sanoa minkälaisia päätöksiä sitten olisi pitänyt tehdä.

Jatkosota oli lopulta Suomelle tappio ja sillä ei saavutettu mitään, mitä ei oltaisi saavutettu myös sodan ulkopuolella pysytelussä, mikäli siinä olisi onnistuttu. Ruotsi onnistui pysyttelemään sodan ulkopuolella. Miksi Suomi ei olisi voinut onnistua pysyttelemään operaatio Barbadossan ulkopuollella?

Tosiasiassa emme tiedä olisiko Suomi onnistunut pusymään Ruotsin tavoin puolueettomana. Se kuitenkin tiedämme ettei Suomea johdettu ajopuuna, vaan johdonmukaisin päätöksin joissa sotaan liittymistä ei oltu poissuljettu.

Eduskunnan päätös sodasta edellytti Suomeen kohdistuneita sotatoimia, mutta Suomi valitsi potentiaalisen puolensa jo kauan ennen tuota tlannetta ja toimi johdonmukasesti sitä kohden. Toinen vaihtoehto olisi ollut valita selkeästi linjaksi puolueettomuus ja johdonmukaisesti toimia sitä kohden. Johdonmukaiseen puolueettomuuteen olisi toki liittynyt varautuminen mahdollisen hyökkäyksen varalta ilmansuunnasta riippumatta.

Lue lisää

..niinpä..olen jo jonkunaikaa ihmetellyt ihan samaa kysymystä..suomen suuri ero tietysti ruotsiin nähden hän on tämä meidän onneton yhteinen pitkä rajamme NL:n kanssa mitä onnekkaammalla ruotsilla ei ole.... ja se että millä aikataululla ihan todellisesti saksan ja súomen välit lämpenivät..siinä onkin taasen mielenkiintoinen kysymys...onhan esitetty väitteitä joiden mukaan saksalta olisi tullut tietoja jo ennen talvisodan päättymistä suomelle mahdollisista jatkotoimenpiteistä tälle sodalle...jos nuo väitteet pitää paikkansa niin silloinhan puolueettomuutta ei edes harkittu suomessa yhtenä vaihtoehtona..?? ja vielä palaan tuohon talvisodan rauhaan ja etenkin hanko..sehän kuitenkin oli selkeä uhka saksan sotatoimille itämerellä..mitä saksalaiset olisi sille tehneet..? nousseet maihin suomen puolelle..ja mitä siitä olisi sitten seurannut?? siinäkin on taasen yksi ero suomella ja ruotsilla.saksalaisilla oli kuitenkin ihan selkeä intessi avata pohjoinen rintama NL:ää vastaan ja suomalaiset oli varmasti enemmän kuin kypsiä poimittavaksi mukaan tähän seikkailuun kun muistivat talvisodan kokemukset ja kouriintuntuvasti näimme että meidät jätettiin totaalisen yksin NL:oa vastaan. kyllä suomella oli kohtuullisen vaikeat paikat viime sotien aikana...poliittisesti vaikeita ratkaisuja jouduttiin tekemään...

miksi Suomi ei jäänyt kirjoitti:

Tavisota on jatkosotaan nähden täysin erillinen sota, jolla oli kuitenkin omat vaikutuksensa jatkosodan syntyyn.

Talvisodan jälkeen toteutui kaksi oleellista asiaa:
1. Paperille kirjoitettu rauhansopimus
2. Sotatoimien tosiasiallinen lakaaminen

Näin ollen jatkosota oli kokonaan uusi sota, joka johtui Suomeen kohdistuneiden paineiden lisäksi epäonnistuneesta diplomatiasta ja vääristä poliittisista päätöksistä. Toki olisi puhdasta jälkiviisautta sanoa minkälaisia päätöksiä sitten olisi pitänyt tehdä.

Jatkosota oli lopulta Suomelle tappio ja sillä ei saavutettu mitään, mitä ei oltaisi saavutettu myös sodan ulkopuolella pysytelussä, mikäli siinä olisi onnistuttu. Ruotsi onnistui pysyttelemään sodan ulkopuolella. Miksi Suomi ei olisi voinut onnistua pysyttelemään operaatio Barbadossan ulkopuollella?

Tosiasiassa emme tiedä olisiko Suomi onnistunut pusymään Ruotsin tavoin puolueettomana. Se kuitenkin tiedämme ettei Suomea johdettu ajopuuna, vaan johdonmukaisin päätöksin joissa sotaan liittymistä ei oltu poissuljettu.

Eduskunnan päätös sodasta edellytti Suomeen kohdistuneita sotatoimia, mutta Suomi valitsi potentiaalisen puolensa jo kauan ennen tuota tlannetta ja toimi johdonmukasesti sitä kohden. Toinen vaihtoehto olisi ollut valita selkeästi linjaksi puolueettomuus ja johdonmukaisesti toimia sitä kohden. Johdonmukaiseen puolueettomuuteen olisi toki liittynyt varautuminen mahdollisen hyökkäyksen varalta ilmansuunnasta riippumatta.

Lue lisää

"Ruotsi onnistui pysyttelemään sodan ulkopuolella. Miksi Suomi ei olisi voinut onnistua pysyttelemään operaatio Barbadossan ulkopuollella?"

Ruotsi ei ollut Neuvostoliiton naapuri, joten se ei ollut tarpeellinen hyökkäysalusta Saksalle. Se ei ollut käynyt talvisotaa ja sitä Neuvostoliitto ei painostanut ja uhkaillut kuten Suomea.

"Toinen vaihtoehto olisi ollut valita selkeästi linjaksi puolueettomuus ja johdonmukaisesti toimia sitä kohden."

Puolueettomuutta kokeiltiin talvisodan alla. Neuvostoliiton neuvottelijat itse sanoivat, että Suomen puolueettomuus ei heitä kiinnosta. Otimme opiksi.

"Johdonmukaiseen puolueettomuuteen olisi toki liittynyt varautuminen mahdollisen hyökkäyksen varalta ilmansuunnasta riippumatta."

Mutta mistä resurssit? Aseitahan ei saatu mistään ja ruuastakin oli pulaa. Yksinkertainen tosiasia on, että puolueettomuuteen ei ollut mitään edellytyksiä, eikä se meitä auttanut talvisodan allakaan.

aivopesukone kirjoitti:

..niinpä..olen jo jonkunaikaa ihmetellyt ihan samaa kysymystä..suomen suuri ero tietysti ruotsiin nähden hän on tämä meidän onneton yhteinen pitkä rajamme NL:n kanssa mitä onnekkaammalla ruotsilla ei ole.... ja se että millä aikataululla ihan todellisesti saksan ja súomen välit lämpenivät..siinä onkin taasen mielenkiintoinen kysymys...onhan esitetty väitteitä joiden mukaan saksalta olisi tullut tietoja jo ennen talvisodan päättymistä suomelle mahdollisista jatkotoimenpiteistä tälle sodalle...jos nuo väitteet pitää paikkansa niin silloinhan puolueettomuutta ei edes harkittu suomessa yhtenä vaihtoehtona..?? ja vielä palaan tuohon talvisodan rauhaan ja etenkin hanko..sehän kuitenkin oli selkeä uhka saksan sotatoimille itämerellä..mitä saksalaiset olisi sille tehneet..? nousseet maihin suomen puolelle..ja mitä siitä olisi sitten seurannut?? siinäkin on taasen yksi ero suomella ja ruotsilla.saksalaisilla oli kuitenkin ihan selkeä intessi avata pohjoinen rintama NL:ää vastaan ja suomalaiset oli varmasti enemmän kuin kypsiä poimittavaksi mukaan tähän seikkailuun kun muistivat talvisodan kokemukset ja kouriintuntuvasti näimme että meidät jätettiin totaalisen yksin NL:oa vastaan. kyllä suomella oli kohtuullisen vaikeat paikat viime sotien aikana...poliittisesti vaikeita ratkaisuja jouduttiin tekemään...

Lue lisää

Viittaat tuohon Göringin lupaukseen rauhan vääryyksien korjaamisesta suursodan loppuratkaisussa. En panisi sille painoa kovin paljon. Tilannehan oli se, että liittoutuneiden väliintulo oli tarkoitettu syyksi ottaa haltuun Ruotsin malmikentät. Saksa käytti Ruotsin malmia eikä voinut hyväksyä tällaista ratkaisua. Siksi Suomi piti saada tekemään rauha hinnalla millä hyvänsä. Tässä tarkoituksessa suomalaisille syötettiin lupauksia rauhanehtojen väliaikaisuudesta.

aivopesukone kirjoitti:

..niinpä..olen jo jonkunaikaa ihmetellyt ihan samaa kysymystä..suomen suuri ero tietysti ruotsiin nähden hän on tämä meidän onneton yhteinen pitkä rajamme NL:n kanssa mitä onnekkaammalla ruotsilla ei ole.... ja se että millä aikataululla ihan todellisesti saksan ja súomen välit lämpenivät..siinä onkin taasen mielenkiintoinen kysymys...onhan esitetty väitteitä joiden mukaan saksalta olisi tullut tietoja jo ennen talvisodan päättymistä suomelle mahdollisista jatkotoimenpiteistä tälle sodalle...jos nuo väitteet pitää paikkansa niin silloinhan puolueettomuutta ei edes harkittu suomessa yhtenä vaihtoehtona..?? ja vielä palaan tuohon talvisodan rauhaan ja etenkin hanko..sehän kuitenkin oli selkeä uhka saksan sotatoimille itämerellä..mitä saksalaiset olisi sille tehneet..? nousseet maihin suomen puolelle..ja mitä siitä olisi sitten seurannut?? siinäkin on taasen yksi ero suomella ja ruotsilla.saksalaisilla oli kuitenkin ihan selkeä intessi avata pohjoinen rintama NL:ää vastaan ja suomalaiset oli varmasti enemmän kuin kypsiä poimittavaksi mukaan tähän seikkailuun kun muistivat talvisodan kokemukset ja kouriintuntuvasti näimme että meidät jätettiin totaalisen yksin NL:oa vastaan. kyllä suomella oli kohtuullisen vaikeat paikat viime sotien aikana...poliittisesti vaikeita ratkaisuja jouduttiin tekemään...

Lue lisää

...mistä se kaikki asemateriaali ja arsenaali oikein tupsahti yhtäkkiä suomen taistelevan armeijan käsiin silloin kesällä 1941...? (talvisotahan käytiin suurinpiirtein koivunhaloilla ja käytetyillä viinapulloilla kun silloinhan meillä oli koko maailman myötätunto puolellamme ja länsiliittoutuneiltahan saimme runsasta aseapua..) eikait sentään vain hetkeä ennen rajan ylitystä taikka kuukautta ennen sotatoimien alkamista...? millä aikataululla armeijaa on aloitettu aseistamaan suomessa välirauhan aikana koskapa materiaalia oli ilmeisesti aika runsaanpuoleisesti silloin jatkosodan alussa käytettävissä...?? siinä voisi olla jonkunlainen avain siihen kysymykseen että oliko puolueettomuus suomen johdolle ihan vakava vaihtoehto ollenkaan..?

realisti#1 kirjoitti:

Viittaat tuohon Göringin lupaukseen rauhan vääryyksien korjaamisesta suursodan loppuratkaisussa. En panisi sille painoa kovin paljon. Tilannehan oli se, että liittoutuneiden väliintulo oli tarkoitettu syyksi ottaa haltuun Ruotsin malmikentät. Saksa käytti Ruotsin malmia eikä voinut hyväksyä tällaista ratkaisua. Siksi Suomi piti saada tekemään rauha hinnalla millä hyvänsä. Tässä tarkoituksessa suomalaisille syötettiin lupauksia rauhanehtojen väliaikaisuudesta.

Lue lisää

..olla aivan totta! kuitenkin täytyy muistaa että göring vaikka nykykäsityksen mukaan onkin leimattu aikamoiseksi pelleksi oli kuitenkin saksan kakkosmies siihen aikaan ja muistaakseni valittuu hitlerin seuraajaksi eli ei pitäisi kyllä suustaan päästää näinkin suuria sammakoita jos ei niissä mitään pohjaa ole(tämä on yksityistä ajattelua)..hallituksen käsitellessä talvisodan rauhanehtoja ja mahdollista rauhansopimusta NL:n kanssa viitataan joihinkin tietoihin berliinistä...ja nekin oli pikkasen ristiriitaisia että oliko kyseessä kuitenkaan mikään lupaus uudesta sodasta vaiko pelkästään ajatus että kun suurselkkaus aikanaan päättyy niin rajat otetaan uuteen käsittelyyn...

aivopesukone kirjoitti:

..olla aivan totta! kuitenkin täytyy muistaa että göring vaikka nykykäsityksen mukaan onkin leimattu aikamoiseksi pelleksi oli kuitenkin saksan kakkosmies siihen aikaan ja muistaakseni valittuu hitlerin seuraajaksi eli ei pitäisi kyllä suustaan päästää näinkin suuria sammakoita jos ei niissä mitään pohjaa ole(tämä on yksityistä ajattelua)..hallituksen käsitellessä talvisodan rauhanehtoja ja mahdollista rauhansopimusta NL:n kanssa viitataan joihinkin tietoihin berliinistä...ja nekin oli pikkasen ristiriitaisia että oliko kyseessä kuitenkaan mikään lupaus uudesta sodasta vaiko pelkästään ajatus että kun suurselkkaus aikanaan päättyy niin rajat otetaan uuteen käsittelyyn...

Lue lisää

Saksahan hyökkäsi Neuvostoliittoon, sen me tiedämme. Barbarossa-suunnitelman ensimmäinen versio kuitenkin valmistui vasta loppukesästä -40. Minkä verran Göringillä tai edes Hitlerillä on ollut varmuutta tuon suunnitelman laatimisesta tammi-helmikuussa -40, on arvoitus. Sitä pidän kuitenkin varmana, että Göringin lupausten tarkoituksena oli pitää liittoutuneet poissa Ruotsin malmikentiltä.

aivopesukone kirjoitti:

...mistä se kaikki asemateriaali ja arsenaali oikein tupsahti yhtäkkiä suomen taistelevan armeijan käsiin silloin kesällä 1941...? (talvisotahan käytiin suurinpiirtein koivunhaloilla ja käytetyillä viinapulloilla kun silloinhan meillä oli koko maailman myötätunto puolellamme ja länsiliittoutuneiltahan saimme runsasta aseapua..) eikait sentään vain hetkeä ennen rajan ylitystä taikka kuukautta ennen sotatoimien alkamista...? millä aikataululla armeijaa on aloitettu aseistamaan suomessa välirauhan aikana koskapa materiaalia oli ilmeisesti aika runsaanpuoleisesti silloin jatkosodan alussa käytettävissä...?? siinä voisi olla jonkunlainen avain siihen kysymykseen että oliko puolueettomuus suomen johdolle ihan vakava vaihtoehto ollenkaan..?

Lue lisää

Eversti Veltjensin matka Suomeen asekauppa-asioissa sijoittuu elokuuhun -40. Tällöin sovittiin asekaupoista. Ongelmana oli tietenkin se, että kun tällä tavalla Saksa osoitti mielenkiintoa Suomea kohtaan, ei Suomella ollut varaa sitä mielenkiintoa sammuttaa. Suomen sodankäynti jatkosodassa oli riippuvaista Saksan tuesta, kuten täällä on monessa erillissotakeskustelussa todisteltu. Suomi ei siis voinut heittäytyä puolueettomaksi aseet hankittuaan, koska tästä olisi seurannut jääminen yksin Neuvostoliittoa vastaan. Tähän taas Suomella ei paremminkaan aseistettuna olisi ollut varaa. Toisaalta, mitä selvemmiksi Saksan hyökkäysvalmistelut kävivät, sitä uhanalaisemmaksi kävi Suomen asema Neuvostoliiton taholta. Neuvostoliitto oli perustellut talvisotaa Saksan hyökkäysuhalla. Nyt tästä uhasta oli tulossa totta. Olisiko Neuvostoliitto jäänyt odottamaan rajalle Saksan hyökkäystä? Neuvotteluissa ennen talvisotaa se oli ainakin tällaisen vaihtoehdon selvästi suomalaisten kuullen hylännyt eikä meillä Neuvostoliiton välirauhan aikaisen käytöksen perusteella ollut aihetta olettaa muuta.

Puolueettomuus ei ollut realistinen vaihtoehto.

realisti#1 kirjoitti:

Saksahan hyökkäsi Neuvostoliittoon, sen me tiedämme. Barbarossa-suunnitelman ensimmäinen versio kuitenkin valmistui vasta loppukesästä -40. Minkä verran Göringillä tai edes Hitlerillä on ollut varmuutta tuon suunnitelman laatimisesta tammi-helmikuussa -40, on arvoitus. Sitä pidän kuitenkin varmana, että Göringin lupausten tarkoituksena oli pitää liittoutuneet poissa Ruotsin malmikentiltä.

Lue lisää

..ainakin selvää että ruotsin malmi ja katkeamattomat kuljetukset olivat saksalle elintärkeitä niitä ei voinut riskeerata ja siinä oli saksalle tärkeää saada sota loppumaan suomen ja NL:n välillä aivan samaa mieltä..siihen väliin sitten sopisi tällainen lausuma/lupaus...barbarossa suunnitelman laatimisen aikataulukaan ei välttämättä ole kovin tärkeä seikka tässä(omaa ajattelua taasen) koskapa saksan todellinen ja tiedostettu vihollinen pitkällä tähtäimellä oli jo tuolloin tammi-helmikuussa kuitenkin viime kädessä NL silloisista sopimuksista huolimatta...hyökkäys olisi jokatapauksessa tulossa puolin taikka toisin ...koko kansallissosialismihan perustui tavallaan kommunismin vastustukseen melkeinpä ja jos ei NL ollut silloinen kommunismin pesäke niin mikä sitten oli?? muistamme herr hitlerin elintila puheet ja herra ei todellakaan tarkoittanut että pelkkä puolikas puolaa olisi riittänyt siihen lebensraumiin...

realisti#1 kirjoitti:

Eversti Veltjensin matka Suomeen asekauppa-asioissa sijoittuu elokuuhun -40. Tällöin sovittiin asekaupoista. Ongelmana oli tietenkin se, että kun tällä tavalla Saksa osoitti mielenkiintoa Suomea kohtaan, ei Suomella ollut varaa sitä mielenkiintoa sammuttaa. Suomen sodankäynti jatkosodassa oli riippuvaista Saksan tuesta, kuten täällä on monessa erillissotakeskustelussa todisteltu. Suomi ei siis voinut heittäytyä puolueettomaksi aseet hankittuaan, koska tästä olisi seurannut jääminen yksin Neuvostoliittoa vastaan. Tähän taas Suomella ei paremminkaan aseistettuna olisi ollut varaa. Toisaalta, mitä selvemmiksi Saksan hyökkäysvalmistelut kävivät, sitä uhanalaisemmaksi kävi Suomen asema Neuvostoliiton taholta. Neuvostoliitto oli perustellut talvisotaa Saksan hyökkäysuhalla. Nyt tästä uhasta oli tulossa totta. Olisiko Neuvostoliitto jäänyt odottamaan rajalle Saksan hyökkäystä? Neuvotteluissa ennen talvisotaa se oli ainakin tällaisen vaihtoehdon selvästi suomalaisten kuullen hylännyt eikä meillä Neuvostoliiton välirauhan aikaisen käytöksen perusteella ollut aihetta olettaa muuta.

Puolueettomuus ei ollut realistinen vaihtoehto.

Lue lisää

talvisodan rauhanehdot varmisti ilmeisesti jatkosodan omalla tavallaan..eli tosiasia taitaa olla se että suomen maantieteellinen asema ja täysin eristyksissä muualta oleva asema ei sallinut muuta kuin yhteistyön joko saksan taikka NL:n kanssa ja käyty talvisota jätti sitten vain käytännössä yhden mahdollisuuden...mutta se että olisiko NL jäänyt odottamaan saksan hyökkäystä rajalle?? se oli ennen talvisotaa se tieto ja täytyy muistaa että NL koki todennäköisesti aikamoisen yllätyksen suomen vastustuskyvystä...olisiko sitten hyökännyt samaan aikaan tänne kun itse joutui taistelemaan sananmukaisesti elämästä ja kuolemasta kesällä 1941..ja oliko NL:lla käytettävissä tänne meidän rintaman osalle semmoista hyökkäysvoimaa jota olisi tarvittu näinkin päättäväisen kansan nujertamiseen (varsinkin kun sitten oli tiedossa saksalaisten divisioonien läsnäolo lapissa)...täytyihän heidän jotakin oppia talvisodasta ja oppivathan ne kun katsotaan kesää -44 kannaksella kun alkoi NL:n suurhyökkäys suomalaisia vastaan siis nämähän on nyt ilmeisesti niitä kysymyksiä jota tässä alunperin on yritetty miettiä...? ymmärrän oikein hyvin esitettyjen tietojen pohjalta kantasi ja suomen silloisten poliittisten päättäjien kannan tähän kysymykseen..eli puolueettomuus oli suomen kohdalla mahdottomuus..silloisten epäluulojen ja tietojen valossa ja tietysti suurpoliittisen tilanteen kannalta....ja suomi oli puolensa valinnut olosuhteiden pakottamana tulevassa sodassa jo hyvissä ajoin ennen sitä hetkeä kun toteamme että NL aloitti sodan pommittamalla suomalaiskohteita....

kyllä! kirjoitti:

Saksa tulisi vielä kerran hyökkäämään Neuvostoliittoon. Siksi Leningradin turvallisuuden vuoksi Stalin ehdotti aluevaihtoja toivoen että Suomi pysyisi puolueettomana. Se mikä ei poliitikoilta onnistunut, sen ratkaisivat sotilaat ja Karjala menetettiin.
Onneksi Neuvostoliitto suostui rauhaan ja sota loppui, Moskovan rauhaan. Piste.

Sitten jatkobarbarossaan.
Suomen johto ei kunnioittanut rauhansopimusta. Kun tuli tieto päästä mukaan Barbarossaan, niin siihen lähdettiin innolla, kaikenlaista salailua ja peittelyä harjoittaen.
Lopputulos oli että kaksi kertaa joukkomme vetäytyivät Karjalasta ja sen menettäminen on nyt Suomen silloisen johdon typeryyden vuoksi pysyvä.

Lue lisää

On epä-älykästä tarkastella sotaa erikseen vain jatkosotana.

Oikea tarkastelunäkökulma alkaa vuodesta 1938 ja Jarsev-neuvotteluista. Loppu on Moskovassa tehty väliaikainen rauhansopimus 1944 ja sen vahvistaminen Pariisissa. Tämä on tapahtumaketju, joka vaikutti katkonaiselta mutta oli kuitenkin yksi kokonaisuus. Samat pelot ja uhmat olivat taustalla koko tämän ajan. Vain tuntemusten voimakkuudet vaihtelivat tuon ajan sisällä.

Neuvostoliiton kannalta kyseessä oli virallisesti Leningradin turvallisuusalueen laajennus. Tämän tavoite toteutui. Lisäksi NL sai sellaisen määräysvallan Suomeen ja sen politiikkaan, että se voi tuntea itsensä varmaksi ja tuirvatuksi.

Suomen kannalta kyse oli itsenäisen Suomen puolustamisesta. Tavoite toteutui vaikkakin Suomi menetti noin 15 % pinta-alastaan. Lisäksi sota muutti koko Suomen asennoitumisen perusteellisesti. Aiemmin vallinut Neuvostoliittoa halveksinut suhtautuminen muuttui. Sodan jälkeen Suomessa suhtauduttiin vuosikymmeniä pelokkaasti Neuvostoliittoon. Pyrittiin aavistanmaan Neuvostoliiton halut ja tarpeet sekä keskustelemaan vain myötäsukaisasti.

aivopesukone kirjoitti:

..olla aivan totta! kuitenkin täytyy muistaa että göring vaikka nykykäsityksen mukaan onkin leimattu aikamoiseksi pelleksi oli kuitenkin saksan kakkosmies siihen aikaan ja muistaakseni valittuu hitlerin seuraajaksi eli ei pitäisi kyllä suustaan päästää näinkin suuria sammakoita jos ei niissä mitään pohjaa ole(tämä on yksityistä ajattelua)..hallituksen käsitellessä talvisodan rauhanehtoja ja mahdollista rauhansopimusta NL:n kanssa viitataan joihinkin tietoihin berliinistä...ja nekin oli pikkasen ristiriitaisia että oliko kyseessä kuitenkaan mikään lupaus uudesta sodasta vaiko pelkästään ajatus että kun suurselkkaus aikanaan päättyy niin rajat otetaan uuteen käsittelyyn...

Lue lisää

..loppuaikana helmikuun lopussa hallituksen kokouksissa kun käsiteltiin NL:n rauhansopimus luonnosta vaatimuksineen..ei tainnut ainakaan virallisissa keskusteluissa olla esillä göringin mainittua lupausta. pikemminkin nähtiin suomen puolelta uhkana saksan sekaantuminen mahdollisesti sotaan. ja mitä ryti jo silloin puhui välirauhasta niin ilmeisesti tarkoitti vain että kun suursota lopullisesti on ohi ja lopulliset rauhanneuvottelut käydään niin siinä suomenkin asiat otettaisiin esille. ryti ainakin oli talvisodan aikana siinä ajatuksessa että länsivallat kuitenkin loppujen lopuksi voittaisivat koitoksen.

aivopesukone kirjoitti:

...mistä se kaikki asemateriaali ja arsenaali oikein tupsahti yhtäkkiä suomen taistelevan armeijan käsiin silloin kesällä 1941...? (talvisotahan käytiin suurinpiirtein koivunhaloilla ja käytetyillä viinapulloilla kun silloinhan meillä oli koko maailman myötätunto puolellamme ja länsiliittoutuneiltahan saimme runsasta aseapua..) eikait sentään vain hetkeä ennen rajan ylitystä taikka kuukautta ennen sotatoimien alkamista...? millä aikataululla armeijaa on aloitettu aseistamaan suomessa välirauhan aikana koskapa materiaalia oli ilmeisesti aika runsaanpuoleisesti silloin jatkosodan alussa käytettävissä...?? siinä voisi olla jonkunlainen avain siihen kysymykseen että oliko puolueettomuus suomen johdolle ihan vakava vaihtoehto ollenkaan..?

Lue lisää

>>...mistä se kaikki asemateriaali ja arsenaali oikein tupsahti yhtäkkiä suomen taistelevan armeijan käsiin silloin kesällä 1941...?

Minä kerron kirjoitti:

>>...mistä se kaikki asemateriaali ja arsenaali oikein tupsahti yhtäkkiä suomen taistelevan armeijan käsiin silloin kesällä 1941...?

..no pikkasen provostihan kyselin se myönnettäköön! arveluni oli että aseistus olisi hankittu pääasiassa saksasta ja saatu nimenomaan ehdoilla jotta suomi olisi ulkopoliittisesti sidottu lähemmäs saksaa...mutta toki tiedossa oli että talvisodan aikana aseita todella haalittiin ympäri maailman ja varsinaisiin sotatoimiinhan ei sitten ehtinyt kovinkaan paljoa materiaalia...poislukien ilmeisesti ruotsista hankittu tavara.. erittäin mielenkiintoiselta kuulostava kirjanen ..täytyy lueskella läpi jos jostakin löytyy... tuo on kuitenkin mielenkiintoinen kysymys tuo mahdollinen saksan painostus suomea kohtaan..saksa varmasti tiesi suomen lohduttoman tilanteen varsin hyvin silloin...ja kuinkahan paljon sitten loppujen lopuksi täytyi suomalaisia painostaa tiiviimpään yhtiestyöhön saksan kanssa..? silloin kun suomi aloitti/harkitsi rauhanneuvotteluja NL:n kanssa niin ilmeisesti länsivaltojen kanta jyrkimmillään oli silloin jos suomi tekee rauhan NL:n kanssa niin katsovat suomen siirtyneen saksan puolelle..mitäpä tuo kertonee/pehmenikö myöhemmin...? mahtaniskohan olla vain ollut kovan luokan painostusta sieltäkin puolelta..? länsivaltoja todennäköisesti kiinnosti sitten se paljon puhuttu ruotsin malmialueet ja vastaavasti saksaa kiinnosti malmin esteetön ja häiriötön kulku saksaan...sota suomessa ja varsinkin laajeneva/pitkittyvä johon sekaantuu saksan kannalta ulkopuoliset sopi kuitenkin ilmeisesti aika huonosti saksan turvallisuuskuvaan silloin ja siitä sitten saattoi johtua osaltaan läheneminen suomen ja saksan kanssa...ja tietysti mikäpä paremmin yhdistää kuin yhteinen vihollinen joka oli molemmille silloisessa uhkakuvassa sitten tämä NL.....

lisäpöytäkirjan puhtaaksi k... kirjoitti:

..loppuaikana helmikuun lopussa hallituksen kokouksissa kun käsiteltiin NL:n rauhansopimus luonnosta vaatimuksineen..ei tainnut ainakaan virallisissa keskusteluissa olla esillä göringin mainittua lupausta. pikemminkin nähtiin suomen puolelta uhkana saksan sekaantuminen mahdollisesti sotaan. ja mitä ryti jo silloin puhui välirauhasta niin ilmeisesti tarkoitti vain että kun suursota lopullisesti on ohi ja lopulliset rauhanneuvottelut käydään niin siinä suomenkin asiat otettaisiin esille. ryti ainakin oli talvisodan aikana siinä ajatuksessa että länsivallat kuitenkin loppujen lopuksi voittaisivat koitoksen.

Lue lisää

..olla että ei tuommoisia lupauksia oikein virallisesti käsitelläkään...saksalla kuitenkin oli jo siinä vaiheessa kun nähtiin että sota pitkittyy niin selkeä intressi saada sota loppumaan tavalla taikka toisella...?

aivopesukone kirjoitti:

...mistä se kaikki asemateriaali ja arsenaali oikein tupsahti yhtäkkiä suomen taistelevan armeijan käsiin silloin kesällä 1941...? (talvisotahan käytiin suurinpiirtein koivunhaloilla ja käytetyillä viinapulloilla kun silloinhan meillä oli koko maailman myötätunto puolellamme ja länsiliittoutuneiltahan saimme runsasta aseapua..) eikait sentään vain hetkeä ennen rajan ylitystä taikka kuukautta ennen sotatoimien alkamista...? millä aikataululla armeijaa on aloitettu aseistamaan suomessa välirauhan aikana koskapa materiaalia oli ilmeisesti aika runsaanpuoleisesti silloin jatkosodan alussa käytettävissä...?? siinä voisi olla jonkunlainen avain siihen kysymykseen että oliko puolueettomuus suomen johdolle ihan vakava vaihtoehto ollenkaan..?

Lue lisää

Niitä aseita oli aika lailla siellä Norjan satamissa:

Kun Saksa miehitti Norjan se takavarikoi Norjassa olleet 20 laivalastillista puolustustarvikkeita, jotka olivat Suomen omaisuutta ja tulossa Suomeen (Talvisodan aikaisia tilauksia).[xxxiii] Saksa piti ehtona sille, että sallisi tämän materiaalin (osittain sitä korvaavan materiaalin) tulon Suomeen sen, että Suomi tekee kauttakulkusopimuksen Saksan kanssa.[xxxiv]

Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986, sivu 152

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatkosodan_alku.htm

Pesuaivokone kirjoitti:

Niitä aseita oli aika lailla siellä Norjan satamissa:

Kun Saksa miehitti Norjan se takavarikoi Norjassa olleet 20 laivalastillista puolustustarvikkeita, jotka olivat Suomen omaisuutta ja tulossa Suomeen (Talvisodan aikaisia tilauksia).[xxxiii] Saksa piti ehtona sille, että sallisi tämän materiaalin (osittain sitä korvaavan materiaalin) tulon Suomeen sen, että Suomi tekee kauttakulkusopimuksen Saksan kanssa.[xxxiv]

Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986, sivu 152

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatkosodan_alku.htm

Lue lisää

...siltäpäs se näyttää..aseet siellä takavarikossa ...olipas siinä saksalaisilla herkullinen paikka poliittisesti ajateltuna...ja paljon muutakin luettavaa laitoit tuleen...tutkitaan...

Aivan hulivili veikko hän.

Muista lääkitys.

Ei mee läpi!

Lähes 90 % täällä käydystä keskustelusta koskee jatkosotaa.

Tunkio haisee, siksi sitä pengotaan kunnes palapelin palat alkavat loksahdella paikoilleen.

penkomatta kirjoitti:

Lähes 90 % täällä käydystä keskustelusta koskee jatkosotaa.

Tunkio haisee, siksi sitä pengotaan kunnes palapelin palat alkavat loksahdella paikoilleen.

Sillä aikaa kun me väännetään ees taas, menee muu maailma menojaan.

Jo nyt me ollaan aukko Pohjois-Euroopan puolustuksessa!

Itä rajamme on turvallisuuspalvelun hanskassa ja sä kulutat aikaa asiaan, jolle ei enää mitään mahda.

jatkosodan alussa jäi meille paskat kortit käteen ja niillä oli pelattava ja tällä vauhdilla ollaan samassa kusessa.

Provo kehrää... kirjoitti:

Aivan hulivili veikko hän.

Muista lääkitys.

Ei mee läpi!

Mutta jos todellakin tiedät asiat paremmin niin kerro toki jotain vaikka
ihan yleistä Mannerheimin vierailuista kansallissosialistiseen (= Natsi-
Saksa lyhyesti ilmaistuna) puolustusneuvoston puheenjohtajuuden
aikana 1931 - 39;

Tai kerro mitä tiedät von Rosenien ja Göringin porukoista;
siis:

1. Mannerheimin 'tiheät' vierailut natsi-Saksassa
2. Göring - von Rosen - Mannerheim -akseli
3. Saksan, USA:n, Englannin arkistolähteet


P.S. Tuo sana 'salaliitto' oli laitetu voimakkaasti lainausmerkkeihin, mutta
ilmeisesti et vain sitä ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää?

Provo kehrää... kirjoitti:

Aivan hulivili veikko hän.

Muista lääkitys.

Ei mee läpi!

Mutta jos todellakin tiedät asiat paremmin niin kerro toki jotain vaikka
ihan yleistä Manerheimin vierailuista kansallissosialistiseen (= Natsi-
Saksa lyhyesti ilmaistuna) puolustusneuvoston puheenjohtajuuden
aikana 1931 - 39;

- tai kerro mitä tiedät von Rosen ja Göringin porukoista; siis:

1. Mannerheimin 'tiheät' vierailut natsi-Saksassa
2. Goering - von Rosen - Manerheim -akseli
3. Saksan, USA:n, Englannin arkistolähteet ..


P.S. Tuo sana 'salaliitto' oli laitettu voimakkaasti lainausmerkkeihin, mutta
ilmeisesti et vain sitä ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää?

penkomatta kirjoitti:

Lähes 90 % täällä käydystä keskustelusta koskee jatkosotaa.

Tunkio haisee, siksi sitä pengotaan kunnes palapelin palat alkavat loksahdella paikoilleen.

Onhan se jo lopen pengottu eikä näissä keskusteluissa ole juurikas mitään uutta tullut esille. Kunhan samat jauhavat samaa asiaa.

Aloittaminenhan on sana, jonka merkitys muuttuu siitä riippuen, mihin alku pannaan ja mitä "aloittamisella" tarkoitetaan. Jos aloittamista siirretään vuoteen 1939 ja puhutaan välirauhasta tullaan toiseen loppupäätelmään kuin jos sotan aloittaminen ajoitetaan hetkeen jolloin saksalaiset lentokoneet laskutuivat Uttiin.

Kumpikaan osapuolihan ei julistanut sotaa toisilleen. Sotatoimet alkoivat neuvostopommituksilla, jolloin Suomi totesi joutuneensa sotaan. Neuvostoliittohan olisi voinut pikaisesti varmistaa, onko Suomen hallitus tietoinen ja antanut luvan saksalaisten välilaskulle paluulennolla omille lentokentilleen. Manoveerihan oli saksalaisilta oiva ja onnistunut yritys sitoa Suomi mukaan sotaan. He hyvin tiesivät mielialat Suomessa. Helsingin pommituksilla Neuvostoliitto varmisti asian. Täälläkin jotkut olivat varmasti jossakin vaiheessa etukäteen tietoisia välilaskuista. Suomen hallitus eikä ylin sotilasjohto tiettävästi ollut lupaa antanut. Sotasyyllisyystutkinnassakaan ei asia valjennut. Eikä valvontakomissiokaan siihen ruutia tuhlannut.

Kuten aikaisemmin olen jo kirjoittanut, kauttakulku Norjaan alkoi aikana, jolloin Stalin ja Hitler vielä olivat keskenään veljellisessä sopimussuhteessa. Sen suomalaiset jo tuolloin tiesivät, vaikka vasta lähivuosina Venäjä on sen tunnustanut. Neuvostoliittoahan harmitti vain se, että saksalaisia oli Suomen maaperällä ja Suomihan oli sopimuksessa sovittu Neuvostoliiton valta-alueeksi. Jotain oli muuttunut.... ja se huolestutti revanssihetkeä odottavia neuvostoliittolaisia. Siinä lomalaisten kuljetus Norjaan oli sivuasia.

vanha patriootti kirjoitti:

Onhan se jo lopen pengottu eikä näissä keskusteluissa ole juurikas mitään uutta tullut esille. Kunhan samat jauhavat samaa asiaa.

Aloittaminenhan on sana, jonka merkitys muuttuu siitä riippuen, mihin alku pannaan ja mitä "aloittamisella" tarkoitetaan. Jos aloittamista siirretään vuoteen 1939 ja puhutaan välirauhasta tullaan toiseen loppupäätelmään kuin jos sotan aloittaminen ajoitetaan hetkeen jolloin saksalaiset lentokoneet laskutuivat Uttiin.

Kumpikaan osapuolihan ei julistanut sotaa toisilleen. Sotatoimet alkoivat neuvostopommituksilla, jolloin Suomi totesi joutuneensa sotaan. Neuvostoliittohan olisi voinut pikaisesti varmistaa, onko Suomen hallitus tietoinen ja antanut luvan saksalaisten välilaskulle paluulennolla omille lentokentilleen. Manoveerihan oli saksalaisilta oiva ja onnistunut yritys sitoa Suomi mukaan sotaan. He hyvin tiesivät mielialat Suomessa. Helsingin pommituksilla Neuvostoliitto varmisti asian. Täälläkin jotkut olivat varmasti jossakin vaiheessa etukäteen tietoisia välilaskuista. Suomen hallitus eikä ylin sotilasjohto tiettävästi ollut lupaa antanut. Sotasyyllisyystutkinnassakaan ei asia valjennut. Eikä valvontakomissiokaan siihen ruutia tuhlannut.

Kuten aikaisemmin olen jo kirjoittanut, kauttakulku Norjaan alkoi aikana, jolloin Stalin ja Hitler vielä olivat keskenään veljellisessä sopimussuhteessa. Sen suomalaiset jo tuolloin tiesivät, vaikka vasta lähivuosina Venäjä on sen tunnustanut. Neuvostoliittoahan harmitti vain se, että saksalaisia oli Suomen maaperällä ja Suomihan oli sopimuksessa sovittu Neuvostoliiton valta-alueeksi. Jotain oli muuttunut.... ja se huolestutti revanssihetkeä odottavia neuvostoliittolaisia. Siinä lomalaisten kuljetus Norjaan oli sivuasia.

Lue lisää

Sotatoimet aloittivat saksalaiset pommikoneet ja suomalaisten miinanlaskut Viron vesille. Neuvostoliitto tiesi tiedustelutietojen perusteella Suomen liittyvän sotaan Saksan rinnalla.

taas... kirjoitti:

Sotatoimet aloittivat saksalaiset pommikoneet ja suomalaisten miinanlaskut Viron vesille. Neuvostoliitto tiesi tiedustelutietojen perusteella Suomen liittyvän sotaan Saksan rinnalla.

Lue lisää

pommittamalla Suomalaisia kaupunkeja ja ylittämällä laittomasti Suomen valtakunnan rajan.

Neuvostoliitto kirjoitti:

pommittamalla Suomalaisia kaupunkeja ja ylittämällä laittomasti Suomen valtakunnan rajan.

eivätkä tykkää, kun tuosta puhutaan.

Naapurissa on 80 miljoonaa ihmistä, jotka eivät tiedä tuosta yhtikäs mitään!

Mietikkääs sitä!

Eivät halua kirjoitti:

eivätkä tykkää, kun tuosta puhutaan.

Naapurissa on 80 miljoonaa ihmistä, jotka eivät tiedä tuosta yhtikäs mitään!

Mietikkääs sitä!

Sukulaistyttö opiskeli yliopistossa venäjää ja vuosituhannen vaihteessa oli Kiovan yliopistossa. Sikäläisille oli tullut uusi tieto talvisodasta, taisi Raatteentiekin hiukka kiinnostaa.

Sukulaistytön kanssa kirjoiteltiin kovasti sähköpostia ja joululomalla hän vei ison pinon talvisotaa käsittelevää materiaalia, jotta osaisi talvisodasta kertoa. Olipa sukulaistytönkin tiedoissa aukkoja Suomen talvisodasta ja jatkosodan alusta. Niitä ei 80- ja 90 luvun Suomalainen koululaitos kovin täsmällisesti käsitellyt.

Luettavasi on hyvää. Listan puutteena on yksipuolisuus. Pitää ottaa huomioon, että kirjailija esittää aina, tieten tai tietämättään, oman kantansa asiaan. Lukijan pitäisi tutustua usean vastakkaista kantaa edustavan kirjailijan kirjoihin. Esim seuraava edustaa vastakkaista osapuolta

Viktor Vladimirov: Kohti talvisotaa, Otava 1995