Isän nimen kertominen

Neuvola ei saa antaa tietoja eteenpäin. Kun lapsi syntyy ja tulee kutsu lastenvalvojalle niin siellä täytät isyyden selvittämisen vastustus kaavakkeen ja that´s it. Samalla kertaa voit hakea kaupungin maksamaa elatustukea.

Mies (sinkku,lapseton) pelkää rahanmenoa ja imagonsa kärsivän. Uhkailee tehdä jokaisesta mahdollisesta asiasta hankalan, jos nimeän hänet isäksi. Olen jo nyt väsynyt painostukseen, saati että pitäisi riidellä tulevat 18-v vain, että toinen saa tehtyä kiusaa. :/

asiallinen vastaus kirjoitti:

Neuvola ei saa antaa tietoja eteenpäin. Kun lapsi syntyy ja tulee kutsu lastenvalvojalle niin siellä täytät isyyden selvittämisen vastustus kaavakkeen ja that´s it. Samalla kertaa voit hakea kaupungin maksamaa elatustukea.

asiallisesta vastauksesta!

väsynyt kirjoitti:

Mies (sinkku,lapseton) pelkää rahanmenoa ja imagonsa kärsivän. Uhkailee tehdä jokaisesta mahdollisesta asiasta hankalan, jos nimeän hänet isäksi. Olen jo nyt väsynyt painostukseen, saati että pitäisi riidellä tulevat 18-v vain, että toinen saa tehtyä kiusaa. :/

Ensiksi haluan sanoa, että vaikka "kylmästä" asiasta puhun nyt (rahasta) en tarkoita nyt mitään pahaa..(saman sanoisin suoraan myös ystävättärelleni)

Oletko ajatellut lapsesi tulevaisuutta pitemmälle, kuin se lapsuus?? Perintöä?? Jne.
Mielestäni mies on velvollinen maksamaan lapsesta, ei me veronmaksajat ja sinä, vaan myös lapsen isän. Lapsesi on perintökaaressa perijänä, etkö halua sitä? Hän voi haluta tutustua isovanhempiinsa ja muihin verisukulaisiin ja heillä voisi olla hyvät, lämpimät välit.. ja se ikävin asia, lapsesi voi sairastua sellaiseen sairauteen, jossa tarvitaan tietoja tai jopa elimen siirtoa sellaisesta sukulaiselta, jolla samat geenit..

Nämä nyt oli sellaisia asioita, mitä myös kannattaisi miettiä lapsen kannalta. Ymmärrän, että olet väsynyt henkisesti lapselliseen painostukseen ja uhkailuun. (Vaihda numero salaiseksi) Mutta mieti vielä päästätkö hänet kuin koiran veräjästä...jaksamisia ja onnea raskauteen! Lapsesi tulee olemaan sinulle suuri ilo!

eri näkökulma kirjoitti:

Ensiksi haluan sanoa, että vaikka "kylmästä" asiasta puhun nyt (rahasta) en tarkoita nyt mitään pahaa..(saman sanoisin suoraan myös ystävättärelleni)

Oletko ajatellut lapsesi tulevaisuutta pitemmälle, kuin se lapsuus?? Perintöä?? Jne.
Mielestäni mies on velvollinen maksamaan lapsesta, ei me veronmaksajat ja sinä, vaan myös lapsen isän. Lapsesi on perintökaaressa perijänä, etkö halua sitä? Hän voi haluta tutustua isovanhempiinsa ja muihin verisukulaisiin ja heillä voisi olla hyvät, lämpimät välit.. ja se ikävin asia, lapsesi voi sairastua sellaiseen sairauteen, jossa tarvitaan tietoja tai jopa elimen siirtoa sellaisesta sukulaiselta, jolla samat geenit..

Nämä nyt oli sellaisia asioita, mitä myös kannattaisi miettiä lapsen kannalta. Ymmärrän, että olet väsynyt henkisesti lapselliseen painostukseen ja uhkailuun. (Vaihda numero salaiseksi) Mutta mieti vielä päästätkö hänet kuin koiran veräjästä...jaksamisia ja onnea raskauteen! Lapsesi tulee olemaan sinulle suuri ilo!

Mainitsemasi asiat ovat totta, ja olen ollut pitkään kahden vaiheilla.
Pelkään, että kiusanteko uuvuttaa minut henkisesti - siitä lapsi kärsii varmasti. Mies on suoraan sanonut, että mikäli hänet pakotetaan isyyteen, hän riitelee ja käräjöi joka asiasta, vain minulle kostaakseen. Vauva ei kuulema kiinnosta millään tavoin.
Ainakin nyt tuntuu siltä, että vietämme onnellisempaa elämää kahden.

-kyselijä- kirjoitti:

Mainitsemasi asiat ovat totta, ja olen ollut pitkään kahden vaiheilla.
Pelkään, että kiusanteko uuvuttaa minut henkisesti - siitä lapsi kärsii varmasti. Mies on suoraan sanonut, että mikäli hänet pakotetaan isyyteen, hän riitelee ja käräjöi joka asiasta, vain minulle kostaakseen. Vauva ei kuulema kiinnosta millään tavoin.
Ainakin nyt tuntuu siltä, että vietämme onnellisempaa elämää kahden.

sun tarvitse vaatia esim. elatusmaksuja tai muuta.
Kunhan isyys on todistettu, lapsi on kuitnkin oikeutettu perinnön lakiosaan, siis silloin kun sen aika tulee. Tähän ei voi edes se " isä " vaikuttaa.

-kyselijä- kirjoitti:

Mainitsemasi asiat ovat totta, ja olen ollut pitkään kahden vaiheilla.
Pelkään, että kiusanteko uuvuttaa minut henkisesti - siitä lapsi kärsii varmasti. Mies on suoraan sanonut, että mikäli hänet pakotetaan isyyteen, hän riitelee ja käräjöi joka asiasta, vain minulle kostaakseen. Vauva ei kuulema kiinnosta millään tavoin.
Ainakin nyt tuntuu siltä, että vietämme onnellisempaa elämää kahden.

Jos tuntuu, että nyt haluat antaa tilanteen rauhoittua, älä nimeä isää.
Kun arki lapsen kanssa on alkanut ja olet voimissasi, mieti asiaa uudestaan.

Minulle lastenvalvoja sanoi, että monet ilmoittavat isän 2-5 vuoden päästä, vaikka ensin eivät halunneet ilmoittaa.

Lepa77 kirjoitti:

sun tarvitse vaatia esim. elatusmaksuja tai muuta.
Kunhan isyys on todistettu, lapsi on kuitnkin oikeutettu perinnön lakiosaan, siis silloin kun sen aika tulee. Tähän ei voi edes se " isä " vaikuttaa.

se nyt on sanoa,että perintö odottaa kun isyys on tunnustettu... Tällä hetkellä vierestä seuraan kuinka henkisesti on raskasta vanhemmalleni setviä kuolleen "isänsä" asioita, jonka on tavannut vain muutaman kerran...

Perintö on typerin syy vaatia isyyden tunnustusta...

voi tunnustaa kirjoitti:

Jos tuntuu, että nyt haluat antaa tilanteen rauhoittua, älä nimeä isää.
Kun arki lapsen kanssa on alkanut ja olet voimissasi, mieti asiaa uudestaan.

Minulle lastenvalvoja sanoi, että monet ilmoittavat isän 2-5 vuoden päästä, vaikka ensin eivät halunneet ilmoittaa.

Tuntuu kyllä, että nyt pitäisi saada rauhoittua, synnytyksen jälkeen toipua ja järjestää elämää uusia rutiineita kuntoon. Jos sitten myöhemmin vaikka jaksaisi. Hyvä tietää, että silloinkin on mahdollisuus.

-kyselijä- kirjoitti:

Tuntuu kyllä, että nyt pitäisi saada rauhoittua, synnytyksen jälkeen toipua ja järjestää elämää uusia rutiineita kuntoon. Jos sitten myöhemmin vaikka jaksaisi. Hyvä tietää, että silloinkin on mahdollisuus.

Tätä minä vähän ounastelinkin, että tässä on kyse isän "edusta" eikä lapsen.

Tosiasia on, että jos nyt suostut isän kynnysmatoksi, niin saat tehdä sitä lopun ikääsi. Alistutko miehen uhkailuihin ja pelotteluihin vai päätätkö itse omasta ja lapsesi elämästä.

Pyydä tarvittaessa apua ystäviltäsi, lastenvalvojalta, neuvolasta, asianajajalta, turvkodista jne. Kyllä uhkailut aikanaan loppuvat, usein jo siinä vaiheessa, kun asianajaja on ensimmäisen kerran ottanut yhteyttä.

-kyselijä- kirjoitti:

Mainitsemasi asiat ovat totta, ja olen ollut pitkään kahden vaiheilla.
Pelkään, että kiusanteko uuvuttaa minut henkisesti - siitä lapsi kärsii varmasti. Mies on suoraan sanonut, että mikäli hänet pakotetaan isyyteen, hän riitelee ja käräjöi joka asiasta, vain minulle kostaakseen. Vauva ei kuulema kiinnosta millään tavoin.
Ainakin nyt tuntuu siltä, että vietämme onnellisempaa elämää kahden.

Mistä asiasta mies voisi käräjöidä kostaakseen?

Jossu¤ kirjoitti:

Mistä asiasta mies voisi käräjöidä kostaakseen?

Hän itse sanoi että tekee kaiken niin vaikeaksi kuin mahdollista ja nostaa riidan, vaikka käräjöi jokaisesta asiasta (alkaen lapsen nimestä, kummeista, elatusmaksuista, tapaamisista, huoltajan lupien antamisesta yms).
Onko tämä kaikki mahdollista ja mitä takataskusta vielä löytyykään, en tiedä.
Ko ihminen pelottaa jo nykyisellään riittävästi, saati että pitäisi uskoa lasta tulevaisuudessa hänen hoiviinsa.

-kyselijä- kirjoitti:

Hän itse sanoi että tekee kaiken niin vaikeaksi kuin mahdollista ja nostaa riidan, vaikka käräjöi jokaisesta asiasta (alkaen lapsen nimestä, kummeista, elatusmaksuista, tapaamisista, huoltajan lupien antamisesta yms).
Onko tämä kaikki mahdollista ja mitä takataskusta vielä löytyykään, en tiedä.
Ko ihminen pelottaa jo nykyisellään riittävästi, saati että pitäisi uskoa lasta tulevaisuudessa hänen hoiviinsa.

saa isä myös tapaamisoikeuden lapseen...tai siis lapsella on oikeus nähdä isäänsä.

Eli jos isä haluaa olla hankala niin sitä pystyy myös olemaan. Tapaamisia et voi estää ja ne tapahtuu sitten vaikka valvotusti.

Isähän voi mennä käräjille huoltajuusmuodosta, tapaamisista, elatuksen määrästä ym...

Ehkä tärkein lähtökohta mitä miettiä niin olisi,että onko isä henkisesti kypsä isäksi... jos on valmis kiusallaan tekemään kaiken vaikeaksi, eli myös lapsen kustannuksella niin en usko,että tunnustus on enää lapsenkaa etu ja isä ei todellakaan ole henkisesti valmis isäksi.

Sinuna katsoisin miten asiat lähtee menemään lapsen syntymän jälkeen,että herääkö isällä aidot isyyden tunteet vai ei ja saattaa mielikin muuttua ja jopa vapaaehtoisesti tunnustaa isyyden.

Pakolla ei saa hyvää. Joten katsele rauhassa miten asiat lähtee rullaamaan.

Itse en koe,että sillä olisi paljoa merkitystä lapselle,että lukeeko jossain paperissa isän nimi vai ei,vai että kerrotko sitten kun lapsi sitä isän nimeä kysyy,että kuka se isä on. Itse en ole koskaan edes nähnyt syntymätodistustani, jossa isäni nimi on niin miksi sillä olisi niin hirmuinen merkitys alle vuoden ikäiselle lapselle.

Jos lapsi itse haluaa, että isä tunnustaa isyyden niin se on mahdollista lapsen täytettyä 15 vuotta... Eli siis lapsi itse tätä vaatii.

Suosittelen pohtimaan asiaa pitemmällä tähtäimellä ja niin,ettei tunnustuksen motiivit ole vain elatus ja perintö.

-kyselijä- kirjoitti:

Hän itse sanoi että tekee kaiken niin vaikeaksi kuin mahdollista ja nostaa riidan, vaikka käräjöi jokaisesta asiasta (alkaen lapsen nimestä, kummeista, elatusmaksuista, tapaamisista, huoltajan lupien antamisesta yms).
Onko tämä kaikki mahdollista ja mitä takataskusta vielä löytyykään, en tiedä.
Ko ihminen pelottaa jo nykyisellään riittävästi, saati että pitäisi uskoa lasta tulevaisuudessa hänen hoiviinsa.

varakas, kun kun hän katsoo, että hänellä on "varaa" käräjöidä? Taitaa vaan kiristää, jotta pääsis pälkähästä eli maksamasta elatusapua...ei vaikuta uskottavalta että noista kaikista mainitsemistasi voi edes käräjöidä...eli kummeistakin ym...Ei taida olla "isin päänuppi" kondiksessa.

isä kovin kirjoitti:

varakas, kun kun hän katsoo, että hänellä on "varaa" käräjöidä? Taitaa vaan kiristää, jotta pääsis pälkähästä eli maksamasta elatusapua...ei vaikuta uskottavalta että noista kaikista mainitsemistasi voi edes käräjöidä...eli kummeistakin ym...Ei taida olla "isin päänuppi" kondiksessa.

kysymys,että kannattaako tuollaiselta vaatimalla vaatia tunnustusta vain esim. elatusten takia...

Tunnustuksen myötä kun tulee muutakin.

-kyselijä- kirjoitti:

Hän itse sanoi että tekee kaiken niin vaikeaksi kuin mahdollista ja nostaa riidan, vaikka käräjöi jokaisesta asiasta (alkaen lapsen nimestä, kummeista, elatusmaksuista, tapaamisista, huoltajan lupien antamisesta yms).
Onko tämä kaikki mahdollista ja mitä takataskusta vielä löytyykään, en tiedä.
Ko ihminen pelottaa jo nykyisellään riittävästi, saati että pitäisi uskoa lasta tulevaisuudessa hänen hoiviinsa.

Lapsen isä kuulostaa todellakin ns. keskenkasvuiselta...

Sinähän olet yksinhuoltaja (tästä älä luovu missään nimessä, vaan pidä siitä kiinni kynsin hampain, vaikka mies uhkailisi kuinka esim. hakevansa yhteishuoltajuutta) ja päätät lapsesi nimet, koulun, hoidon jne. lapsella on oikeus tavata isäänsä säännöllisesti, jos isä nyt edes haluaa tutustua lapseensa. Tiedän tapauksia, joissa tapaamiset on järjestetty esim. lapsenvalvojan luona tai esim. lapsen iso- vanhempien kotona. Voit vaatia sitä vedoten siihen, että isä ei ole tasapainossa ja pelkäät häntä. Luulen, että nyt hän (lapsen isä) on niin vihainen ja järkyttynyt, että puhuu mitä sattuun ja uhkailulla yrittää sinut vaientaa. Mutta ehkäpä hän ei sitten todellisuudessa tee yhtään mitään. (on niitä miehiä, että huutaa ja mesoaa, mutta ei saa mitään aikaiseksi??)

Kannatta varmaan nyt kuitenkin antaa hetkeksi asian olla ja kerätä voimia itselle, että jaksaa loppuraskauden ja hoitaa sitten sitä suloista vauvelia. Juttele seuraavalla kerralla neuvolassa ja katso mitä palautetta sieltä saat. Meillä kaikilla tahtoo olla omat mielipiteet ja jos kaikkia kuuntelet, niin väsytät itsesi ja kohta et voi edes nukkua, kun pää on pyörällä niin monia vaihtoehtoja. Sen on elämä minulle opettanut. Jaksamisia ja Rauhaisaa Joulua!!

Aloittajan tapauksessa mies on sinkku, lapseton.

tässä tapauksessa kirjoitti:

Aloittajan tapauksessa mies on sinkku, lapseton.

pakoilevista isistä(siittäjistä)oli yleinen, eli käsitin, että aloittajalla eri tilanne, mutta vastuunpakoilijoita on paljon - "varattuja" tai vapaita "suojelueläimiä"...miten vaan.
Joka tapauksessa itseäni on suorastaan suututtanut ne/he, jotka katsovat, että "isiä" tulee suojella...nimiä/nimeä eikä saa paljastaa kenellekään. Mihin äiti pääsee omasta osuudestaan...ei mihinkään...jos ei tee aborttia, tai ei anna lasta pois.