Meillä on yhteensä rahaa vajaat 100 000 €. Vaimon tileillä on 60% ja miehen siis 40%
Muuta omaisuutta vaimolla on 300 000 €:n arvoinen asunto-osake ja miehellä 12 000 €; arvoinen auto. Yhteistä koti-irtaimistoa on, mutta ei arvotauluja eikä arvohuonekaluja.
Miten kaksi aikuista tytärtämme perivät omaisuuttamme, jos perinnönjättäjä ensin a)vaimo tai b)mies. Muita perinnönsaajia ei ole. Minkäänlaista testamenttia ei ole.
Tasingon määräytyminen on kiinnostava pointti.
Muuta omaisuutta vaimolla on 300 000 €:n arvoinen asunto-osake ja miehellä 12 000 €; arvoinen auto. Yhteistä koti-irtaimistoa on, mutta ei arvotauluja eikä arvohuonekaluja.
Miten kaksi aikuista tytärtämme perivät omaisuuttamme, jos perinnönjättäjä ensin a)vaimo tai b)mies. Muita perinnönsaajia ei ole. Minkäänlaista testamenttia ei ole.
Tasingon määräytyminen on kiinnostava pointti.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei silloin mitään tasinkoa makseta, kun toinen on kuollut.
Pesän netto-omaisuus jaetaan kahdella. Toisen puolen saa eloon jäänyt leski ja toisen puolen jakavat rintaperilliset keskenään.
Yhteistä asuntoa rintaperilliset eivät voi ilman lesken suostumusta jakaa, vaan leski saa jäädä siihan halutessaan asumaan.
...ristiriidassa keskenään.
Nimimerkki "joutomies" vastaa, että köyhempi saa leskeksi jäätyään varakkaamman puolisonsa omaisuudesta tasinkona puolet. Puolet vainajan omaisuudesta menee perinnönsaajille.
Nimimerkki "miehenkuva" vastaa, että mitään tasinkoa ei makseta, kun toinen on kuollut.
Pesän netto-omaisuus jaetaan kahdella. Toisen puolen saa eloon jäänyt leski ja toisen puolen jakavat rintaperilliset keskenään.
Vastasin lasten perivän puolet pesän netto-omaisuudesta, en tarkoittanut pelkästään vainajan omaisuutta.
...varsinaiseen kysymykseeni oli selvä.
Jos varakkaampi puoliso jää leskeksi, ei hänen nimissään olevaa omaisuutta tai edes osaa siitä peri kukaan ennenkuin vasta tämän kuoltua.
Onko niin vai ei. Sen haluaisin tietää. Keskinäistä tai mitään muutakaan testamenttia eikä avioehtoa ei ole.
Sorry, jos huolimattomalla sanalla "pelkästään" sekotin jo selvän asian, että lesken ei tarvitse antaa perillisille tasinkoa.
Hyvää Joulua!
Olle
Lapset perivät kuolleen isänsä tai äitinsä, mutta tasinkoa ei tarvitse antaa perillisille.
Vaimon ollessa rikkaampi, niin miehen kuollessa ensin lapset perivät vain hänen omaisuutensa.
Vaimon kuollessa ensin, niin mies saa tasinkoa vaimonsa omaisuudesta ja lapset perivät siis puolet pesän netto-omaisuudesta.
...ristiriitaiset. Pyydän lukemaan tämän osaston, siis Laki & rikos > Perintö ja testamenttiosastolla kommenttini nimimerkille "miehenkuva". Kommentoi sitä minua varten jotenkin.
Kiitos
Olle
Siirrän vastaukseni johonkin
En keksinyt, mikä tässä kiikastaa, kun tapaus on aivan selvä. Oletus, että avioehtoa ei ole.
Yhteenlaskettu omaisuus on 412000 irtaimisto, josta vaimo omistaa 360 000 ja mies 52 000.
a) vaimo kuolee. Mies saa 206 000. Tästä 52 000 on miehen omaa omaisutta ja 154 000 tasinkoa. Perillset saavat 206 000 eli 103 000 kukin.
b) mies kuolee. Vaimo pitää 360 000 euroaan. Perijät saavat 52 000 eli 26 000 kukin.
Kummassakin tapauksessa leski pitää tavanomaisen kotiirtaimiston hallinnassaan ja saa jäädä asumaan kotiinsa.
Pesän netto-omaisuushan on 412.000 euroa.
Toisen kuollessa se jaetaan puoliksi, toinen puoli leskelle ja toinen rintaperillisille. Eli leskelle ja rintaperillisille 206.000 euroa. Kun perillisiä on kaksi, niin kukin perillinen saa 103.000 euroa. Leskelle tuo 206.000 euroa.
Sillähän ei ole väliä, kumpi ensin kuolee, koska puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen.
Kummassakin tapauksessa leski tietysti saa jäädä asumaan kotiinsa.
Perillisten kannalta on kovastikin väliä sillä, kumpi puolisoista kuolee ensin. Avioliittolain 103 § sisältää nimittäin poikkeussäännöksen:
"Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille."
Eloonjääneen ei siis tarvitse antaa tasinkoa. Asiat selvitetään lopullisesti vasta kun toinenkin puolisoista on kuollut.