itsenne vararikkoon näin joulun aikaan??
Onko jokaisen lapsenlapsen lahja samanarvoinen ja saman tyylinen,
sanovatko lapsenne mitä teidän täytyy ostaa.
tietävätkö lapsenne mahdollisuutenne esim. 50.00€ hintaisiin lahjoihin jokaiselle 4-8 kpl lastenlapsia.
Tulevatko lapset perheineen luoksenne syömään ja juomaan ilman osallistumista kustannuksiin?
Laitatteko kaikki jouluruoat vanhan kaavan mukaan ?
Onko jokaisen lapsenlapsen lahja samanarvoinen ja saman tyylinen,
sanovatko lapsenne mitä teidän täytyy ostaa.
tietävätkö lapsenne mahdollisuutenne esim. 50.00€ hintaisiin lahjoihin jokaiselle 4-8 kpl lastenlapsia.
Tulevatko lapset perheineen luoksenne syömään ja juomaan ilman osallistumista kustannuksiin?
Laitatteko kaikki jouluruoat vanhan kaavan mukaan ?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Yhtiövastikkeen maksun jälkeen jää kuukaudessa 377 € kaikken muuhun jo lääkkeet maksavat 78 €/kk.
Tänä vuonna en lahjo
joulu-lahja kylään tuleville perheille.
Vanhemmat saa itse ostaa lapsillensa lahjat.
kun tänään törmäsin kaupoilla mummoon joka mykistyneenä katseli lelua joka maksoi 50.00€ , tytär oli kehoittanut ostamaan sen lapselleen lahjaksi.
Tuli mieleeni , että aikuiset nuoret ei monesti tiedä , miten tiukilla me mummot ja ukit ollaan.
Ja "kotiin" tullaan pikku tyttöinä/piokina vaikka on omat perheet.
Laitan pehmeitä paketteja jokaiselle pikkuihmiselle jotka ovat euro-arvoltaan suunnilleen saman.
Minä kehoitin sitä mummoa pitämään puolensa, voihan sen rakkautensa muutenkin osoittaa.
Hyvää Joulua kaikille !
Nythän eletään suomen historiassa ensimmäistä kertaa sellasta aikaa, että vanhemmat ovat rikkaampia, kuin aikuiset lapsensa.
mutta on paljon leskimummoja jotka ovat olleet työelämässä vähän aikaa ja kun siitä kotona tehdystä työstä ei eläke kerry , ja jos sattuu asumaan vuokralla , on sairaskuluja ja ihan normaalit puhelin , sähkö ym. kulut ei käteen jäävää osaa enää ole.
Ja vaikka olisi ollut työelämässä pitempäänkin naisten alipalkkauksesta johtuen naisten eläkkeet ovat huomattavasti pienemmät kuin miehillä.
Joten yksin olevat mummot saattavat olla tosi tiukilla.
Kyllä vielä on paljon niitä kouluttamattomia eläkeläisrouvia, jotka nuorena jäivät vuosikausiksi kotiin hoitamaan lapsikatrasta. He menettivät eläkevuodet siinä.
Vaikka sitten ehkä löysivät leipäpuun myöhemmin, eivät ehtineet olla täysiä vuosia työelämässä, kun joko lama tai ikä iski.
Jos ei ollut "kuin" 25 työssäolovuotta takana, ei eläkkeessä juuri ole hurraamista.
Kun jonkun vuoden kuluttua ollaan jo siinä, että teoriassa kaikilla on mahdollisuus täyteen eläkkeeseen, niin ehkä käy niin, että lama- ja työttömyysvuodet ovatkin nirhaisseet kaikkien ikäryhmien ihmisten eläkekertymää.
Päästäänköhän koskaan todelliseen tavoitteeseen?
Kyllä monelle koko elämä on rahanpuutteen kanssa taistelemista. Vaikka ikäihmisellä ei enää ehkä ole asunto- tai autolainoja, niin hänellä alkaa olla iän mukanaan tuomia kremppoja. Lääkkeet maksavat!
Ensimmäinen tyrmistys eläkeläiselle on, että lomakorvaus jää pois. Sehän on melkein 13:s kuun palkka/v.
teollisen yhteiskunnan ensiruokana 1960 luvulla työn aloittanut
leskeneläkettä siis miehensä tuloista riippuen? ainakin oma mummuni sai.
velvollinen uhraamaan aikuisten lastensa hyväksi?
Tilastokeskuksen mukaan viimeisen 15 vuoden aikana eläkeläisten tulot ovat kasvaneet 60%.
Nykyajan isovanhemmathan on näitä suuria ikäpolvia, jotka ovat juuri siirtymässä pikkuhiljaa eläkkeelle ja ne on varakkaita.
Tietysti joukkoon mahtuu huonotuloisiakin, mutta yhä vähenevässä määrin.
Moni laskimummo on elävän leski. Eli mies on ottanut eron ja löytänyt nuoremman, jolle eläkekin sitten aikanaan maksetaan.
Joku sanoi, että eläkkeet ovat 15 vuodessa nousseet 60 %. Nyt olisi kyllä mielenkiintoista saada se tilasto tarkasteltavaksi, sillä inflaatiokorotukset ovat vuosittain pysytelleet 1 % molemmin puolin ainakin v:sta 1994, josta asti minä ole eläkkellä ollut.
Ehkä tilasto sanoikin, että 15 v. sitten myönnetystä eläkkeestä on n. 60 % jäljellä hintojen kehityksen ja ostovoiman mukaan laskettuna.
Olisi lähempänä meidän eläkeläisten mielipidettä.
http://www.stat.fi/til/asuolo/2005/asuolo_2005_2006-10-25_tie_002.html
joo tämä varallisuus olisi kyllä jaettava tasapuolisesti. Mitä hemmettiä vanhat tekee enää omilla asunnoilla tai jopa talolla.
Vanhustentaloja pitää kehittää ja rakentaa, eläkeikään pitää kuulua siirtyminen asumaan niihin.
Mieletöntä yhden tai kahden ihmisen asua yli 60 neliön asunnossa ne pitää pakko ottaa lapsellisille lapsille. Eikös sitä ole säästetty tulevaisuutta varten? Lapset ovat se tulevaisuus, ymmärtäkää nyt jo luopua, siirtykää pois, uuden sukupolven tieltä.
Vanhustentaloihin voisi rakentaa lastenhoito paikan ja kaikki kykenevät asukkaat olisivat velvollisia hoitamaan sinne tuotuja lapsia. Näin saisivat vanhemmat joskus ansaittua vapaata, jos nyt ei omien isovanhempien ole terveydellisistä syistä mahdollista hoitaa, illanviettojen tai harrastusten aikana.
Eläkeikä ei saa olla mikään vastuuvapaus, yhteiskunnan heikoimmista jäsenistä. Kaikkien on annettava kykyjensä mukaan, jos yhteiskunta antaa eläkettä tyhjän päiväsestä. Vanhuus ei saa olla tuottamattomana vain rasite yhteiskunnalle. Vanhustentalojen asukkaiden pitäisi hoitaa myös keskenään toisiaan, eikä lykätä tätä avustustyötä muille.
ei voi sanoa muuta kuin :HAISTA PASKA!!!
Ihan tosi.
Ihmiset kouluttautuvat, hankkivat työtä, velkaa, lapsia ja harrastuksia.
Kaiken tämän alle 60 neliön asunnoissa.
Sillä aikaa hänen vanhenpansa elävät herroiksi eläkkeellään (800 Eur.)velattomina, ja pullistelevat 97 neliön rivitalossa, jossa on autotalli ja sauna.
Väärin väärin.
Nyt pitää suunnitella toisin: Kun ikää on 47,5 v. tai nuorin lapsi on 18, niin ihminen velvoitetaan muuttamaan alle 60 neliön asuntoon ja antamaan pois, korvauksetta tietenkin, iso asuntonsa nuorelle, lapselliselle, harrastavalle, työteliäälle ja velkaiselle ihmiselle.
Tällä tavalla asunnon käyttö jatkuu oikealla tavalla.
Uusi asukas muuttaa tietenkin pois samoin säännöin kuin edeltäjänsä.
Pian meillä on eläkeläisten kaarti, joka tietää paikkansa.
Terveyskeskuksista voitaisiin myös erottaa erikseen vanhusten puoli, jonne eläkeläiset jonottavat alkaen klo 7 aamulla. Heillä ei ole kuin aikaa, ja siinä jonottaessaan voisivat lukea satuja lapsipotilaille.
Voi, kyllä me saamme asiat kuntoon pienellä suunnittelulla.
Ohjelma on valmis, kun itse täytämme 47,5 vuotta.
http://www.stat.fi/til/ati/2006/03/ati_2006_03_2006-11-10_tie_001.html
Miehet ansaitsivat keskimäärin 2 880 ja naiset 2 310 euroa = 5190 - veroa n. 35% jää vain 3373,5 € / kk siis perheelle
Lähde: Ansiotasoindeksi 2006, 3. neljännes. Tilastokeskus
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/476/chapter3.htx
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/476/chapter10.htx
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/lasthyvinvoi/liite.htm
tulo lasketaan 2 aikuista on 1,5 jokainen lapsi on 0,3 eli 2 aikuista ja kaksi lasta on 2,1 siis 3373,5 / 2,1 = 1606, 42
ilmoittavan palkkatulotkin.
LAINAUS alempaa:
"tulo lasketaan 2 aikuista on 1,5 jokainen lapsi on 0,3 eli 2 aikuista ja kaksi lasta on 2,1 siis 3373,5 / 2,1 = 1606, 42"
Joten ilman lapsilisiä, jotka verottomia, jää nelihenkisessä perheessä keskiverto tuloilla 1606, 42 € henkeä kohti. ( 2 lapsen lapsilisä = 210,5 € kk / 2,1 kertoimella (2 aikuista 2 lasta) = 1700 € / kk perheen yksikköä kohti, siis lisättynä lapsilisä.
Tv lupa, sähkölasku, ja asuminen, tulee useamman jaettavaksi (joilla tulo henkeä kohden 1700 € /kk) joten tuolla 800 €/ yksilö elävä maksaa siitä, myös asunnon ja yksin esim. TV luvan 210 € / v.
Sähkölaskussa ei perusmaksujen jälkeen kulutus lisää suhteessa samoin, kuin tuloja ON. (yksin asuvalla sähkölasku n. 27 €/ kk)
Tuolla eläkkeellä ei saa asumistukea kriteerit täyttävään asuntoon. (asumismenoni on 289 € / kk)
Minulla on lääkekulut 124 € /kk ystävälläni 88 €/ kk.
Eläkkeet ovat nousseet siksi, että niitä ei alun perin ollut. Syytingillä elävä mummuni sai 29 mk/ kk joka oli siis taskuraha (1969) syytinki tarkoittaa täysylöspitoa. Tuon eläkkeen arvo; silloin Eskimopuikko maksoi 50 penniä eli koko vanhuus / kansan -eläkkeellä olisi saanut, 58 kpl.
historiaa on rahan arvo ja hinnat eivät täysin vertailu kelpoisia...
Jo omien lasteni ollessa pieniä, sanoin, että lahjat ovat lahjoja, eivät varallisuuden osoituksia. Itse tehdyt tai jotkut myyjäisjutut ovat juuri niitä hauskoja lahjoja, joita on mukava antaa ja saada.
Olen myös aina sanonut, että lahjoja pitää ostaa ympäri vuoden, että ei tule paniikkia sitten jouluaattona.
Lastenlasten kohdalla ihan sama juttu. Ilmoitin heti alkuun, että minulla ei pienellä eläkkeelläni ole varaa polkupyöriin ja polkuautoihin, mutta en halua olla mikään villasukkamummokaan, vaan ostan iloisia ja hauskoja lahjoja, kunhan eivät maksa kamalasti.
Kirjat ovat yksi lahjatavara, ja mummulle suodaan se, että hän pitää lapsoset pyjamissa.
Yksi ikään sopiva lelu tai muu mieluinen pitää löytyä myös. Se onkin sitten se vaikea asia. Aina en onnistu, mutta kukapa lahjoja viikon päästä edes muistaa?
Ikinä ei ole isovanhempia pyydetty ostamaan mitään, mutta aina ne on jotain hallunneet ostaa ja kysyttäessä on neuvottu mitä lapset voisivat tarvita. Toki ensin on kysytty että minkäarvoista lahjaa olisivat ajatelleet.
Isovanhemmat ovat käyneet meillä syömässä ja joskus myös osallistuneet kustannuksiin, mutta sitäkään ei ole pyydetty.
oman lahjan, mutta nyt ostan yhteisen lahjan aikuisille ja yhteisen lahjan lapsille aina perhettä kohti.
Meillä on otettu periaate että aikuisille ei osteta joululahjoja. Vieraista lapsistakin ostetaan vain sisarusten lapsille ja kummilapsille.
Yleensä nuo aikuisten lahjat on sitä krääsää, millä ei tee yhtään mitää, pelkkää rahan haaskuuta.
Lapsenlapsia on yhteensä seitsemän, jokaiselle ostan euroissa samanarvoisen lahjan. Joulun vietän tänä vuonna tyttären luona. Itse leskenä, asun 40m2 yksiössä, tänne ei yksinkertaisesti mahdu iso perhe kylään.
Ruokaan osallistun, olemme sopineet mitä kukin tuo. Olen myös ostanut yhteisen lahjan tyttärelle ja hänen miehelleen, pienen muodollisen myös vävyni vanhemmille ja veljelle jotka viettävät joulua kanssamme. Kaksi vanhempaa lastani asuvat satojen kilometrien päässä, emme tapaa jouluna ja olemme sopineet, että me aikuiset emme vaihda lahjoja. Kyllä joulu eläkeläisen kukkarossa tuntuu, ei voi mitään.
Taitaa se joulu tuntua kaikkien kukkarossa.
Mä oon silti jouluihminen ja mun mies aina nauraa sitä hössöttämistä, mikä mulla on jouluna päällä. Lapsille ostetaan itse se "toivomuslahja" eli yhtä saa toivoa ja sen voi pukki tuoda. Joulupukkihan ne lahjat tuo, ei mummi ;)
Muille sanotaan, ettei mitään erityistä tarvii, jotain pientä muistamista ja kaikki ostaa tilanteensa mukaan. Mun mummi (isoisoäiti) ei osta kellekkään mitään, mutta silti me tottakai otetaan se joulunviettoon mukaan hyvillä mielin. Ei kukaan odota, että vanha ihminen juoksis kaupoissa huonojalkaisena. Eli ei ne lahjat, vaan yhdessäolo.
Ite oon kuitenkin aina santsannu joululahjoihin, koska mä tykkään niin tehdä. Se tuo mulle itseasiassa paremman mielen, kun lahjan saaminen. On kiva muistaa siskoja ja veljeä luvan kanssa jouluna.
Minusta jouluna annetaan ja saadaan lahjoja. Ei niiden tarvitse eikä pidä olla hinnakkaita.
Uusi hammasharja! Kynttilä, saippua. Lapsi ostaa pienellä rahalla lahjan ja mummu ihastuu ikihyväksi! Ajatella! Näin hienon osasit ostaa.
Tai itse virkannut patalapun! Se se jotain on.
Jos aikuisilla on lahjakielto, niin lapselta menee antamisen riemu sivu suun. Kyllä lahjoja pitää antaa ja saada.
Joulun suuri jännitysmomentti.
Myös aikuisille.
arkipäivän menoista.
Vanhemmat opettakaa lapsenne ymmärtämään arkipäivän tosi asiat.
Vaikka yhteiskuntaopissa käsitellään, yhtiövastiketta vuokraa ja muita menoja, eivät lapset niitä ymmärrä.
Lasteni kaverit eivät kokeissiin lukiessaan oppineet mitä eroa on juuri esim. yhtiövastikkeella ja vuokralla, saivat kokeissa 7 mun lapset tiesivät ja monet muut arkipäivän menot, saivat kokeistaan 10, siitä perusperheen äiti oli hyvin pahoillaan minulle joka YH toisenluokan kansalainen.