Mihin perustuu dielelmoottorin bensakonetta parempi kestävyys?
Jos lähdetään liikkeelle siitä, että molemmat on varustettu ns. makeavesijäähdytyksellä on kuluvat osat kaiketi samoja.
Ensin tulee eteen kannen venttiiliremppa ja sitten myöhemmin kuluvat männät/sylinterit väljiksi.
"Ennenvanhaan" perusteluksi riitti dieselin pienempi pyörimisnopeus ja ominaisteho.
Nykyään ei oikein kumpikaan pidä paikkaansa.
Ominaistehoissa diesel on mennyt bensakoneen ohi ja pyörimisnopeuksissakaan ei ole suurta eroa.
Vrt. esim. MC 1,7 diesel 116hp/4400rpm ja MC 3,0 bensa 135hp/4600rpm.
Luulisi äkkiseltään venttiilien kuluvan samaan tapaan käytetystä polttoaineesta riippumatta ja samaa voisi olettaa niin männiltä kuin sylintereiltäkin
Jos lähdetään liikkeelle siitä, että molemmat on varustettu ns. makeavesijäähdytyksellä on kuluvat osat kaiketi samoja.
Ensin tulee eteen kannen venttiiliremppa ja sitten myöhemmin kuluvat männät/sylinterit väljiksi.
"Ennenvanhaan" perusteluksi riitti dieselin pienempi pyörimisnopeus ja ominaisteho.
Nykyään ei oikein kumpikaan pidä paikkaansa.
Ominaistehoissa diesel on mennyt bensakoneen ohi ja pyörimisnopeuksissakaan ei ole suurta eroa.
Vrt. esim. MC 1,7 diesel 116hp/4400rpm ja MC 3,0 bensa 135hp/4600rpm.
Luulisi äkkiseltään venttiilien kuluvan samaan tapaan käytetystä polttoaineesta riippumatta ja samaa voisi olettaa niin männiltä kuin sylintereiltäkin
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kuluvat osat ei liene useinkaan samoja, vaan dieselissä yleensä vahvempia ja joskus lujemmasta materiaalista, koska kuormitukset ja voimat on suurempia.
Huomattavasti harvemmin olen kuullut dieselien venttiiliremonteista, ja yksi syy on pienempi lämpörasitus.
Männtien nopeudetkin on usein pienempia kuin bensakoneilla ja materiaalit liikkuvissa osissa kestävämpiä.
Voithan halutessasi kysellä varaosien tietoja vertailuksi vaikkapa jonkin auton moottoreista joilla on samantyyppisiä dieseleitä ja bensakoneita.
Dieselkoneet vaikka ovat kuutiotilavuudeltaan samaa luokkaa bensakoneiden kanssa ovat huomattavasti painavampia. Siis kg/hv ne ovat epäedullisempia. Tämä osoittaa että kaikki palikat koneen sisällä ovat ihan eri luokkaa kuin bensakoneissa, jotka yleensä ovat autonmoottorista marinoituja. Siksi dieselkoneessa on huomioitu venekäytön staattisen vastuksen aiheuttamat rasitukset.
Katsotaan nyt vähän aikaa, mitä tapahtuu kun uudet suurtehodieselit saavat 1000 tuntia plakkariin. Vieläkö on tehot tallella? Uhkaako koneremontti?
Vanhat dieselit olivat kestäviä juuri pienen männännopeuden ja lämpökuormituksen takia, mutta uusissa peleissä männännopeudet ovat jopa isompia kuin bensakoneissa. Mercruiserin (Isuzu) "ihmediesel" purettiin Kippari-lehden toimesta yhden ajokauden jälkeen, jolloin yhdessä sylinterissä oli havaittavissa kulumaa - normaalin rajoissa tosin - mutta miten on esim. 6 vuoden kuluttua. Odotellaan...
Sittenhän Volvo-Pentan 300 heppasen koneen ei tulisi kestää kovinkaan kauan,koska on litrateholtaan varsin suuri.Aikoinaan kun VW Golfiin tuli varsin kevyt ja nopeakierroksinen kone,niin sitä epäiltiin lyhytikäiseksi.Toisin on kuitenkin asiat,eli hyvin ovat kestäneet.
Eiköhän ne insinöörit siellä tehtaalla oo suunnitellu sen koneen kestämään lievää väärinkäyttöä (laiminlyöty huolto, liika kengitys), mutta eihän ne koneet mitä tahansakaan kestä. Mutta jos ajaa järkevästi, ja tekee huollot ajallaan, ni kyllä kiisseli (dieseli) kun kiisseli toimii, ja kanssa bensakoneet. Oma VP AQ115B on vm. 76, ja vielä kestää, pari kertaa saanu vettä, mut kyllä se siitä on korjauksella, tai pienemmällä huollolla selvinny.
Että älkää huoliko, jos ootte tunnetun valmistajan koneen ostanu, kyllä se on suunniteltu. Toista sitten voi sanoa niistä ittemarinoiduista patenttikoneista, kun niitä nyt ei välttämättä oo suunniteltu loppuun asti, ni voi olla ettei kestä.