Onko kellään vinkkejä vieraiden kielten opiskeluun kielikeskuksen kursseilla? Tahti on niin nopea ettei meinaa perässä pysyä. Tai kielioppi nyt menee vielä joten kuten, mutta sanaston kanssa on pahoja vaikeuksia. Miten ihmeessä te muut selviätte?
Kielikeskuksen kielet
Kyydistä pudonnut
9951
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
... että sinulla voisi olla lievä lukemisen vaikeus tai lukihäiriö? Itselläni on sellainen yhdessä kielessä (englannissa) ja se on jotakuinkin pilannut elämääni.
Opiskelussa auttaa monet erilaiset tekniikat. Mutta tässä kieliasiassa sinun kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Heroon eli Helsingin erilaisiin oppijoihin.
t. JukkaV
Hips!
Luen yliopistolla kieliä pääaineenani ja olen lisäksi opiskellut kielikeskuksessa minulle uutta kieltä nyt jo 3 vuotta. Olen siis hyvä kielissä, mutta pakko myöntää että kielikeskuksen tahti on haastavan nopea.
Itse pysyin mukana ensimmäiset vuodet, mutta kyllä sanastosta on tippunut jo melko hyvin, puhumattakaan kieliopista. Monet opiskelijat ovat KK:n kursseilla sellaisia, jotka ovat lukeneet ko. kieltä ennenkin ja tulevat parantelemaan taitojaan, joten tasokin on aika korkea (eli vasta-alkajia voi hirvittää "alkeis"kursseilla).
Parhaitenhan auttaa jos kuulisi kohdekieltä, mutta se ei tässä englantikeskeisessä maailmassa aina ole mahdollista. Lisäksi kursseilla saa yleensä aika paljon kotitehtäviä, ja kuitenkin suurelle osalle Kk:ssa opiskelu on vain vapaaehtoista huvia omien pääaineopintojen lisäksi (= ei ehdi panostaa niin täysillä). Eli useat haluavat oppia kieltä, jota voisi käyttää matkalla kohdemaahan ei käydä läpi 500 eri kielioppisääntöä mahdollisimman nopeasti. Pakko silti myöntää että juuri Kk:ssa olen tavannut innostavimmat opettajat pitkiin aikoihin!
Uuden kielen omaksuminen ei tapahdu hetkessä, joten kärsivällisyyttä peliin! Itsekin odottelen koska tämä "uusin" kieleni alkaa taipumaan.
Kyllä se siitä!
Oletko kokeillut eriliasia sanojen muistamistekniikoita? Esim. ruotsin sanan marsvin (marsu) muistaa helpommin, jos kuvittelee mielessään MARSun joka VINkkaa silmää. Mitä hullumpia mielikuvia keksii, sitä paremmin ne jää mieleen, joten kannattaa laittaa mielikuvitusta peliin paljon enemmän kuin esimerkissäni.
Kursseihin voi myös valmistautua etukäteen, ja jos ne ei ole pakollisia, kaiken voi tehdä itse. Se ei ole ollenkaan vaikeaa, täytyy vaan hankkia sopiva materiaali ja omistaa ripaus itsekuria.
Auttaahan nuo muistisäännöt ja itsekin niitä harrastan mutta kun haluaisi todella omaksua jotain kieltä, ei tuo nopea tahti palvele. Ja tuollainen pinnallinen oppiminen, sanojen väkinäinen ulkoaopettelu on siinä mielessä järjetöntä, että sanoja ei sitten osaa kunnolla.
Esim. kun olen selaillut monen vuoden jälkeen lukion saksan kirjojani, en ymmärtänyt niistä enää MITÄÄN vaikka meillä oli sanakokeet joka kappaleesta.
No, ehkä idea on se, että syötetään jonkinlainen data opiskelijan päähän siten että opiskelija voi sitten myöhemmin alkaa prosessoida sitä kun tosissaan alkaa oppia kieltä esim. kieltenpuhujien parissa.
Hmmm, eipäs ole tullut tuollaisia vaikeuksia vastaan ainakaan oman yliopiston kielikeskuksen kursseilla. Pikemminkin kurssit ovat vähän liiankin lällyjä verrattuna esim. lukion pitkien kielten vaatimustasoon. Enkä muuten ole kielissä kuin keskitason oppilas (numerot lukiossa 8-9).
Mistä lähtien keskitason oppilaat on alkanut saada kiitettäviä arvosanoja? Oli miten oli, aloittajalle sanoisin että kielten opiskeluun vaaditaan istumalihaksia. Huono puoli on, että moni turhautuu ja lakkaa yrittämästä liian aikaisin, kun tuntuu siltä ettei asiat jää mieleen. Hyvänä puolena kuitenkin on, että kuka tahansa voi oppia kieliä, kunhan siihen panostaa. Jos aikataulu on liian tiukka, voi olla että muista kursseista täytyy karsia joku pois.
>Hyvänä puolena kuitenkin on, että kuka tahansa voi oppia kieliä,
Ja kuka tahansa voi oppia matikkaa ja fysiikkaa, soittamaan pianoa ja piirtämään.
>Jos aikataulu on liian tiukka, voi olla että muista kursseista täytyy karsia joku pois.
Valitettavasti näistä kielikeskuksen kursseista saa tosi vähän opintopisteitä 1,5-2op kun taas esim. matikan kursseista saa yleensä 10 op. Joten on pikkusen vaikeata kärsiä muut kuin kielikeskuksen kurssit, jos haluaa ensilukukautenakin syödä makaroneja opintotuella.
">Hyvänä puolena kuitenkin on, että kuka tahansa voi oppia kieliä,
Ja kuka tahansa voi oppia matikkaa ja fysiikkaa, soittamaan pianoa ja piirtämään."
Miten matikka, fysiikka, pianon soitto ja piirtäminen liittyy asiaan?
Mainitsin kielten olevan kenen tahansa opittavissa siksi, että moni kuvittelee ettei aikuiset enää pysty oppimaan niitä kunnolla. Sitäkin vouhotusta kuulee valitettavan usein, että jos jotain kieltä ei ala opetella viimeistään ala-asteella, sen osaaminen jää auttamattoman heikoksi, ellei satu olemaan aivan erityinen kielinero. Virheellinen käsityshän perustuu monilla lähinnä siihen havaintoon, että jos lapsi ei opi yhtään kieltä (äidinkieltä) tiettyyn ikään mennessä, minkään kielen oppiminen kunnolla on myöhemmin mahdotonta.
"Valitettavasti näistä kielikeskuksen kursseista saa tosi vähän opintopisteitä 1,5-2op kun taas esim. matikan kursseista saa yleensä 10 op. Joten on pikkusen vaikeata kärsiä muut kuin kielikeskuksen kurssit, jos haluaa ensilukukautenakin syödä makaroneja opintotuella."
Monilla on kuitenkin lyhyitä kursseja ja moni opiskelee enemmän kuin on opintotuen kannalta tarpeen. Jos kasaa itselleen liian tiukan lukujärjestyksen, oli siinä kuinka vähän opintoviikkoja tahansa, ei auta muu kuin karsia jotain pois. Sen saa sitten itse kukin päättää, kannattaako karsia kieliä vai jotain muuta.
Näköjään joku muukin on törmännyt tähän ongelmaan - olen koko opiskeluaikani ajatellut olevani vain keskimääristä tyhmempi opiskelija kuin muut kurssilaiset kielikursseilla, koska etenemistahti on ollut mielestäni tosi päätä huimaava ja olen tylysti joutunut keskeyttämäänkin kaksi kurssia.Yliopistolla vaan ei etikettiin kuulu ääneen epäillä olevansa tyhmä, sellainen vaikuttanee sosiaaliselta itsemurhalta.