Rikollisten yksilön suoja (?)

Oikea termi on yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.

Helsongin Sanomat noudattaa sellaista periaatetta, että kaikkien niiden ihmisten nimet, jotka on tuomittu yli kahdeksi vuodeksi vankilaan, saa julkaista lehdessä. Julkisuuden henkilöille kynnys on paljon matalampi.

Rikoksen tekijällä ja kaikilla muillakin ihmisillä tässä maassa on oikeus pyytää että nimeä tai kuvaa ei levittettäisi mediassa. Mutta median ei millään muotoa tarvitse noteerata tällaista pyyntöä. Sellainen olisi ennakosensuuria, joka on laissa kielettyä. Vapaaehtoisesti media voi lyöttäytyä yhteen ja jättää julkaisematta esim. Lordin oikeita kasvoja, mutta mitään pakkoa ei ole.

Oikeudenkäyntiasiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Joten jos joku on laivoimaisella tuomiolla tuomittu jostakin rikoksesta, niin teon tekijä itse ei voi määrätä tuomioasiakirjoja salassa pidettäväksi.

Median käyttämät tavat kertoa rikoksista antavat välillä aiheen epäillä tiedottamisen oikeutusta ja sananvapauden tarkoitusta. Normisto perustuu lähinnä alan sisäisiin ohjeisiin, koska yksiselitteisiä lain säännöksiä ei ole.

Journalistiliiton julkaisemissa journalistin ohjeisssa sanotaan mm. "Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen"