En nähnyt sua päivän alussa joten tottakai radio soitti ne kaikki hyvät biisit joista sä tulet mun ajatuksiin. Jotenkin onnistuin saamaan työpäivän loppuun ja ovella poistuessani viimein sut näin ja.. ja.. ja.. ei sanaakaan.. mun suusta ei taaskaan tullut sanaakaan!?!? Kyllähän mä sun kanssa oon jutellut jo niitä näitä useasti, joten en ymmärrä näitä lukkoja.. mistä ne lukot tulee? Sä mies varmasti pidät mua todella outona, enkä yhtään ihmettele, sillä minäkin pidän itseäni outona :/ Mikä mua vaivaa? En muista edes hymyilinkö.. hymyilinkö edes?
Tää on
niin tätä!
3958
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
En minä sinun hymystä tiedä mutta ainakin kauhea pierun haju sinun perästä velloi mukana..
Olisit voinut pitää pidempään sitä ovea auki..
kiitos tästä osanotosta, mutta en usko että tämä osui, sillä en pidellyt mitään ovia ja hallitsen hyvin ruumiintoimintojani. Mutta kiitos osallistumisesta. :)
sattuu. Kai ne lukot aukee joskus, viimeistään silloin kun ihastus loppuu.