Maajussit vouhkaa tukien vaikutuksesta ruoan hintaan ja väitteitä tulee ruoan hinnan moninkertaistumisesta ilman kansallisia tukia.
No miksei sitten ruisleipä maksa 100 euroa kilo?? Rukiistahan alle puolet on kotimaista ja yli puolet tulee ulkomailta.
No miksei sitten ruisleipä maksa 100 euroa kilo?? Rukiistahan alle puolet on kotimaista ja yli puolet tulee ulkomailta.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Unionista tuotu leipävilja on vähintään yhtä tuettua kuin suomalainenkin.
Unionin alueella tuotettuun rukiiseen ei tarvita suomalaisia kansallisia tukia, jotka maksavat suomalaisille enemmän kuin EU-tuet.
Suomen kansalliset tuethan ovat edelleen suuri salaisuus, mutta niiden osuus taitaa olla luokkaa 60 % kokonaistukipotista.
Kansalliset tuet sisältyivät julkaistuihin tukisummiinkin.
Katso valtion budjetista kokonaisluvut kansallinen tuki 0,622 mrd, eu tuet 1,2 mrd.
Tuo heinäsorsan heitto 60% tulee siitä, että noista eu-tuista osa on sellaisia joista jäsenmaa joutuu maksamaan puolet itse, esim ympäristötuki.
Oikea prosentti on 50 eikä 60, mutta eihän valtionvarainministeriltä voi vaatia tarkkuutta pikkuasioissa, kun valtion budjetissa on pääasiassa huomattavasti suurempia summia kuin maataloustuet.
Kansalliseen tukeen syynä on EU-tukien määräytyminen satotason mukaan, suomessa tätä eroa yritetään paikata sillä 0,622 mrd;n kansallisella tuella.
Itse toimin täällä etelä-suomessa, jossa kansallisten tukien osuus on pieni. Ensivuoden jälkeen 141-tuki poistuu, jonka jälkeen etelässä kansallista tukea on vain LFA- ja ympäristötuen kansallisessa rahoitusosuudessa, joka on ehtona unionin maksamalle tuelle. Pohjoisessa tilanne on tietysti toinen. Toisaalta pohjoisessa ei ruista viljellä, keskisuomessa tietysti vähän.
tuleennutetaan glyfosaateilla. Ah, miten hyvää ja terveellistä.
Otetaan samalla EU:n ulkopuolelta, niin saadaan vielä kaupanpäälle DDT ja PCB jäämät
Miten määritellään terveellinen ravinto? Mikä on oikein? Mikä on normaali?
Onko esim voi terveellistä? Onko yli 90% suomalaisista väärässä kun ei käytä voita terveellisyyssyistä? Ovatko maamme ulkopuoliset ihmiset epänormaaleja kun eivät käytä ainutlaatuista suomalaista ravintoa ja voivat silti hyvin?
tuntuvat tosiaan voivan. Esim hollannissa huolestuttiin viime kuussa kun tutkimus paljasti että hälyttävän suuri osa nuorista miehistä tuhkamunia. Syyksi paljastui kasvinsuojeluaineet, mitä käytettiin ammoisina aikoina. Muitatteko DDT:n?
Itse määrittelisin terveelliseksi ruuan, mikä ei aiheuta elinikää laskevia vaikutuksia.
Esim tämä voi. Voi itsessään ei ole epäterveellistä. Sen liikakäyttö sen sijaan on. Sama pätee lähes kaikkiin ruokiin. Vihannekset, juurekset taas ovat ihmisen luontaista ruokaa, joten luonnollisesti ne eivät ole epäterveellisiä, mutta niiden kyllästys kasvinsuojeluaineilla/säilytysaineilla/valmistusaineilla tekee niistä epäterveellistä
eiköhän sieltä löydy lista jäämistä jotka tekevät ravinnon terveelliseksi
Muualla maailmassa tosiaan pakkotuleennutetaan vilja ennen puintia. Sen avulla voidaan laskea tuotantokustannuksia monessa eri vaiheessa. Viljan kuivauskustannukset poistuvat tai vähenevät. Viljan säilyvyyttä sitten parannetaan varastointikemikaalien ruiskutuksilla. Tosin Suomi on niitä harvoja maita, joissa vilja joudutaan poikkeuksetta kuivaamaan . ( samalla se puhdistetaan ) Pakkotuleennutusruiskutuksissa saadaan myös kesän aikana kasvaneet rikkaruohot häviämään. Näin seuraavan kasvukauden rikkaruiskutuksissa saadaan säästöä.
Suomessa tätä toimenpidettä ei sallita, koska halutaan varmistaa , että viljaan ei jää jäämiä.
Ao. linkissä kuvataan glyfosaattivalmisteen toksisuutta sekä sen testauksessa tehtyjä eläinkokeita.
http://lscgw1.monsanto.com/ESH\MSDSLIB.NSF/WebSubset0/65D447644E89D3F086256F97004CB158/$File/Roundup Garden-4990fi-fi.pdf
Voi jos tanskalaisilla miehillä on yksi maailman huonolaatuisimmasta spermasta,johtuisko runsaasta torjunta-aineiden käytöstä?
Pari kertaa on tehnyt mieli kysyä niiltä pullasorsilta, että minkä ikäisenä ne on ajatellut ruveta pärjäilemään omillaan.
Ottaako päähän?
Pari kertaa oon miettiny että eikö maanviljelijää arvosteleva tiedä, millaisen yhteiskunnan tukikverkoston varassa elää. Itse ollaan kovin kärkkäitä kun ei suoraan saa mitään tukea valtiolta, mutta heti jos duunipaikka lähtee alta, niin lähdetään kortistosta valuuttaa hakemaan, ja samalla edelleen arvostellaan viljelijää.
Ja entäs se duunipaikka? JOs on pk-yrityksessä töissä niin hyvin todennäköistä, että työnantaja nostaa valtiolta kaiken näkösiä tukia, että pystyy pitämään sinut töissä. Suuret yhtiöt taas saa kaiken maailman tuotekehitystukea, millä pyritään epätoivoisesti pitämään duunarien työpaikat suomessa. Telakoista puhumattakaan..
En mitenkään ymmärrä vertausta palkansaajaan. Itse olen yrittäjä, enkä todellakaan koskaan vertaisi itseäni palkansaajiin.
Koko yrittäjähistoriani tukipotti on muuten tasan nolla markkaa/euroa. En saa investointeihin penniäkään, enkä mihinkään muuhunkaan. Tukityöllistetyn palkkaaminen toisi jotain, mutta ammattilaiset joita tarvitsen joudun ostamaan ihan omalla rahalla kilpailijoilta.
Aloittaessani olisin voinut saada starttirahaa puoleksi vuodeksi yhteensä 20 000 markkaa miinus verot, mutta se olisi edellyttänyt 8 viikon kurssia...
Tietysti järkevä vaihtoehto olisi siirtää yritykseni kotipaikka kakkos- tai kolmostukialueelle, jolloin voisin saada jotain investointitukia, mutta mielestäni suomalaisen miehen tulee pärjätä omillaan.
Kaupunkilaisena yrittäjänä minä siis joudun TE-keskuksessa yrityspalvelupuolelle, en pääse maaseutupalveluiden osastolle:))
Terveydenhoitopalvelut ostan yksityiseltä lääkäriasemalta, sairaslomaa en pysty pitämään(minulle ei makseta lomittajaa), en ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen(jos jäisin työttömäksi), eläkejärjestelyt kustannan kokonaan itse ja maksan melkoisesti yhteisöveroa, mutta kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen asemaani. Minä en sentään ole yhteiskunnan elätti, eikä minusta sellaista tule.
sinulla tuotteestasi saatava hinta kattamaan kulut ja jääkö viivan alle jotain. jos kattaa ja jäät vielä plussan puolelle sen päälle saisit jotkut tuet niin sukkeha se olis ihan ilmasta rahaa.
"eläkejärjestelyt kustannan kokonaan itse"
valtio osallistuu yrittäjien eläkkeen maksamiseen kuten se osallistuu maanviljelijöiden ja merimiestenkin eläkemaksuihin Lähde Suomen valtion budjetti.
"sairaslomaa en pysty pitämään(minulle ei makseta lomittajaa)"
Eihän viljelijällekään makseta sairaslomittajaa hän maksaa sen itse. Lähde MELA.
Ovatko työntekijäsi niin kyvyttömiä etteivät he pärjää yhtään päivää ilman että sinä olisit talossa?
"en ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen(jos jäisin työttömäksi),"
kyllä olet, jos ilmoittaudut työttömäksi. Lähde työministeriö. SUomen yrittäjät omilla sivuillaan kyllä esittävät aivan toisenlaista tietoa kuin sinä kumpaa minun pitäsi uskoa sinua vaiko heitä?
"Kaupunkilaisena yrittäjänä minä siis joudun TE-keskuksessa yrityspalvelupuolelle, en pääse maaseutupalveluiden osastolle:))"
Kertoisitko minkä alan yritys sinulla on?
Jotenkin minulla on sellainen käsitys että niitä mitä maaseutupalveluiden puolella rahoitetaan ei voida perustaa kaupunkiin.
"Tietysti järkevä vaihtoehto olisi siirtää yritykseni kotipaikka kakkos- tai kolmostukialueelle, jolloin voisin saada jotain investointitukia, mutta mielestäni suomalaisen miehen tulee pärjätä omillaan."
No niitä on nyky yhteiskunnassa todella vähän sillä kaikki saavat jotakin tukea jostakin niin myös sinä. Kelahan maksaa osan sinun lääkärinlaskustasi ja ai niin, taisit tarkoittaa työntekijöiden lääkärikuluja no nehän saat vähentää verotuksessa.
"Koko yrittäjähistoriani tukipotti on muuten tasan nolla markkaa/euroa. En saa investointeihin penniäkään, enkä mihinkään muuhunkaan."
Joko et ole viitsinyt hakea tai et ole osannut hakea oikein tai sinulla ei ole yritystä, niin minkä alan yrityksestä olikaan kysymys? Kas kun en oikein usko sellaisen puheita joka ei pysty alaansa kertomaan kun ensin on kertonut ettei mihnkään saa mitään.
"Minä en sentään ole yhteiskunnan elätti, eikä minusta sellaista tule."
No mitä sinä tuotat?
http://www.lansi-suomi.fi/ls.php?name=Raumajaalue&jdate=20061213&PHPSESSID=e468a8ac1c41d9af3605d1fe6bceb4aa
"Mitä maksaisi ruisleipä ilman maataloustukia? Entä kananmuna tai jauheliha?
Yhtälö osoittautuu jopa alan asiantuntijoille vaikeammaksi kuin uskoisi. Lopputuloksen arviointi vaatii markkinamatematiikkaa ja aimo annoksen arvailua.
Loppujen lopuksi varmaa on vain se, että kuluttajahinnat kasvaisivat ilman tukia.
Mutta kuinka paljon, onkin aivan toinen kysymys.
Suurimmat siivut
maatilan ulkopuolelle
Jos tukimuotojen ja -pykälien viidakko on tiheä ja vaikeasti suunnistettava, sitä on myös tukien osuus tavallisen talliaisen kauppakuitissa.
Länsi-Suomi pyysi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliittoa (MTK) laskemaan tukien vaikutusta muutamien peruselintarvikkeiden hintaan.
Monesta hinnasta raaka-aineet ja sitä kautta myös tuottajan työ muodostavat yllättävän pienen osan.
Esimerkiksi leivässä raaka-aineen osuus on ainoastaan neljä prosenttia.
Suurimmat siivut leikataan maatilan ulkopuolella.
”Katteet pysyisivät”
Viljan tuottajahinta on vaivaiset 11 senttiä kilolta. Jotta viljelijä saisi työstään nykyistä vastaavan tulon, pitäisi hinnan nousta 29 senttiin.
Ketjun toisessa päässä kahden euron ruisleipä saattaisi silti kallistua viiteen euroon.
Käsittämättömältä kuulostavan tuloksen takana on olettamus siitä, että kaikki tuotantoketjun osat pitäisivät kiinni suhteellisesta katteestaan.
MTK:n mielestä oletus ei ole tuulesta temmattu.
Maitolitra 1,4 euroa
- Tutkimuspäällikkömme mukaan on epärealistista ajatella, että välistä ei otettaisi katteita samassa suhteessa kuin nyt, toteaa MTK:n viestintäpäällikkö Leena Packalen.
Jos siis viljan hinta yli kaksinkertaistuisi, tuplaantuisivat myös kustannukset logistiikasta leipomoon, pakkauksiin ja myymälään.
Arvonlisäveroprosentti pysyisi vakiona, mutta nostaisi silti loppuhintaa.
Eniten nousisivat tuotteet, joissa raaka-aineen osuus on pienin ja tuen osuus suurin.
Kuka maksaa ja mitä?
Ennen pitkää kuluttajan kipuraja tulisi vastaan, ja jonkun osapuolen olisi pakko tinkiä leipäpalansa koosta.
Maksajaa ei välttämättä löytyisi.
- Suomessa on väitetty moneen kertaan, ettei viljan hintaa voi nostaa, koska se kertautuisi moneen kertaan, Packalen muistuttaa.
Jos vain viljan hinta nousisi, se vaikuttaisi leivän hintaan vain joitakin senttejä.
MTK:n kokemusten perusteella omasta osuudesta ei kuitenkaan luovuta.
- Kun Suomesta tuli EU:n jäsen, tuottajahinnat putosivat yli puoleen. Kuluttajahinnat laskivat kuitenkin vain kymmenen prosenttia." LAINAUS PÄÄTTYY
ON erittäin vaikea arvioida, kuinka paljon kauppa ja muut välikädet nostaisivat osuuttaan hinnoitteluketjussa, jos raaka-aineiden hinnat reilusti tuplattaissiin. Hyvin karkea arvio tuplaamisesta perustuu siihen, että jos nyt tuet ovat puolet viljelijöiden tulosta, niin tuotteesta saatavaa hintaa pitäisi tuplata, että lopputulos olisi sama. Tosin kannattavuu on huonontunut joka vuosi, niin kolminkertaistaminen olisi ehkä oikea määrä.
Jos KESKIMÄÄRÄINEN viljelijän osuus on noin 15-18 % elintarvikkeen hinnasta ( karkeasti esim leipä 4 %, erilaiset jalosteet 10-20 % liha 30%, maito 35 %) ja se tuplattaisiin, niin ILMAN välikäsien osuuden lisäämistä elintarvikkeen hinnat nousi siten noin 20 %. MUTTA JOS jokainen porras ( teollisuus, kuljetus, kauppa ) perustaisi hinnoittelunsa prosenttiperusteella, niin korotus olisi huomattavasti suurenpi. Korotus siis kertautuisi useeaan kertaan. Kaupat ainakin taitavat pääsääntöisesti käyttää prosenttiperustetta katetta laskiessaan.
Tuosta voisi vielä erotella sen kansallisen osuuden. Kun suora kansallinen + EU-osarahoitteisten tukine kotimainen osuus on NOIN puolet, niin kansallisten tukien poisto nostaisi keskimäärin elintarvikkeiden hintaa ILMAN VÄLIKÄSIEN osuuden nostoa noin 10 %.
Euroina voi laskea vaikka seuraavilla lähtöarvoilla; raaka-aineet elintarviketeollisuudelle noin 2.1 miljardia, teollisuuden myynti kaupalle noin 8.1 miljardia kaupan myynti kuluttajille noin 12-14 miljardia.
Koulu+ työpaikkaruokailut, tuonti ja vienti yms tietysti muuttavat hieman.
Hyvää pohdintaa ja analyysiä elintarvikkeiden hinnanmuodostuksesta. Äkkiseltään tuntuu hyvin oikeansuuntaiselta.
Kaupan määräävä osuus hinnanmuodostuksessa tuntuu eriskummalliselta. Se pystyy pitämään tuottajahinnat alhaisina, vaikka ulkomaisten raaka-aineiden hinta ei pysty kilpailemaan suomalaisten hintojen kanssa. Siellä maksetaan korkeampia tuottajahintoja.
Tuottajahintojen nousukin koituisi moninkertaisena kuluttajan ruokapöydässä välikäsien prosenttiperusteisten korotusten takia. Samoin ennustettiin käyvän jos arvonlisäprosenttia alennettaisiin. Kaikki ei olisi koitunut kuluttajan eduksi vaan osa olisi siirtynyt kaupan katteisiin.
Kaupalla menee ulkoisestikin katsoen erittäin hyvin. Harvoin törmää Euroopan kaupungeissa (suomalaista kokoluokkaa) vastaavan tasoisiin ja lukumäärältään yhtä moniin ruokakauppoihin kuin Suomessa. Asukasmääriin verrattuna meillä on näitä ostosparatiiseja tolkuttoman paljon.
Onko odotettava bioenergian viljelyn aiheuttamaa kilpailua peltoalasta ennenkuin tuottajahinnat saadaan muiden maiden tasolle ? Nythän maajusseja syyllistetään jo etukäteen siitä, että tukien avulla ei saa tuottaa energiaa. On kuitenkin muistettava, että juuri ne samaiset tuet alentavat myös tuotetun energian hintaa. Ei pidä säikähtää eettisistä ja moraalisista tuomioista. Jos lainsäätäjä antaa tällaisen tuotantomahdollisuuden, niin sitä on käytettävä hyväksi. Ovatko Fortum ja vastaavat katuneet wind fall- voittojaan tai järjettömiä optioitaan ? Mitä vielä, korottavat sähkönhintaa mennen tullen. Maatalouden kohdalla sentään on kyse pikkurahoista.
saman verran hehtaarille täällä kuin euroopassa
Yksi seikka, joka vaikuttaa tuen suuruuteen, on sadon määrä. Etelämpänä saadaan vuodessa kaksikin satoa, tuki on täten kaksinkertainen.
ruis nostaa noin paljon leivän hintaa.Paljonkohan leivän hinta kohoaisi jos leipä tehtäisiin kokonaan ilmaisesta puolalaisesta rukiista ? 200 e/kg?
Kotimainen vilja saa tukea, mutta esimerkiksi Ranskassa tuotettu vilja saa tuen tuplana.
Tuontivilja ei ole kallista, jos ei ole kotimainenkaan.
On kalliimpaa kuin kotimainen
pikkuiselle. Sitä varten kun se tukijärjästelmä on luotu että kaupasta voi ostaa ruisleivän hintaan 2e.
Itseasiassa tutkittua tietoa siitä että leipäviljasta murto-osa on vain raaka-aineen hintaa n10%.a loput vie kauppa leipomot kuljetus yms.