Poikkeaako musta saku mitenkään normaalivärisestä sakusta?
Onko luonteessa ja kovuudessa eroja?
Onko luonteessa ja kovuudessa eroja?
Musta saku
+++++++++++
463187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Yhtä hyvin voisi kysyä, onko mustan ja valkoisen ihmisen luonteessa jotain eroa. Eli ei. Ympäristön vaikutukset onkin sitten jo toinen asia. Yhtä lailla joku on joskus väittänyt harmaista koirista jotain. Höpöjä.
niin ja blondithan ovat tunnetusti idiootteja Bimboja, Brunetet fiksuja!!
Oma kokemus oman kasvatastyön myötä voin sanoa,että kyllä harmaissa ja värilisissä oli eroja. Harmaat oli paljon helpommin työstettäviä kun värilliset.
Eli kyllä minä sanon,että värillä on väliä.
ollut usealla yksilöllä surkea,totta värillä on väliä.
Omat kokemukset harmaista on juuri ihan päinvastaisia, eli voidaanko tosiaan sanoa, että värillä on väliä?
Harmaat ja mustaruskeat ovat mustia parempia hermoiltaan ja rakenteeltaan. Miksi muutoin saksassa hylätään mustat? koska olette nähneet hyvää mustaa esim mestaruuskokeissa? Edes mustaa mestaruuskokeessa? Tai missä tahansa kokessà? miettii harrasja
Esim. tässä Saksan Mestaruuskokeen 3. vuonna 2005:
http://www.pedigreedatabase.com/gsd/pedigree/453593.html
Ja näyttäisi olevan kokomusta (ja vielä rakenteeltaankin V)
ai tämän takia valkoinen saksanpaimenkoira ei hyväksytty väri. :)
aina meitä blondeja sorsitaan
taitaa ollaenemmän jälkikoira toi.Ei vakuuta 94 purut
Esim. Tänä vuonna sijalla 7. Eikä ollut huono
Tuolla tasollahan parhaat pisteet saa se, joka on kouluttanut koiransa parhaiten, ei se jolla on paras koira.
Vai oletko nähnyt kyseisen koiran suorituksen?
se oli.viettii ei vitukskaa
Jos 94 pisteen purut ei vakuuta, niin kirjoittele ihmeessä nimelläsi. Soitan sinulle heti kohta ja pyydän apua ongelmiini. Huh.
Tällä palstalla on SUPER kouluttajia ja tietäjiä. Veikkaan ettei monikaan ole kouluttanut yhtään koiraa
jos on todella hyvä. Noita hyvii on about 1 prosentti koko mustasta väristä. Eli 100 paskaa ja 1 hyvä.
Valitettavasti näin vain on, tämän on sanoneet muutkin kuin pieni minä, ihan mm tason äijät.
(siis toi purujuttu koski suojelua jos joku ei ymmärtänyt. paljon epävarmoja arkoja koiria on näissä mustissa, no ne puree persauksiin)
Höpö höpö. Kaikkee sitä kuulee. Harmaa ei jäljestä ja musta ruskee ei tottista suorita
Meidän treeniryhmässä treenaa tällä hetkellä kolme mustaa saksanpaimenkoira narttua ja ne on ihan supereita. Eli ei mitään vikaa. Purevat rauhallisella ja hyvällä otteella.
joopajoo
luonteeseen vaikuttaisi? Ei kai se väristä kiinni ole millanen luonne koiralla on????? Ei ainakaan meillä ole mustat ollut sen kummempia kun mustat punaruskein merkein....
tietyltä yksilöiltä suvusta. Ainakn Markon takaa tulee mustassa terävyyttä ja hieman vaikeaa ohjattavuutta. On siis ohjaajasta kiinni. Suomessa on pula naisista ja miehistä, jotka osaavat muuttua koiran mukaan. Meillä mielellään yritetään muuttaa koiraa.
täytyneekin sitten vielä seurailla josko niissä oisi eroja...luonteissa on muutenkin eroja vaikka olisivat saman värisiäkin...hmmm,hmmm...jaa-a no tiädä nyt sitten. Onko ne erot sitten juuri luonteen eriäväisyyksiä joita yksilöillä ilman muuta aina muutenkin vaiko värien vuoksi jalostunut luonteen eroavaisuus..Meinaatko siis että jalostuksessa eroavaisuuksien vuoksi olisi myös mustan koiran luonne jalostunut toisenlaiseksi,kun esimerkiksi värillisten?
taas osa vastauksista mennä linjalle kumpi parempi vittu vai ämpäri linjalle kylmä totuus on kuitenki se että värillä ei kyl ole mitään väliä jokainen koira on oma yksilö......
väri vaikuta luonteeseen mitenkään,mutta oisin kuitenkin halunnut lukea perusteluja sille väitteelle et mikä siitä mustasta tekisi erilaisen kun värillisestä...kun muutamat ovat kertoneet värillä olevan väriä. Oishan se kiva tietää mistä se eroavaisuus sitten tulisi??
Ihan vaan hypoteesina.
Tietyt puutteet luonteessa kulkevat värin mukana, esim musta-arka ja yleensä luustossa ongelmaa eli kevyt luusto ja kevyt pää. Näin se vaan on.
sen on jalostuksellinen ja geneettinen juttu? Mä olen elämäni varrella törmännyt yhteen ainoaan ihan koko mustaan saksanpaimenkoiraan se oli pitkäkarvainen, kamalan arka ja yritti ottaa katsekontaktia koko ajan minuun. Tosin sielä missä se koira oli pidettiin sitä päivät narunjatkona pihassa ja kuulopuheen mukaan perheen isäntä olisi rankaissut koiraa pentuna tehdyistä hölmöyksistä vinttaamalla koiraa millon mitäkin päin. Se että se sitten kävi mun toppatakkiin kiinni, kun ohitse kävelin taisi kuitenkin olla huonon kohtelun seurausta,enemmän kun alkuperäisen luonteen piirre.
Meillä ollut kaksi hyvin tummaa, valtaosin mustaa saksanpaimenkoiraa jotka ovat olleet hyvin älykkäitä,mutta niskan päälle pyrkijöitä ihan sanan varsinaisessa merkityksessä..mitä toisiin koiriin tulee. En tiedä onko se vain yhteensattumaa vaiko jotenkin värien mukana tuomaa taipumusta, mutta ihan vastaan en kuitenkaan arvaa väittääkään vailla parempaa tietoa...onko näitä värien tuomia eroavaisuuksia missään tutkittu virallisesti..osana jalostusketjun muita periytyviä juttuja silmällä pitäen? Tai samassa yhteydessä? Oisi ihan mielenkiintoista kyllä totakin asiaa kuitenkin puntaroida ja lukea jostain jos selasta tietoa on jossain tarjolla. Jos ei niin sitähän voisi olla ihan hyvä alkaa tutkimaan ja seuraamaan miten paljon värien matkassa tulee luonnepuolen jalostumista...
Kasvattajani kertoi että jo pentulaatikossa mustat ovat jäljessä harmaista ja perinteisen värisistä, niitä myös syrjitään helpommin, ts harmaat jyrää ne.
Jos musta pentu tästä nousee, se on hyvä.
En tiedä miten tasa mustissa pentueissa.
Joskus vuonna keppi ja kivi, ajateltiin että musta värigeeni kantaa mukanaan uroksilla epätyypillistä sukupuolileimaa, johtuisiko siitä se maine arkuudesta ts. jos uroksella ei ole ns munaa.
eix musta ja valkoinen sitten ole väri:)
sori pakko oli heittää jotain hurttii. huom: olen blondi
onhan meit ihmisissä niin valkoisissa kuin mustissakin hento ja paksu luisia.
ja eix aika paljon homma myös riipu ravinnosta.
ja luulis kasvatuksella ja koulutuksellakin olevan jotai tekemistä koiran psyykkeeseen.
Mä en osaltani ainakaan allekirjoittas et väristä johtuu jonkun sakun luonne ja rakenne.
Mutta voisko osax syy tähän luokitteluun olla se et enemmistö sakuista on kuitenkin niitä vanhan(kunnonajan)koiria eli mustia/ruskeinmerkein
vintannu sitä äijää takas, saatana niitä eläimiä ei tarvi piestä.
nim:kokemusta on
ei ne ole koskaa purreet.ottasin mielummin mustankin jos olis pakko valita valkosen ja mustan väliltä.mut harmaa...aaah...ne pelittää... ahhh...ja mustaruskeet... jopa punaset
kiva että joku huumoriakin tänne laittaa =)
Et ei mene ihan musta valkeeks...
vintatakin sitä äijää, mut olin silloin vielä sellain 12 vuotias nappula, joten pelkäksi murinaksi jäi....nyt se ukko on kuollut jo monta vuotta sitten maha syöpään...ihmisiä kohtaan oli mukava mutta koiria....
Sitä koiraa oli tosiaan kohdeltu kaltoin ja kaikesta sen eleistä näki, että se oli varuillaan ja oikein yrittämällä yritti hakea katsekontaktia silmiin...sitten kun kävelin liian läheltä autoon, koira pinkasi hätäsesti takkiin kiinni rinnuksista...isä papalla tuli kiirus repiä koira pois mun kimpustani..
Meinasi vielä popsia isä paapankin suihinsa..sääliksi kuitenkin kävi loppujen lopuksi kun asiaa kotona puitiin ja kylä reisumme jäi siihen taloon viimeiseksi kun selkisi, että koiraa on mukiloitu jne.eikä mennyt kauaa kun koira lopetettiin todennäköisesti sen aggressiivisuuden vuoksi. =(
Monia hyviä koiria ihmiset onnistuu kiusaamaan hulluiksi..sellasia kiusan henkiä pitäs kiusata samalla mitalla takasin, että tietäsvät miltä se tuntuu.
Parempia on ne mustat jotka on syntyneet muista kuin mustista vanhemmista.
mä puren perskutti jos sille päälle satun, vaik koirani puolesta vaik valkonen olenkin
kun tapasin miehen joka hakkas vasikan kettingillä dobberiansa, koira oli edellis kesänä purru serkku tyttöni mahasta tämän pyöräilessä talon ohi.
äitini kanssa teimme ilmoituksen koska itkin niin kovasti koiran puolesta. äiti lupasi eläin suojelulle että pidämme sen koiran kun lääkäri on ohi mutta eläinsuojelu joutui lopettamaan välittömästi koiran sen huonon kunnon vuoksi.
mies ajo mua haulikolla myöhemmin takaa ja vanno ampuvansa jos vielä puutun hänen asioihinsa, mutta päivääkään en kadu ilmoitusta
Sama täälä, en kadu ainuttakaan kertaa mitä olen joutunut puuttumaan eläimen pahoinpitelyyn.
Ystävästäkin luovuin kun hän retuutti koiraansa kantaen sitä kaulapannasta koiran koko paino sen varassa..oli tukehtua. Mutta olen asian ajatellut niin et sellasia ystäviä en tarvitse jotka pieksävät ja retuuttavat koiriansa tai mitään muitakaan eläimiään.
Tiedän eräänkin sessen joka sitten jouduttiin lopettamaan(me emme siis lopettaneet vaan eläinlääkäri) kun metallinen kaulapanta oli ollut koiralla pennusta pitäen ja koiran kasvaessa pantaa ei suurennettu kaulan mukaan sopivaksi ja se kasvoi koiran niskan ja kaulan lihojen sisään. Iho märki ja oli avoinna koko ajan. Samainen ihminen joka koiran omisti jätti karjansa navettaan kuolemaan nälkään ja paskoihinsa,löytyipä sieltä saavista hukutettu seropikin...
Eläinsuojelu ollut aina lähellä sydäntä ja vapaaehtoisena sitä nuorempana kokeilinkin,mutta mulla liian herkkä lanttu näkemään kaikkia julmuuksia mitä siinä hommassa vastaan tulisi...joten katsoin viisammaksi auttaa kaikin muin tavoin eläimiä. Mm. lahjoittamalla kodittomille rahaa ja ruokaa, ostamalla myyjäisistä,mainostaa tuttavilleni kodittomia kun etsivät lemmikkiä, viemällä löytöeläimet huostaan...ja tarjoamalla itse kodin kodittomalle löytöeläimelle jne.
Siinä nyt viimeaikojen osallistumisistani.
Muutamina vuosina olin etsimässä moneen otteeseen kadonneita koiria ja kissoja isommalla porukalla.
Monesti kuitenkin kadonnut sitten löytyi lopulta kotinurkistaan oltuaan useita päiviä omilla teillään. Olenpa ollut lähellä olevan vanhainkodinkin vanhuksia etsimässä ihan "talkoo" hengessä. Monesti vanhukset sitten löytyneet helikopterista maahan osoitetun valonheittimen avuin liiterien takaa, ojien tai metsä teiden varsista...Tai kotiaan etsimästä vanhan kotipolun varresta..monesti autollani sitten kyydinnyt vanhuksen takaisin vanhainkodille karkuteiltään =D
onkos täällä lapsenmoisia saksanpaimenkoirankin omistajia?onkohan toi naapurin tunnaihoinen poika älykkäämpi kuin toi romanityttö tai valkoihoinen naapurin heikki!hah ja joskohan tolla serbitytöllä olis kestävämpi luonne kuin meijän vaaleaihoisella hennalla??mitä vastauksiaa!ja mitä kysymyksiä! ai niin shäfereistähän oliki puhe-mutta tosiaan tukiki just mieleen että kun mun naapurilla on sellanen pitkäkarvainen sakemanni niin poikkeaako se jotenkimeidän lyhytkarvaisesta mustasta sakemannista?mitä-eikö täh!
luonteeltaan.
Ei mitään perää tässäkään väitteessä. Hauska lukea näitä yhden tai parin koiran perusteella vedettyjä johtopäätöksiä. Huhhuh.
asiaa poikaseni. mut päihitti trivialissa lukutaidoton mustalainen, vaik olenkin valkoinen.
( paitsi blondi)
onkos täällä lapsenmoisia saksanpaimenkoirankin omistajia?onkohan toi naapurin tunnaihoinen poika älykkäämpi kuin toi romanityttö tai valkoihoinen naapurin heikki!hah ja joskohan tolla serbitytöllä olis kestävämpi luonne kuin meijän vaaleaihoisella hennalla??mitä vastauksiaa!ja mitä kysymyksiä! ai niin shäfereistähän oliki puhe-mutta tosiaan tukiki just mieleen että kun mun naapurilla on sellanen pitkäkarvainen sakemanni niin poikkeaako se jotenkimeidän lyhytkarvaisesta mustasta sakemannista?mitä-eikö täh!
Mielummin joulupukki kuin pakkasukko, mut silti tykkään mustaruskeasta!
Luulenpa, että periaatteessa väri ei suoraan vaikuta luonteeseen. Se seikka, että tietyn väriset tai tietyn karvalaandun omaavat olisivat keskenään samanlaisia, voisi johtua seuraavista asioista:
Kuten joku jo mainitsikin, luonne periytyy. Jos joku vaikkapa musta koira on periyttänyt arkaa luonnetta (ja mustaa väriä), ja joku ihminen sitten sattuu tuntemaan näitä koiria, voi hän vetää johtopäätöksen musta koira ----> arka koira. Tämä nyt vaan vaatii melkosta tuuria ja sitä ettei henkilö koirista paremmin ymmärrä.
Toinen mistä olen kuullut paljon puhuttavan ja jota itsekin pidän melko järkevänä selityksenä on tämä:
Joku jo sanoikin että pitkäkarvaiset olisivat luonteeltaan pehmeämpiä.
Enpä usko että suoraan geenien takia. Kiinnostuneet voivat tutkia saksalaisia pitkäkarvaisten käyttösakemannien sivuja, en sanois pehmeiksi koiriksi ;)
Se, että pitkävillapennuista voi kehittyä yleisesti sosiaalisempia ja avoimempia pentuja johtuupi siitä, että ihmiset PITÄVÄT niitä kiltimpinä, söpöimpinä ja ennen kaikkea luulen että monetkaan eivät tunnista niitä "vihaisiksi ja hulluiksi" sakemmaneiksi. Pitkävillat siis kohtaavat enemmän hyväksyntää ja hyviä kokemuksia eri ihmisistä.
Tämäkään ei varmasti toteudu jokaisen kohdalla, mutta luulen että tämä on se yleismaallinen syy pitkävillojen "pehmeyteen", joka taitaa myöskin olla hiukka väärä sana tässä...
Sama kuvio toistuu esim. mustan värin kanssa. Eikös musta sakemanni olekin monen mielestä pelottavampi ja varautuneisuutta herättävämpi näky kuin tavallinen, tai edenkin pitkävilla pentu?
Mustat ei kolmesta kuukaudesta ylöspäin ole enää edes erityisen "söpöjä" monenkaan mielestä. Ei vieraat ihmiset ehkä halua helliä niitä yhtä ylettömästi kuin karvapallopentuja.
Tämä siis voisi johtaa siihen, että mustat pennut saavat vähemmän hyväksyntää ja saattavat kokea ennakkoluuloja---> joistakin voi tulla arempia kuin sakemannit yleensä.
Pyydän nyt sitten kiinnittämään huomiota käyttämiini sanoihi: ehkäpä, voisi yms. En tarjoa tätä totuutena, itselläni ei ole suurempia kokemuksia asiasta. En myöskään ole koskaan tuntenut ainuttakaan täysmustaa sakemannia. Ja teoriathan on aina yleistyksiä, eli ohjaaja ja koiran oikeasti periytynyt luonne varmasti vaikuttavat enemmän kuin mikään muu; omistajahan se määrää hyvin pitkälle senkin minkälaisia kokemuksia pennulle tarjoaa.
Keskustelisin kuitenkin mielelläni tästäkin teoriasta, jos asiallisia keskustelukavereita löytyy :)
tämän keskustelun siksi koska kasvattaja sanoi että musta saku on nimenomaan jalostettu suojelua varten.
Että musta väri tulee jalostuksen mukana.Pitääkö paikkaansa?
En tajua miksi musta väri olisi jalostettu suojelua varten... Eiköhän se ole joko vain ilmestynyt jostain tai sitten ihmiset on pitäny sitä kivana värinä ja siksi sitten niitä mustia on.
Ja kyllä, värit periytyy eli tulee jalostuksen mukana.
Mutta musta värinen koira ei ole mitenkään sen parempi suojelussa kuin muunkaan väriset koirat.
Eikä muut sen parempia kuin mustat. Yleisesti. Tämä on ihan koirakohtaista.
Mustia on siksi paljon suomessa kun ne heivattii saksasta ja suomalaiset osti ne tänne.ei ne ole hyviä suojelussa siis ihan loppupelissä mut kai ne treenis toimii jotenkuten.tämä on vain tällasen yhden mielipide,voi olla muitakin mielipiteitä.