Millaisia sopimuksia olette tehneet elinikäisestä hallintaoikeudesta?
Ts. isältäni perimääni kesäasuntoon jää avoleskelle hallintaoikeus, olisi varmaan järkevää panna jotakin paperille asunnon ylläpidosta, kuluista yms..
Mitkä ovat hallintaoikeuden omistajan velvollisuudet ja oikeudet?
Ts. isältäni perimääni kesäasuntoon jää avoleskelle hallintaoikeus, olisi varmaan järkevää panna jotakin paperille asunnon ylläpidosta, kuluista yms..
Mitkä ovat hallintaoikeuden omistajan velvollisuudet ja oikeudet?
Vastaukset 4
Vanhimmat
tarkalleen määrää, mutta meillä on sopimus, jossa hallintaoikeus on kuolemaan asti, sitä myöten hallitseva vastaa myös käyttökuluista ja tarpeellisiksi katsomistaan remonteista jne. Sopimuksen teki lakimies, joka painotti, että vaaran ja vastuun sopimus siirtää omistajalle, eli minulle, ja sen vuoksi vakuutusturva täytyy minun huolehtia, hallintaoikeuden haltija hankkii irtaimistolleen omat haluamansa vakuutukset. Noi vaaran ja vastuun siirrot ovat mielestäni kimurantteja, kun en itse tontilla käy enkä käyttöä valvo, mutta silti jos siellä joku vaikka tippuu kaivoon niin vastuun kannan, vähän niin kuin asunto-osakeyhtiön hallituksessa voi joutua epämukavaan tilanteeseen...
En tiedä voitko enää teetättää sopimusta aiheesta(kuluista), ellei toinen suostu, jos isäsi ei sitä jo tehnyt testamenttiinsa, koska hänhän se on asian päättänyt näin olevan, en tiedä mihin hallinta lain edessä velvoittaa, ts onko pakko tehdä mitään/maksaa mitään. Toi vakuutuspuoli on hyvä hoitaa kuntoon jos jotain sattuu.
Oheisessa artikkelissa http://www.lakineuvo.fi
on käsitelty hallintaoikeuden sisältöä. Soveltuu myös esim. lahjakirjassa pidätettyyn hallintaoikeuteen.
13.01.2001 Taloussanomat - Mika Talviaro
Puolisoiden välinen testamentti turvaa lesken aseman ja on usein yksinkertaisin tapa vähentää perintöverotusta
Puolisoiden välisiä testamentteja on kahdenlaisia: hallintaoikeustestamentteja ja omistusoikeustestamentteja.
Hallintaoikeustestamentilla puolisolle annetaan omistuksen sijaan käyttö- tai hallintaoikeus ensiksi kuolleen omaisuuteen. Tällöin leski voi nauttia hyväkseen omaisuuden tuoton ja koron, mutta myyntioikeutta varallisuuteen hänellä ei ole.
Omistusoikeustestamentissa leski saa omaisuuteen täyden oikeuden ja maksaa myös perinnöstään veroa. Lesken kuoltua perilliset maksavat verot toistamiseen samasta omaisuudesta.
Hallintaoikeustestamentissa verot lankeavat omaisuuden omistajille, eivät leskelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perinnönjättäjän lapset joutuvat maksamaan verot saman tien, vaikka omaisuuden jako tehtäisiinkin vasta lesken jälkeen. Verotusajankohta vastaa tilannetta, jossa testamenttia ei ole tehty lainkaan.
Lesken asemaa testamentti turvaa erityisesti silloin, kun puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen on suljettu pois avioehtosopimuksella. Saattaisihan käydä niin, että enemmän omistavan puolison kuoltua leski jäisi puille paljaille. Perintöoikeus turvaa lesken asumisen kodissaan ilman testamenttiakin, mutta esimerkiksi ensiksi kuolleen puolison omistaman kesämökin käyttöön leski ei saa lakiin perustuvaa oikeutta ilman testamenttia.
Hallintaoikeustestamentilla leski saa esimerkiksi kesämökkiin käyttöoikeuden, jonka perusteella hän voi oleskella kesämökillä perillisten sitä estämättä. Vuokrahuoneiston ja osinkotulojen tuotto kuuluvat myös käyttöoikeuden haltijalle, joten testamentilla voidaan turvata myös lesken toimeentulo.
Käyttöoikeuden vastapainona testamentinsaajan velvollisuutena on säilyttää omaisuus huolella omistajien etua vaarantamatta. Käyttöoikeuden alaista omaisuutta ei saa sekoittaa omaan omaisuuteensa. Koska leski nauttii omaisuuden tuoton, vastaa hän myös hallinnoimansa omaisuuden kustannuksista. Siten muun muassa kesämökin kiinteistöveroliput ja yhtiövastikkeen maksulomakkeet putoavat lesken postilaatikkoon. Käyttöoikeuden haltijan on huolehdittava myös välttämättömistä korjauskustannuksista, joten kesämökkiä ei saa päästää ränsistymään. Uutta saunaa lesken ei tarvitsee kuitenkaan rakennuttaa lahonneen tilalle, ellei hän tätä itse halua.
Hallintaoikeustestamentin tekeminen ei välttämättä tarkoita lakimääräisen perimysjärjestyksen muuttamista, sillä jälkisäädöksen voi tehdä pelkästään tulevaa perintöverotusta silmälläpitäen.
Avioparien kohdalla on tavallista, että leski jää hallinnoimaan pesää kokonaisuudessaan, eikä ositusta lesken ja yhteisten lasten välillä vielä ensiksi kuolleen puolison jälkeen tehdä. Eritoten näissä tilanteissa hallintaoikeustestamentin tekeminen on verotuksellisesti järkevää, sillä hallintaoikeus rasittaa perittävää omaisuutta ja vähentää lapsille määrättävää veroa. Koska leski ei joudu maksamaan hallintaoikeudestaan veroa, pienenee verotettava perintö hallintaoikeuden laskennallisella arvolla.
Veroetu ilmenee esimerkistä: Martin ja Raijan omaisuuden yhteenlaskettu arvo on 600 000 markkaa. Avioehtoa heillä ei ole, joten Raija saa avioliiton nojalla Martin jälkeen verovapaasti 300 000 markkaa. Avioparin ainoa lapsi, Petri, perii omaisuudesta toiset 300 000 markkaa, josta hän maksaa veroa 34 500 markkaa. Mikäli Martilla ja 58-vuotiaalla Raijalla olisi ollut hallintaoikeustestamentti, perintöveron pohjana olisi ollut 300 000 markan sijaan 150 000 markkaa ja perintöveron määräksi olisi muodostunut 15 000 markkaa. Hallintatestamentin tekemisellä perintöveroa tässä esimerkissä olisi säästetty vajaat 20 000 markkaa.
Verovähennyksen määrä riippuu lesken iästä ja on sitä suurempi mitä nuorempi leski on. Verovähennyksen prosentti vaihtelee alle 44-vuotiaan 60 prosentista yli 92-vuotiaan 10 prosenttiin. Mahdolliseen myöhempään omaisuuden luovutusvoittoverotukseen hallintaoikeuden pidättämisellä ei ole merkitystä. Perittyä omaisuutta edelleen myytäessä esimerkiksi kesämökin hankintahintana käytetään perintöverotuksessa vahvistettua arvoa sellaisenaan, eikä tästä vähennetä hallintaoikeuden arvoa. Sen sijaan lesken jälkikäteinen hallintaoikeudesta luopuminen lastensa eli omaisuuden omistajien hyväksi saattaa johtaa lahjaverotukseen.
Optimaalisen verohyödyn hallintaoikeustestamentti tarjoaa silloin, kun puolisoiden varallisuuteen kuuluu muutakin omaisuutta kuin yhteinen koti. Tämä johtuu siitä, että asuntoon leski voi pidättää käyttöoikeuden ilman testamenttiakin. Sen sijaan jos omaisuuteen kuuluu kodin lisäksi vaikkapa auto, sijoitusvarallisuutta tai kesämökki, - ja jos leskelle riittää omistusoikeuden asemasta käyttöoikeus - on hallintaoikeustestamentti varteenotettava vaihtoehto jäämistösuunnittelussa.
Mitä oikeuksia on hallintaoikeuden omaavalla ihmisellä?
Jos kesämökistä on esim.lahjanantotilanteessa kirjattu elinikäinen hallintaoikeus, niin voiko hallintaoikeuden omaava esim.
-vuokrata kesämökkiä (ilman omistajan suostumusta)?
-myydä oman hallintaoikeutensa jollekulle?
-määrätä keitä kesämökillä saa käydä ja keitä ei?
-omia kesämökin itselleen esim.kolmeksi vuodeksi?
-purkaa kesämökin pihapiiristä joitain rakennuksia, vaikkapa varastoja (ilman omistajan suostumusta)
-kaataa puita kesämökin tontilta?
Entäs, jos kesämökin omistaja (hallintaoikeuden haltijan lapsi) on mennyt naimisiin, ja tämä "uusi mies" on suorittanut kesämökillä useita remontointi- ja rakennustoimenpiteitä (vaikkapa uusi varasto tai sauna), ulottuuko hallintaoikeus myös näihin? (lahjanluovutuksen yhteydessä on lahjan saajan aviomiehet rajattu omistuksen ulkopuolelle, eli he eivät voi milloinkaan omistaa kyseistä lahjaa)
Kiitos vastauksista jo etukäteen!!
KAIKKI SUOMESSA ON NIIN JA NÄIN.
http://www.youtube.com/watch?v=A8R7fviE1kw&mode=related&search=