Jooh.. Mää oon siis ihtekki skorpioni ja oon alkanu huomaamaan että mun lähelle ajautuu lisää ja lisää tyyppejä joilla on henkisiä ongelmia tai siis niinkö paha olla ja tunteet sekasi ja sillai.
Alan jo itekki väsyä siihe, että musta ollaan aina hakemas tukee ja turvaa ja mun pitää olla aina tekemäsä sitä ja tätä, kun muut ei uskalla..
Joskus ku ihtellä on paha olo oon aina hiljaa, enkä puhu siitä kellekkää, en vaa jotenki pysty, varsinkaa jos tunnen/tiedän tyypin pelkään kait, että joku menee vinoon ja sillai..
Mutta mitä mää teen niiden kans(?), ku mulla on nyt ainaki 3-5 kaveria jotka iha tosisaa meinaa tehä itsarin, mää vaa en jotenki enää kykene ja pysty olla koko aja tukemasa jokaista jokasella hetkellä.. Mua alkaa rassaamaa iha liikaa se, että tekeekö se joku itellesä jtn ja sillai, emt ehkä välitän liikaa tai jtn? Itellä alko menee aika huonosti kohta 3 vuotta sitte, vaikka oli paha olo olin hiljaa ja mietein yksin sitä ja silti tuin samaa aikaa monta kaveria ja jaoin niiden pahan olon niide kans. Nyt taas alkaa jo menee paremmin, mutta nyt alan olla aika loppu niide 3 vuode takia..
Mutta onko tää skorppareille ominaista, että ne, joilla on paha olo ja muutenki elämä sekasi ajautuu just skorppareiden huomaan? Emt.. Sanokaa ees jtn tähä.. :)
Alan jo itekki väsyä siihe, että musta ollaan aina hakemas tukee ja turvaa ja mun pitää olla aina tekemäsä sitä ja tätä, kun muut ei uskalla..
Joskus ku ihtellä on paha olo oon aina hiljaa, enkä puhu siitä kellekkää, en vaa jotenki pysty, varsinkaa jos tunnen/tiedän tyypin pelkään kait, että joku menee vinoon ja sillai..
Mutta mitä mää teen niiden kans(?), ku mulla on nyt ainaki 3-5 kaveria jotka iha tosisaa meinaa tehä itsarin, mää vaa en jotenki enää kykene ja pysty olla koko aja tukemasa jokaista jokasella hetkellä.. Mua alkaa rassaamaa iha liikaa se, että tekeekö se joku itellesä jtn ja sillai, emt ehkä välitän liikaa tai jtn? Itellä alko menee aika huonosti kohta 3 vuotta sitte, vaikka oli paha olo olin hiljaa ja mietein yksin sitä ja silti tuin samaa aikaa monta kaveria ja jaoin niiden pahan olon niide kans. Nyt taas alkaa jo menee paremmin, mutta nyt alan olla aika loppu niide 3 vuode takia..
Mutta onko tää skorppareille ominaista, että ne, joilla on paha olo ja muutenki elämä sekasi ajautuu just skorppareiden huomaan? Emt.. Sanokaa ees jtn tähä.. :)
Vastaukset 22
Vanhimmat
kerro itsestänne oikein mitään, ootte hiljaa ja kuuntelette niin hyvin...eikö se vetäisi puoleensa niitä, jotka kuuntelijaa tarvitsette. Ja kun teistä ei saa selkoa yrittämälläkään, ja edes niitä riisiryynejä ette jätä merkiksi minne kulkea. Ns normaali-ihmiset väsyy sellaiseen arvuutteluun, ollaan-ei olla, on-off niin ystävyydessä kuin rakkaudessakin. Tottahan toki siihen mahtuu niitä jotka eivät haluakaan että te jotain kertoisitte, kun haluavat itse koko ajan valittaa/purkaa juttujaan. He siihen jäävät kun me muut poistumme hiljaa vasemmalle.
Skorpparit, kun kohdalle tulee SE ihminen, tarpeeksi tärkeä jollain lailla niin eikö kannattaisi vähän pitää kiinni ja mennä hakemaan jos se eksyi matkalla? Saa vastata tähän...
Me emme, me Skoput, Skorpparit, Skorppioonit, me emme luota joka toiseen emmekä joka kolmanteenkaan. Tarpeeksi on takkiin tullut elämän aikana. Me annamme kaikkemme ystävämme eteen, ja sitä odotamme itsekin. Ei silloin kenenkään tarvitse mitään arvuutella, jos luotan ystävääni. Kysy vaikka niiltä, jotka minut tuntevat. Noooh, kyllähän me joskus synkistellään itseksemme, mutta kun me tarvitsemme välillä yksinäisyyttä. Samalla tavalla kuin Jellonat, jotka menevät yksinäisyyteen nuolemaan haavojaan.
Ne oli leivänmurusia eikä riisiryynejä. Linnut nokkivat nekin.
Jokainen on vastuussa ensi sijaisesti itsestään. Tue ystäviäsi minkä pystyt, mutta älä, kuten sanoit, jokaisella hetkellä. Ystäviäsi tuet myös tietämättäsi omalla elämänmallillasi, vaikka et ole koko ajan paikalla. Omasta elinpiiristä ne elämisen mallit imetään.
"Mutta onko tää skorppareille ominaista, että ne, joilla on paha olo ja muutenki elämä sekasi ajautuu just skorppareiden huomaan?"
Toinen hakee seuraa, jossa hänet hyväksytään ja häntä kuunnellaan omana itsenään. Toinen haluaa pitää toisista huolta. Horoskooppimerkistä tämä ei ole kiinni.
Hyvää Joulua!
Joo-o, tuttu juttu. Itsekin olen skorppari ja joutunut/päässyt/saanut olla tukena kanssaihmisilleni. Yleensä teen sitä mielelläni, mutta ongelmaksi asia muodostuu silloin, kun paikalle lennähtävät ns. perskärpäset. Tarkoitan tällä nyt niitä kuuluisia energiarosvoja, jotka herkästi haistavat vahvan ihmisen ja alkavat imeä tuota vahvuutta itseensä. Itsekkäät ja muiden tunteista piittaamattomat vesimiehet pahimpana esimerkkinä ainakin oman kokemukseni mukaan, mutta varmasti muitakin merkkejä löytyy. Tämä on erittäin väsyttävää tämmöinen hyväksikäyttö ja vie haluja auttaa sitten niitä, jotka todella apua tarvitsevat. Tätä on myös vaikea tunnistaa, välillä vain ihmettelee, että miksi jonkun tietyn ihmisen kanssa jutellessa väsyy tai tympääntyy.
Onneksi pääosa tapaamistani avuntarvitsijoista on kuitenkin ollut liikkeellä ihan vilpittömällä mielellä ja heitä mielelläni tuenkin. Koita jaksaa auttaa ja tukea. Siitä saa myös itselleen. Tsemppiä!
Mun ystävättäreni lopetti harrastuksensa toistaiseksi voidakseen paremmin olla tukena läheiselle ihmiselle.
Kuten sanoin jo kerran, toisen tunteista kukaan ei ole vastuussa. Jos olet onnellinen, lähelläsi on hyvä olla. And that's that.
Onpa mukavaa kuulla, että jollakin muullakin on samoja kokemuksia kuin minulla. Nämä, jotka vaistoavat toisen vahvuuden, haluavat päästä siitä osalliseksi, ja sitten yrittävät imeä tyhjiin.
Leijona ei tee niin. Skorpioni ei. Mutta mepä olemmekin niin itsekeskeisiä! Ou jee.
Paha olo johtuu juuri siitä että sinulla ei ole
vahva usko jumalaan, etkä pyri rakastamaan jumalaa
yli kaiken. Olen näin ollen horoskooppisi vanki
ja planeettojen vaikutuksen alaisena.
Tuttu juttu, joo. En tiedä johtuuko se siitä, että sitä välittää liikaa vai mistä, että kaikki elämän riepottelemat tulevat kylkeen kiehnäämään.
On aika väsynyt olo joskus, kun on kuunnellut muiden sepustuksia niin kauan, eikä kellään tunnu tulevan mieleen kysyä miten itse pärjään.
Eipä silti, tuskin voisin kellekään kertoa mistään.
Jotenkin asiat haluaa vain pitää omana tietonaan.
Sun asemassa hakisin niille kavereille jonkinlaista apua, tai ohjaisin ne jonnekin.
Ja koittaisin olla välittävästä liikaa, sillä ne ihmiset tekevät oman mielensä mukaan välititpä kuinka paljon tahansa.
Elämää tämä vain on. Tsemppiä.
hihassa roikkujia riittää varsinki ravintloissa riittää kertojaa. mun ympärillä.
juu.. totta toi on... aina kaikki kääntyy puolee jolla on ongelmia/ huolia. vaikka itsellään ois kuinka elämä sekasin sitä kuitenkin yrittää auttaa sitä ystävää niin paljon kun pystyy... skorppari itsekkin olen..
skorppareita, itsekin olen semmoiseen ihastunut, ja on teissä niin paljon samankaltaisuuksia!
Mukavaa kuulla, että joku tykkää meistä. Ei me niin hirveitä olla miltä näytetään!
Itse asiassa ystäväni sanoi minulle, että toiset minua inhoavat, mutta ne jotka ei, ne tykkäävät kuin hullu puurosta. Sellaista se on, kun me Skorpparit ollaan niin helvetin rehellisiä. Se ei kaikille käy.
En oikein tiedä, onko tämä sattumaa vai ei, mutta tosissaan olen huomannut itsessäni saman piirteen, kuin mikä sinussakin on. Ihmiset ajautuu enemmän ja vähemmän purkamaan omia murheitaan minulle, ja omista murheistani pysyn pitkälti vaiti - en halua muiden edes kaikkea minusta tietävän. Murrosiässä tämä piirre minussa ajoi mut melkein masennuksen partaalle, sillä en puhunut omista huolistani, jotka patoutuivat turhaan sisälleni itseni kannettaviksi.
Olen kantapään kautta huomannut sen, kuinka tärkeää on huolehtia itsestään jakamalla omia asioitaan jonkun kanssa. Kukaan ei jaksa aina olla toisille psykoterapeuttina, vaikka haluaisikin auttaa ja kokisikin tukena olemisen tärkeäksi. Sinunkin huolesi ansaitsevat tulla yhdessä kannetuiksi, vaikka niiden jakaminen tuntuisikin hankalalta.
On hienoa, että olet jaksanut olla tukena ystävillesi, paljoa enempää ei voisi tehdä, kuin mitä olet tähän asti tehnyt. Siirrä nyt ajatuksesi kuitenkin itseesi, olet sen todellakin ansainnut.
Tämä kuulostaa tosi jeesustelulta, mutta mun mielestä tossa tilanteessa, kun ihmisillä on vaara ottaa henki itseltään, olis välttämätöntä kääntyä ammattiauttajan puoleen. Niin kavereittesi, kuin sinunkin. Kaiken maailman psykologit ja psykiatrit on koulutettu käsittelemään noinkin rankkoja asioita ja etsimään niihin ratkaisuja - ei sellaisia tavallinen ihminen VOI yksin käsitellä. (Tämän ehdotuksen ei missään nimessä ole tarkoitus olla loukkaus, mielestäni psykologille olisi syytä jokaisen mennä välillä ajatuksiaan tuulettamaan.)
Vaikka kynnys on ehkä suuri lähteä tollasta asiaa kaveripiirissään ajamaan, voi se olla loppujen lopuksi helpottava tekijä myös ystävyyssuhteita ajatellen. Tilaa jää kanssakäymisessä enemmän muullekin, kuin murheiden vatvomiselle ja synkistelylle.
Jos sun kaveripiirin tilanteessa ammattiauttajat on jo kehissä, eikä tilanteesi siltikään kohene, käytännön vinkki on kirjoittaa mieltäsi painavia asioita paperille, tai vaikka tänne keskustelupalstalle. Tärkeintä on, että olet tarvittavassa määrin itsekäs, ja otat aikaa itsellesi ja käytät voimavarojasi oman hyvinvointisi edistämiseen.
Ota elämä päivä kerrallaan ja muista, että vaikka ihmiset eivät aina tunteitaan näytäkään, he silti välittävät, mutta eivät aina vaan tajua, milloin ketäkin apua tarvitsisi. Kerro jollekin pahasta olostasi, sillä varmasti sinua halutaan auttaa. Muista että olet ihmisenä tärkeä niin kuin kuka tahansa muukin.
En tiedä oliko edellistä sinun kohdallasi tarpeellista sanoa, mutta se olisi kaikkien hyvä välillä muistaa. Tunnelin päässä alkaa varmasti näkyä valoa ajan mittaan, sillä vaikeinpaankin ongelmaan on olemassa ratkaisu ja sen voi parhaiten löytää yhdessä muiden ihmisten kanssa.
Tulipa näin yön pimeinä tunteina runoiltua aika kiitettävän pitkästi. Silti haluan sanoa, että on hienoa, että kaltaisiasi ihmisiä on olemassa - jos maailmassa toisten eteen oltaisiin aina vailmiita tekemään noin paljon, olisi tällä varmasti aika erilaista. :)
Jaksamista!
Skorppareita pidetään ...tai he näyttävät ulkopuolisille hyvin vahvoilta, sellaisilta jotka kestävät mitä vain. Onhan se näinkin. Sitten on sekin seikka että skorpparit harvoin kääntävät selkäänsä ystävälle.
Tuossa edellisessä messarissa oli mainittu se seikka että kannattaa olla joskus enempi itsekäs ettei masennu itsekin. Tuo on niin totta.
Kun toisen kondis menee niin huonoksi että tarvitaan lääkäriä niin silloin tarvitaan lääkäriä ihan kuin muissakin sairauksissa.
Oikein tiedä mikä sisäsyntynen tuo piirre on että jää kuuntelemaan kun toisella on hätä. Miettinyt myös sitä kuinka moni on vastavuoroisesti jäänyt kuuntelemaan silloin kun itse tarvitsi kuuntelijaa. Ai mut skoputhan kestää, ei ne valittele... ;)
Hyvää Tapania & Uusiva Vuosia 2007 sinne kaikille. Se on vain niin et kun ei jaksa niin ei jaksa. Jos kaveruussuhde on painottunut hyötypuolelle, siis puhutaan näistä aiemmin mainituista energiarosvoista, sillon sellaset saavat jatkaakin matkaansa tai jäädä matkan varrelle. Ei sellanen ole ystävyyttä, ennemmin hyötykäyttöä. Miten sitten separoida jyvät akanoista tässä? Ei siihen löydy vastausta. Kait otettava ceissi kerrallaan.
Nyt meni sepustukseksi, toivottavasti joku snaijasi pointin.
Juu. Emme me koskaan peräänny, jos jollain on vaikeaa. Mutta eihän ystäviään pidäkään mennä karkuun silloin, kun on huono päivä. En itse koe olevani mikään komposti ystävilleni, mutta puolitutuille kylläkin.
Aina saa sanoa ääneen mitä tuntee. Syytellä ei pidä, mutta sanoa miltä oikeasti aidosti tuntuu. Kuten sinä selvästikin olet ymmärtänyt.
Itsekin olen kuunnellut ihmisten suruja silloinkin, kun ei itselläni niin hyvin mennyt. Kyllä se kannattaa, mutta et sinä ole kenenkään tunteista vastuussa, muista se. Jos läheisesi tekee itsemurhan, se ei ole sinun syysi. Jos sinusta tuntuu, että et enää jaksa, sano se ystävillesi. Kyllä he ymmärtävät sen. Skorpioneilla on taipumus olla liian kilttejä, emmekä aina tajua missä se raja menee. Ole rehellinen, niin huomaat, että kaikki sujuu kyllä hyvin.
Samaa vikaa mullakin, olen oikea surkimusmagneetti.. Ei vaan enää jaksa, jokainen on oman onnensa seppä, sitä onnea ei muilta saa imettyä. Pitäshän se jokaisen surkimuksenkin tajuta.
Taitaa kuulua skorpionien kohtaloon. Eräskin ystävä tulee aina puhumaan mulle sellaisista asioista, joita muut eivät jaksa kuunnella.. Välillä vähän ärsyttää kun tulee kertomaan nykyään vain minulle(joka ei ole ns. mieltä painava asia)eräistä toisista kavereistaan aina kun tavataan porukalla. Muut eivät jaksa enää oikein edes yrittää olla niistä kiinnostuneita. Mutta toisaalta, mikäs siinä, oon vaan ilonen että mulle halutaan kertoa asioita, vaikka voisihan jostain muustakin puhua. Mieltä painavissa asioissa autan kyllä tätä ystävää mielelläni, kun ei ole pitänyt nyt niin monien huolia kuunnella.
Ymmärrän 100% jos noita tilanteita tulee sulle jo liikaa, voisit yrittää ehdottaa apua tarvitseville että juttelisitte esim. jonkun yhteisen kaverinne kanssa tästä asiasta.. Kolmen jakamana asia olisi luultavasti kaikille asteen kevyempi. Tai voit sanoa seuraavalle avunpyytäjälle sulla olevan nyt niin paljon toisten huolia hoidettavana että et pysty valitettavasti käsittelemään asiaa, ja pyytää häntä vaikka juttelemaan jollekkin perheenjäsenelle... kyllä sulla on oikeus omaankin olemiseen, vaikka aluksi saattais tuntua ettet voi tyrmätä kavereitas..
Olen huomannut että minulle myös avaudutaan helposti ja on useastikkin sanottu että minulle on kuulemma helppo puhua. Alan kyllä itsekkin väsyä siihen koska on omiakin huolia niin ottaa sitten vielä toisten huolet kannettavakseen. Tai siis eihän niitä pakko ole jäädä miettimään, mutta skorppari kun on niin minkäs sille miettimiselle mahtaa :P
oon kans scorppari. vähän samanlaisia oireita ollu mullakin..tein pahan virheen aikoinaan. jätin koko ystävä piirini sentakia, kun en tahtonut murehtia muiden asioita.nykyään kaduttaa. but..i am back.!!