Lukaisin rakennsumaailman ilmalämpöpumpputestin läpi ja kyllähän siinä pieniä epäkohtia oli, tai ainakaan jutussa ei selitetty kaikkia asioita niin että ne tuntuisivat luotettavilta
Ensinnäkin pumpuille on tavallisuudesta poikkeavaa käyttöä, että niitä paahdetaan kokoajan täysillä. -15 tai -20 asteen lämpötilassa kone varmaan paahtaakin käytännössä täysiä, mutta ei taatusti 7 asteessa.
Sisäyksikön ilman tilavuusvirran mittaus/laskenta oli varsin epätarkka. Mitatusta virtausnopeudesta ja aukon koosta laskettu tilavaasvirta voi sisältää hyvinkin suuren virheen.
Lämpötilan mittaaminen kahdesta kohdasta sisäyksikön poistopuolelta ja yhdestä kohdasta tulopuolelta voi antaa väärän tuloksen, jos lämpötila vaihtelee tuloaukon eri kohdissa.
Jutussa ei myöskään kerrottu oliko sisäyksikön sijaintipaikan olosuhteet vakioitu. Jos huoneen lämpötila muuttui koneen antaman lämmön vaikutuksesta, niin koneethan eivät olleet kaikki saimoissa olosuhteissa.
Voi olla että edellä mainituilla puutteilla ei ollut mitään vaikutusta tulokseen, mutta niillä saattoi olla vaikutusta.
Mielestäni testi olisi pitänyt tehdä niin, että sisäyksikkö olisi sijoitettu hyvin eristettyyn ja pinnoiltaan mahdollisimman vähän varaavaan huoneeseen (polyuretaanilevyillä vuorattu tms.). Huone olisi ilmastoitu tehokkaasti, niin että sinne olisi puhallettu vakioteholla ja vakiovirtauksella vakiolämpöistä kylmää ilmaa. Sekä huoneen tuloilmasta että poistoilmasta olisi mitattu tilavuusvirtaus ja lämpötilat. Ilmalämpöpumppu olisi asettu lämmittämään tilaa vaikka 23 asteen lämpötilaan. Näin menetellen olisi saatu suuremmalla tarkkkuudella koneen tuottama teho ja olisi myös voitu mitata sen kyky pitää asetettu lämpötila. Muuttamalla huoneeseen tulevan ilman läpötilaa testin aikana, olisi voitu myös tehdä vertailu koneiden lämpötilan säädön nopeudesta ja tarkkuudesta.
Ensinnäkin pumpuille on tavallisuudesta poikkeavaa käyttöä, että niitä paahdetaan kokoajan täysillä. -15 tai -20 asteen lämpötilassa kone varmaan paahtaakin käytännössä täysiä, mutta ei taatusti 7 asteessa.
Sisäyksikön ilman tilavuusvirran mittaus/laskenta oli varsin epätarkka. Mitatusta virtausnopeudesta ja aukon koosta laskettu tilavaasvirta voi sisältää hyvinkin suuren virheen.
Lämpötilan mittaaminen kahdesta kohdasta sisäyksikön poistopuolelta ja yhdestä kohdasta tulopuolelta voi antaa väärän tuloksen, jos lämpötila vaihtelee tuloaukon eri kohdissa.
Jutussa ei myöskään kerrottu oliko sisäyksikön sijaintipaikan olosuhteet vakioitu. Jos huoneen lämpötila muuttui koneen antaman lämmön vaikutuksesta, niin koneethan eivät olleet kaikki saimoissa olosuhteissa.
Voi olla että edellä mainituilla puutteilla ei ollut mitään vaikutusta tulokseen, mutta niillä saattoi olla vaikutusta.
Mielestäni testi olisi pitänyt tehdä niin, että sisäyksikkö olisi sijoitettu hyvin eristettyyn ja pinnoiltaan mahdollisimman vähän varaavaan huoneeseen (polyuretaanilevyillä vuorattu tms.). Huone olisi ilmastoitu tehokkaasti, niin että sinne olisi puhallettu vakioteholla ja vakiovirtauksella vakiolämpöistä kylmää ilmaa. Sekä huoneen tuloilmasta että poistoilmasta olisi mitattu tilavuusvirtaus ja lämpötilat. Ilmalämpöpumppu olisi asettu lämmittämään tilaa vaikka 23 asteen lämpötilaan. Näin menetellen olisi saatu suuremmalla tarkkkuudella koneen tuottama teho ja olisi myös voitu mitata sen kyky pitää asetettu lämpötila. Muuttamalla huoneeseen tulevan ilman läpötilaa testin aikana, olisi voitu myös tehdä vertailu koneiden lämpötilan säädön nopeudesta ja tarkkuudesta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Et sitten voinut tätä viiltävää analyysiäsi laittaa johonkin näistä jo olemassa olevista, lukuisista TM:n testiä käsittelevästä viestiketjuista.
Aloitin uuden ketjun, koska lähestyin asiaa eri näkökulmasta, joka ei tällä kertaa ollut "juupas eipäs haistapaska"-tyyli.
Testijärjestelyt mittaukset olivat kaikille samat ja pumput oli laitettu samalle viivalle. Kyllä kaikilla pumpuilla oli samanlaiset mahdollisuudet pärjätä testissä.
Tietysti jokainen pumpun edustaja haluaisi, että testi räätälöitäisiin juuri hänen pumpulleen sopivaksi.
Mittaus tehtiin kaikille samalla tavalla, mutta se ei tarkoita sitä että tulos olisi oikein.
Tuoton mittaus ja laskenta oli tehty varsin epäluuotettavalla tavalla. Tässä nimen omaan oli vaarana se, että tulos oli sattumalta sopivampi toisille koneille.
Sisäyksikön olosuhteista ei mainittu tekstissä sanaakaan. Jos ne olivat suljetussa tilassa, niin nehän lämpeni eri tavalla eri koneilla ja sillä on vikutusta, että mitataanko lämmityskykykä 25 tai 45 asteen lämpöisessä huoneessa.
Voi olla että asiat oli mietitty ja testattu ja todettu että kyseinen anturointi antaa riittävän tarkan tuloksen. Tai sitten voi olla että asiaa ei pohdittu sen kummemin ja mittausvirheet on merkittäviä.
Itselläni ei ole lämpöpumppuja kuin jääkapissa ja pakastimessa, eli en ole pahoillani minkään koneen huonosta menestyksestä.
TM testin tekijöitä. Kyseiset amatöörit tekivät erään kerran allergiatestiä. Testasivat kuinka paljon pölyimurit puhaltavat pölyä takaisin huoneilmaan. Yllätys yllätys, testivoittaja oli imuri, jonka imuteho oli aika olematon. Kyseinen (testivoittaja)imurin maahantuja sai aika paljon asiakkaita jotka halusivat purkaa kaupan, kun laitteella kuulemma ei tehnyt yhtään mitään. Että sillä lailla, asioita voidaan myös "testailla". ;)
TM testin tekijöitä. Kyseiset amatöörit tekivät erään kerran mesen testin. Testasivat kuinka paljon kyseiset autot jättivät mustaa. Yllätys yllätys, testivoittaja oli tojo, jonka teho oli aika hyvä. Kyseinen (testivoittaja)auton maahantuja sai aika paljon asiakkaita jotka halusivat vaihtaa tojoon, kun laitteella kuulemma ei tehnyt yhtään mitään. Että sillä lailla, asioita voidaan myös "testailla". ;)
satu-setä. Kun ei tiedetä eikä osata, täytyy keksiä satuja. Yksi tapa suojautua jos ei pärjää on uskotella toisin kun on. Jos ei muita, niin itseään kusettaa aika rivakasti.
Näinkin voisi luulla, että testi oli kaikille sama. Olen tutustunut useisiin eri laitteisiin ja myyn mm. testivoittajaa. En väitä että testin lopputulos on väärä mutta sen tarkkuus on sama minkä arvalla saisi. Monessa pumpussa on tehorajoitin. Esim Sanyossa se on niin että kun sisäyksikön lämpötila ylittää 53 astetta, se alkaa toimia ja suojata laitetta. Vaikutus on tehohävikki ja COP lämpökeroimen pieneneminen. Ennen testiä laitteet peukaloitiin eristämällä sisäyksikön lämpötila anturi. Samalla olisi pitänyt eristää myös tehorajoitinanturit. Testistä ei käy ilmi, että testaajat olisivat edes olleet tietoisia niiden olemassaolosta. Niitä on muuten useampikin. Vanhahtavissa pumpuissa tätä rajoitinta ei ole tai sitten eri valmistajilla se on voitu säätää eri asteelle. Jo asteen säätöero antoi selvää etua toiselle. Testin arvot olivat samaa luokkaa kuin parhailla 10 v takaisilla on-off pumpuilla. Kukaan ei ostaisi laitetta noin huonoilla arvoilla. Testin lopputulos oli siis kiinni rajoittimen säädöstä. Ainoa varma asia on se että kun testissä painotettiin säästöä niin lopputulos on varmasti niin epätarkka, että arvalla saa samaa tarkkuutta.
Mielestäni imuritesti oli kuvaamallasi tavalla tehtynä oikein. Mitä järkeä on imurissa jossa on kova imuteho, mutta toisesta päästä pölyt leviävät ympäri huoneistoa. Tekee enemmän haittaa kuin hyötyä. Imuteho kaikissa lienee riittävä normaaliin siivoukseen.
En ymmärrä tästä enää mitään. Toisessa viestiketjussa joku totesi että suojapiirit on kaikissa koneissa. Myös vanhoissa on-offeissa.
Sitten täällä kerrotaan, että suoja-anturit ovat estäneet joidenkien mallien täysimuotoisen toimintakyvyn.
Onko Daikini jotenkin vanhaa tekniikkaa?
On niin sekavaa, että taidan paremman tiedon puutteessa luottaa Tekniikan Maailmaan ennemmin kuin nettipalstoihin ja omaa merkkiänsä toitottaviin myyjiin.
Testivoittaja on aina testivoittaja. Osta sellainen. Vaikkakin testi on arpapelin tarkkuudella niin pääasia että se on testivoittaja. Mutta hei, onhan sinulla olemassa ihan luotettavaakin tietoa. Mikset käytä sitä. Esim, hakusanalla råd&rön saat luotettavaa tietoa.
en kyllä mitään rupukonetta osta (tm testi alle 7.5 pistettä), vaikka oliskin jossain pärjännyt
Siis periaatteessa kyllä, mutta käytännössä on hyvin vaikeata (eli kallista) tuottaa tarvittavia määriä tasalämpöistä kylmää ilmaa. Käytännössä se onnistua esim. niin, että kylmäkoneella jäähdytettyä ilmaa hieman lämmitetään, jolloin kylmäkoneen sykli tasaantuu.
Eräs tekijä ko. testissä oli sen kylmähuoneen kosteus. Tuskin pari Ufoxin ilmankostutinta saa vastaavaa kosteuta, kuin ulkona. Kylmähuoneissa on tehokas ilmankierto, taisi siinä jäätyä ensin sen omat jäähdytyskennot.Huoneessa oli todennäköisesti tuplakoneikko, toista sulatellessa toinen jäähdyttää. Sekin tuo hieman vaihtelua olosuhteisiin.
Ja se kiertävän ilman lämpötilan mittaus kahdesta pisteestä saattaa antaa paremman tuloksen laitteille, joilla sisäyksikön puhallusilman lämpötila on epätasaisesti jakautunut (kylmenpää reunoille).
Eihän sen ilman olisi tarvinnut olla kuin esimerkiksi 15 asteista. käytännössä olisi riittänyt että olisi sekoitettu ulkoilmaa sisäilmaan ja puhallettu se sisäyksikölle rakennettuun huoneeseen. Ilmaa olisi voinut kuivata sen verran että kosteus olisi ollut vakio.
Uskoisin että kosteus on saatu piedettyä kohdilla, siksi niitä ufokseja oli kaksi, eikä yhtä tai kymmentä. Kylmä ilma on helpompi kostuttaa kuin lämmin.