Parisuhde ja masennus

Ei se voi vaatia masentuneelta,että tämän pitäis olla iloinen,kun tämä on henkisesti lopussa...Jos mies haluaa,että nainen on iloinen,hurmaava jne,se vois kenties ehkä yrittää auttaa tätä...Samoin nainen voi yrittää auttaa masentunutta miestä...Ei tietenkää ammattiauttajan taovin,mutta kuiteski...Eikä masennuksesta omin voimin parane...se vaatii aina jotain hoitoa...Semmoisesta miehestä,joka ei jaksa ollenkaan kuunnella ja ymmärtää,ei ole suhteeseen...Eihän se tietenkään loputtomiin jaksa,onhan miehelläkin jaksamisessa omat rajansa,mutta aina voi auttaa sen verran kuin voi...Vaikka yrittää saada vaimo ammattiauttajalle...Se on kyllä totta,että mies ei masennusta paranna,mutta kyllä sen henkinen tuki auttaa jaksamaan paremmin niinkuin kaikken läheisten ja ystävien tuki...Mikäli sitä tukea mieheltä saa...On se paljon rankempaa yksin kitua,tiedän ite kokemuksesta...Olen rypinyt vähän siellä syvemmällä ja yksinäisyys raastanu päälle,että sillai...Onneks ei tartte tehä sitä enää,tai no ehkä ajoittain...:(

Itse olen pitkäaikaisesta depressiosta kärsivä mies. Pitkäaikainen parisuhde karahti kiville viisi vuotta sitten. En voi moittia tai syyllistää ex-puolisoani, koska olin itse juuri niihin aikoihin tosi huonossa vaiheessa. Siitähän se sitten lähti, ensin meni parisuhde, sitten astui kuvaan mukaan työuupumus ja lopulta meni työpaikkakin.

Olemme exän kanssa kuitenkin edelleen kavereita, nähdään silloin tällöin. Onhan se tyhjää parempi :)

Jos suhteen toinen osapuoli on masentunut, niin suhteen onnistuminen riippuu siitä minkälaisessa elämäntilanteessa mennään. Jos tapana on kaataa kaikki paha olo toisen niskaan, niin on selvää että aika pian mennään kiville.

Mietin että depression tasaista vaihetta elävät voisivat olla ihan onnistuneessa parisuhteessa, kun vaan jotenkin sovitaan että mitä asioita voi tuoda siihen suhteeseen ja mitä ei. Nyt kun elän tasaisen tappavaa poikamiehen elämää, niin miksipä ei yrittää suhdettä jonkun samanlaisessa vaiheessa olevan kanssa. Lähinnä kai se on kiinni omasta uskalluksesta. Kun on niin epävarma ja pelkää että sekin homma epäonnistuu jos yrittää. Mutta Tony Halmetta lainatakseni "Mitään ei saa jos mitään ei tee". Niinhän se on tässäkin asiassa...

Speedball kirjoitti:

Itse olen pitkäaikaisesta depressiosta kärsivä mies. Pitkäaikainen parisuhde karahti kiville viisi vuotta sitten. En voi moittia tai syyllistää ex-puolisoani, koska olin itse juuri niihin aikoihin tosi huonossa vaiheessa. Siitähän se sitten lähti, ensin meni parisuhde, sitten astui kuvaan mukaan työuupumus ja lopulta meni työpaikkakin.

Olemme exän kanssa kuitenkin edelleen kavereita, nähdään silloin tällöin. Onhan se tyhjää parempi :)

Jos suhteen toinen osapuoli on masentunut, niin suhteen onnistuminen riippuu siitä minkälaisessa elämäntilanteessa mennään. Jos tapana on kaataa kaikki paha olo toisen niskaan, niin on selvää että aika pian mennään kiville.

Mietin että depression tasaista vaihetta elävät voisivat olla ihan onnistuneessa parisuhteessa, kun vaan jotenkin sovitaan että mitä asioita voi tuoda siihen suhteeseen ja mitä ei. Nyt kun elän tasaisen tappavaa poikamiehen elämää, niin miksipä ei yrittää suhdettä jonkun samanlaisessa vaiheessa olevan kanssa. Lähinnä kai se on kiinni omasta uskalluksesta. Kun on niin epävarma ja pelkää että sekin homma epäonnistuu jos yrittää. Mutta Tony Halmetta lainatakseni "Mitään ei saa jos mitään ei tee". Niinhän se on tässäkin asiassa...

Joo. Minulla oli ihana netti suhde jonka löysin sokkotreffien kautta siinä sitten kävi niin että tämä minun suhde petti minua kaksi kertaa. Hän nsanoi että minä olen vain pelkkä Luuseri eikä hän minua rakasta eikä tule ikinä rakastamaan hän vihaa ja inhoaa minua. Minä olen nainen ja hän oli mies joka minua vihasi ja inhosi helmikuusta 2005 lähtien olen valmiikisi psyykksesti sairas ja yrittänyt netin välityksellä etsiä ystävää mutta ei sekään ole onnistunut.Hän itse minulle on henkilökohtaisesti kertonut että mikä luuseri minä olen sairas ihminen masentunut.Ukko vihaa ja inhoaa minua hän on yrittänyt hampaat irvessä minuun väkisin tutustua aina uudelleen ja uudellen .Vakuutellut miten minua rakastaa. Ukko teki ainakin minusta päihinpotkitun ja vielä väitti että minä muka sille valehtelen.Että minulla psyykkisetsi sairaalla ihmisellä on huonoja kokemuksia seurustelu suhteista.Olin sen ukon totaallinen päihinpotkittu.