Jaksaako kuunnella enää?
Suku, kaverit ja tuttavat. Ja niiden kommentit ja huonot vitsit ... Jotka varmaankin ovat kaikille suurperheellisille tuttuja....
Suku, kaverit ja tuttavat. Ja niiden kommentit ja huonot vitsit ... Jotka varmaankin ovat kaikille suurperheellisille tuttuja....
Vastaukset 3
Vanhimmat
On sitä suurempiakin perheitä nähty kuin kuuen lapsen perheet.
Älä kuuntele heidän vitsejään ja kommenttejansa, ovat kaiketi jossain sielunsa sopukassa kateelisia, kun itsellään on vain yksi Maija tai Matti josta ei suoraansanottuna ole mihinkään, on niin pilalle hemmoteltu ja kasvatettu.
Elä pää pystyssä omaa elämääsi ja viittaa kintaalla heidän jorinoilleen.
Omani ovat jo aikuisia, mutta heidn ollessa pieniä (vuoden ikäeroin, 9 kpl) sain kuulla näitä "taas ehkäisy pettänyt" "jokos aiotte pian taas hankkia isomman auton vai peräkonttiinko ne kakrut laitetaan" "sinäkin tuollainen harmaavarpunen, mutta eipä ihme kun on viisi selässä ja saman verran sylissä jälkikasvua" "Ettekö te yhtään ajattele lapsianne" "Ja olitkos sinä se Liisa vai Leenu, vai Markettako peräti, miten on, osaako edes äitisi sanoa?"
"Kuinka te muistatte niiden kaikkien nimet" -juuttuja....
Ei mukavaa, mutta äkkiäpä ne loppuvat kun vain sulkee sekä silmästä että korvansa, ei enää lähetä joulukortteja eikä päästäkään kesävierailulle mökilleen...
Kun kuudes lapseni syntyi, tuntui ettei saanut enää juhlia, työ kaverit oli vaivaituneita, jne. Viides koetiin ympäristössä ilmeisesti vielä hauskaksi vahingoksi.
Minä olen kokenut samalla tavalla viides vielä jotenkin meni, mutta kuudennen jälkeen oli jo hiljaista ja eräs sukulainen oli suorastaan kauhistunut kun kuuli,että odotamme seitsämättä.
Kyllä se pahalta tuntui, varsinkin raskausaikana kun muutenkin ottaa kaikki turhan tunteellisesti.
Nyt ei enää niin hetkauta ihmisten kommentit, olen ajatellut, että tämä on minun elämää ja meidän lapsimäärämme on tämä.
Kerran kyllä jätin kaupassa kahvitarjoilut väliin, kun kuulin miten tarjoilemassa oleva mieheni tuttava kovaan ääneen siunaili lapsilukuamme eikä niin mairittelevaan sävyyn... saapa sitä kahvia kotonakin, ajattelin.