ihmettelempä

Teutatesin vastaus ei mielestäni kuvaa julistuksen painotusta. Kuuntelepas seuraava saarna ja pongaa sieltä puheet Kristuksesta.. jään mielenkiinnolla kuulolle. Tosin tiedän että paikkakunnittain on eroja.

seurojen penkissä kirjoitti:

Teutatesin vastaus ei mielestäni kuvaa julistuksen painotusta. Kuuntelepas seuraava saarna ja pongaa sieltä puheet Kristuksesta.. jään mielenkiinnolla kuulolle. Tosin tiedän että paikkakunnittain on eroja.

Varsinkin lapinvanhimpien saarna on suurta syntimainontaa. Koko ajan varotetaan synnistä ja kerrotaan, kuinka mahtava saatana on. Pelottelua.
Vaellus on synnin välttämistä aivan fariselaiseen tapaan.

Uskon perustus on kuuliaisuus ja siitä saatava palkka. Tekosynnit on korjattava pois, Jumala vaatii meiltä puhdasta omaatuntoa.

Kokonaan on unohtunut se, että vanhurskas elää uskosta.
Nyt vanhurskas elää pelossa ja noudattamisessa.

On selvää, että iloa ja Jumalan lasten vapautta ei tunneta.
Totta kai iloa on, kun on tehty puhdistava suoritus, jonka tehtyään ahdistettu saa th

osa julistuksessa kirjoitti:

Varsinkin lapinvanhimpien saarna on suurta syntimainontaa. Koko ajan varotetaan synnistä ja kerrotaan, kuinka mahtava saatana on. Pelottelua.
Vaellus on synnin välttämistä aivan fariselaiseen tapaan.

Uskon perustus on kuuliaisuus ja siitä saatava palkka. Tekosynnit on korjattava pois, Jumala vaatii meiltä puhdasta omaatuntoa.

Kokonaan on unohtunut se, että vanhurskas elää uskosta.
Nyt vanhurskas elää pelossa ja noudattamisessa.

On selvää, että iloa ja Jumalan lasten vapautta ei tunneta.
Totta kai iloa on, kun on tehty puhdistava suoritus, jonka tehtyään ahdistettu saa th

ei kaikki seuroissa puhuttu sana ole tuota syntikeskeisyyttä, mitä kuvaat. Surullista kyllä se riippuu myös paikkakunnasta, mutta tietysti ennenkaikkea siitä, onko puhuja itse käsittänyt vapaan uskomisen armosta ilman omia tekoja. Näin sen näen. Ei meillä tässä ole muuta turvaa kuin riippua kiinni Jumalan Sanassa.

..tietääkseni kuitenkin sen voiman toteuttaa Jumalan tahtoista elämää antaa vain Kristus itse emmekä me ihmiset..niinkuin Paavali sanoo että yksin uskosta voi pelastua,ei lain teoin ettei kukaan kerskuisi..

... kirjoitti:

..tietääkseni kuitenkin sen voiman toteuttaa Jumalan tahtoista elämää antaa vain Kristus itse emmekä me ihmiset..niinkuin Paavali sanoo että yksin uskosta voi pelastua,ei lain teoin ettei kukaan kerskuisi..

sillai juu ,kiitos teille.

lavea tie on lihan tie, synnin tie tai oman itte tehdyn pyhyyden ja luulotellun vahurskauden = kun ympäri käydään niin yhteen tullaan = synnin tie.

Siihen me ollaan taipuvaisia. Se on meijän luonto. Ja kyllä se luonto tuottaa puhettakin.Myös pöntössä.

Toinen juttu on se, että se lihan tie on meijän vanhassa ihmisessa ja myös korvissa.Kun joka puheessa on tuotava esiin myös Jumalan vanhurskaus ja ehdottomuus rehellisesti, jotta kuulija, joka ei vielä ole päässyt kokemaan oikeaa murhetta ja tajunnut omaa lihallista ja kadotettua tilaansa, voi siitä tulla kova pahennus korville. Ja jos kristillinen fraseologia on tullut jollain tavalla tutuksi, voi se pahentunut olotila ilmaista itseään monin tavoin myös sillä kielellä.Jeesuskin oli ainakin omasta mielestäni joskus kovin syntikeskeinen vuorisaarnassaan tehdessään huorintekijän ihan tavallisesta kunniallisesta aviomiestä, joka ei ole koskaan "tehnyt mitään", vain vähän vilkuillut...Ei ole kivaa todeta olevansa kurja syntinen, vaikka on ihan tosissaan yrittänyt elää ihmisiksi.

Tosiasia on, että olen seuroissa kuullut monenlaista puhetta, myöskin elävää, ravitsevaa Jumalan sanaa, Kristuskeskeistä puhetta, jossa on molemmat terät läsnä. Puhetta, joka tuo esiin ihmisen mahdottomuuden ja Kristuksen tarjoaman lahjavanhurskauden ja hänen kutsuvan rakkautensa.

Kiitos Isälle sanastaan! Seuroissa, kirkossa, toreilla ja turuilla! Missä ikinä sitä puhutaan.

Jeesus itse sanoi kuitenkin, että nisu ja luste kasvaa sekaisin, eikä niitä voi erottaa . Hän kuitenkin lupasi antaa meille Henkensä, ja lupasi olla kanssamme aina kun 2 tai 3 meitä kokoontuu hänen nimeensä.

pohtija kirjoitti:

lavea tie on lihan tie, synnin tie tai oman itte tehdyn pyhyyden ja luulotellun vahurskauden = kun ympäri käydään niin yhteen tullaan = synnin tie.

Siihen me ollaan taipuvaisia. Se on meijän luonto. Ja kyllä se luonto tuottaa puhettakin.Myös pöntössä.

Toinen juttu on se, että se lihan tie on meijän vanhassa ihmisessa ja myös korvissa.Kun joka puheessa on tuotava esiin myös Jumalan vanhurskaus ja ehdottomuus rehellisesti, jotta kuulija, joka ei vielä ole päässyt kokemaan oikeaa murhetta ja tajunnut omaa lihallista ja kadotettua tilaansa, voi siitä tulla kova pahennus korville. Ja jos kristillinen fraseologia on tullut jollain tavalla tutuksi, voi se pahentunut olotila ilmaista itseään monin tavoin myös sillä kielellä.Jeesuskin oli ainakin omasta mielestäni joskus kovin syntikeskeinen vuorisaarnassaan tehdessään huorintekijän ihan tavallisesta kunniallisesta aviomiestä, joka ei ole koskaan "tehnyt mitään", vain vähän vilkuillut...Ei ole kivaa todeta olevansa kurja syntinen, vaikka on ihan tosissaan yrittänyt elää ihmisiksi.

Tosiasia on, että olen seuroissa kuullut monenlaista puhetta, myöskin elävää, ravitsevaa Jumalan sanaa, Kristuskeskeistä puhetta, jossa on molemmat terät läsnä. Puhetta, joka tuo esiin ihmisen mahdottomuuden ja Kristuksen tarjoaman lahjavanhurskauden ja hänen kutsuvan rakkautensa.

Kiitos Isälle sanastaan! Seuroissa, kirkossa, toreilla ja turuilla! Missä ikinä sitä puhutaan.

Jeesus itse sanoi kuitenkin, että nisu ja luste kasvaa sekaisin, eikä niitä voi erottaa . Hän kuitenkin lupasi antaa meille Henkensä, ja lupasi olla kanssamme aina kun 2 tai 3 meitä kokoontuu hänen nimeensä.

Syntiä ovat myös kaikki pyrkimykset itse itsensä vanhurskauttamiseen. Ota siis Jeesukselta lahja vastaan armosta ja pelastu. Joka ei Jumalan lupauksiin ja sanaan luota, vaan epäilee niiden todenperäisyyttä ja ruikuttaa syntejään vielä vanhurskautettunakin, niin silloin uskossa on vika. Kaikki se mikä USKOLLE tulee esteeksi on syntiä.

Jumalan vanhurskaus on tarjolla ainostaan uskon ja Kasteen kautta Jeesuksessa kristuksessa. Jos armo ei syntiselle kelpaa, niin töitä riittää.

Äl'sä Satuile kirjoitti:

Syntiä ovat myös kaikki pyrkimykset itse itsensä vanhurskauttamiseen. Ota siis Jeesukselta lahja vastaan armosta ja pelastu. Joka ei Jumalan lupauksiin ja sanaan luota, vaan epäilee niiden todenperäisyyttä ja ruikuttaa syntejään vielä vanhurskautettunakin, niin silloin uskossa on vika. Kaikki se mikä USKOLLE tulee esteeksi on syntiä.

Jumalan vanhurskaus on tarjolla ainostaan uskon ja Kasteen kautta Jeesuksessa kristuksessa. Jos armo ei syntiselle kelpaa, niin töitä riittää.

niimpä,muista kuitenkin että yksin uskosta pelastuu.itse kaste ei pelasta.

... kirjoitti:

niimpä,muista kuitenkin että yksin uskosta pelastuu.itse kaste ei pelasta.

Mark. 16:15   Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.

Mark. 16:16   

Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu;

mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

Mark. 16:17   Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä,
Mark. 16:18   nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi."

Äl'sä Satuile kirjoitti:

Syntiä ovat myös kaikki pyrkimykset itse itsensä vanhurskauttamiseen. Ota siis Jeesukselta lahja vastaan armosta ja pelastu. Joka ei Jumalan lupauksiin ja sanaan luota, vaan epäilee niiden todenperäisyyttä ja ruikuttaa syntejään vielä vanhurskautettunakin, niin silloin uskossa on vika. Kaikki se mikä USKOLLE tulee esteeksi on syntiä.

Jumalan vanhurskaus on tarjolla ainostaan uskon ja Kasteen kautta Jeesuksessa kristuksessa. Jos armo ei syntiselle kelpaa, niin töitä riittää.

mietin kovasti, mikä kirjoituksessasi jotenkin heti ärsyttää. Kyllä se on toi nimimerkki.Se siitä. Mitäs jos kokeilisit joskus toista?

Luin juttusi tarkkaan ja sain siitä sen käsityksen että sinä olit saanut sen käsityksen että...en olisi ottanut Jeesukselta vastaan pelastusta lahjana, armosta. Niin olen kuitenkin tehnyt, mutta sitä ennen olen viettänyt vuosia heränneellä tunnolla ja oman vanhurskauden koukussa yrittäen kaikkeni elää ihmisiksi, välttää pahaa ja tehdä hyvää. Olin siis lihan ja synnin tiellä.

Silloin korvani poimivat kaikesta puhutusta sanasta vain sen, mikä tuki senaikaista käsitystäni asioista. Kunnes Suuri korvien Aukaisija avasi korvani ja sydämeni todella käsittämään Jumalan armolupausten käsittämättömän suuruuden, ehdottomuuden ja yksinkertaisuuden. Ja sen, että suurin syntini on epäusko, etten ota pelastusta vastaan lahjana ja epäilen.

Onko sinulla kokemusta tällaisesta? Miten sinä käsitit uskon? Mitä oli sitä ennen?

Eikö sinulla enää ole murhetta synnistä? Eikö se pistä ruikuttamaan? Paavalikin nimittäin joutui nimenomaan ruikuttamaan, ja se on kyllä kristitylle tuttua . Tälläkin hetkellä minä esimerkiksi kamppailen yhden vaikean asian kanssa, tiedän, että Henki sisimmässäni kehoittaa minua menemään ja puhumaan evankeliumista eräälle tietylle ihmiselle, mutta tuo meidän tuttavuuden kuvio on niin monimutkainen, että rohkeuteni pettää ja en mielestäni löydä sopivaa tilaisuutta." sitä hyvää mitä tahdon, en tee...jne". Minulla on kuitenkin murhe tuon ihmisen sielusta, ja uskonpa, että sen murheen on smieleeni laittanut Jeesus. Hän haluaisi lähettää meidät kertomaan eteenpäin. Ja tiedän, että saan uskoa hitauteni anteeksi Hänen tähtensä. Jos nyt ajattelisin, että uskossani on vika, missä olisi turvani? Vika ei ole uskossa, se on lahja Kristukselta, vaan hitaassa vanhassa ihmisessä, jota kuskaan mukanani hamaan hautaan. Ja turvani ei ole siinä, että kiusauksia ja syntejä ei olisi, vaan siinä, että Kristus selviytyi kiusauksissa voittajana minunkin puolestani ja saan uskoa hänen ansionsa ja vanhurskautensa omakseni.Ahdas portti on se, että pitää mennä Jeesuksen kautta sisään ilman omia töitä, pitää uskoa itsensä armosta autuaaksi vaikka tuntee syntiä ja vikaa itsessään koko ajan. Ahtaasta portista täytyy sitä paitsi käydä päivittäin, sillä täällä emme pääse vanhasta ihmisestä ja synnistä, vaikka saammekin uskoa ne anteeksi. Samaan aikaan kun tunnemme murhetta synnistä saamme tuntea valtavaa iloa armosta. Lue Lutheria...hän kertoo tästä.

Ei meillä täällä keskustelussa ole toisillemme apua siitä, että pamautamme Raamatulla päähän ja neuvomme ja mestaroimme vaan siitä, että vaihdamme ajatuksia, keskustelemme, tuemme toisiamme ja olemme avoimia, kokonaisia. Ei siitä ole apua kenellekään, jos tökkää heti rintaan kovalla kädellä ja sanoo että uskossas on vika...tee parannus. Tai oo hiljaa äläkä satuile, väärässä oot.Asioita voi katella yhdessä, vierekkäin, pohtia sanan valossa ja jakaa. Silloin sydän löytää toisen ja matkalainen kaverin.

pohtija kirjoitti:

mietin kovasti, mikä kirjoituksessasi jotenkin heti ärsyttää. Kyllä se on toi nimimerkki.Se siitä. Mitäs jos kokeilisit joskus toista?

Luin juttusi tarkkaan ja sain siitä sen käsityksen että sinä olit saanut sen käsityksen että...en olisi ottanut Jeesukselta vastaan pelastusta lahjana, armosta. Niin olen kuitenkin tehnyt, mutta sitä ennen olen viettänyt vuosia heränneellä tunnolla ja oman vanhurskauden koukussa yrittäen kaikkeni elää ihmisiksi, välttää pahaa ja tehdä hyvää. Olin siis lihan ja synnin tiellä.

Silloin korvani poimivat kaikesta puhutusta sanasta vain sen, mikä tuki senaikaista käsitystäni asioista. Kunnes Suuri korvien Aukaisija avasi korvani ja sydämeni todella käsittämään Jumalan armolupausten käsittämättömän suuruuden, ehdottomuuden ja yksinkertaisuuden. Ja sen, että suurin syntini on epäusko, etten ota pelastusta vastaan lahjana ja epäilen.

Onko sinulla kokemusta tällaisesta? Miten sinä käsitit uskon? Mitä oli sitä ennen?

Eikö sinulla enää ole murhetta synnistä? Eikö se pistä ruikuttamaan? Paavalikin nimittäin joutui nimenomaan ruikuttamaan, ja se on kyllä kristitylle tuttua . Tälläkin hetkellä minä esimerkiksi kamppailen yhden vaikean asian kanssa, tiedän, että Henki sisimmässäni kehoittaa minua menemään ja puhumaan evankeliumista eräälle tietylle ihmiselle, mutta tuo meidän tuttavuuden kuvio on niin monimutkainen, että rohkeuteni pettää ja en mielestäni löydä sopivaa tilaisuutta." sitä hyvää mitä tahdon, en tee...jne". Minulla on kuitenkin murhe tuon ihmisen sielusta, ja uskonpa, että sen murheen on smieleeni laittanut Jeesus. Hän haluaisi lähettää meidät kertomaan eteenpäin. Ja tiedän, että saan uskoa hitauteni anteeksi Hänen tähtensä. Jos nyt ajattelisin, että uskossani on vika, missä olisi turvani? Vika ei ole uskossa, se on lahja Kristukselta, vaan hitaassa vanhassa ihmisessä, jota kuskaan mukanani hamaan hautaan. Ja turvani ei ole siinä, että kiusauksia ja syntejä ei olisi, vaan siinä, että Kristus selviytyi kiusauksissa voittajana minunkin puolestani ja saan uskoa hänen ansionsa ja vanhurskautensa omakseni.Ahdas portti on se, että pitää mennä Jeesuksen kautta sisään ilman omia töitä, pitää uskoa itsensä armosta autuaaksi vaikka tuntee syntiä ja vikaa itsessään koko ajan. Ahtaasta portista täytyy sitä paitsi käydä päivittäin, sillä täällä emme pääse vanhasta ihmisestä ja synnistä, vaikka saammekin uskoa ne anteeksi. Samaan aikaan kun tunnemme murhetta synnistä saamme tuntea valtavaa iloa armosta. Lue Lutheria...hän kertoo tästä.

Ei meillä täällä keskustelussa ole toisillemme apua siitä, että pamautamme Raamatulla päähän ja neuvomme ja mestaroimme vaan siitä, että vaihdamme ajatuksia, keskustelemme, tuemme toisiamme ja olemme avoimia, kokonaisia. Ei siitä ole apua kenellekään, jos tökkää heti rintaan kovalla kädellä ja sanoo että uskossas on vika...tee parannus. Tai oo hiljaa äläkä satuile, väärässä oot.Asioita voi katella yhdessä, vierekkäin, pohtia sanan valossa ja jakaa. Silloin sydän löytää toisen ja matkalainen kaverin.

!ETKÖ SINÄ USKOKAAN SYNTIESI ANTEEKSIANTAMUKSEEN!
***********************************************

Epäily Jumalan lupauksia kohtaan on hyvin vakava epäluottamus Jumalaa kohtaan, joka on Poikansa sinun edestäsi antanut.

Ruikuttamisella tarkoitan ihan eri asiaa, kun murhetta synnistä. Nöyryydestään ylpeillä ruikuttajilla ei todellista synnintuntoa olekaan, koska heillä on niin suuri ylpeys, että he tuomitsevat Jeesuksen verellä ostettuja Jumalan lapsia

Murheilla ei taivaaseen pääse, vaan Kristuksen ansion perusteella.

Tarkoitan ruikuttamisella juuri sitä että ihminen ei USKO SYNTIENSÄ ANTEEKIANTAMUKSEEN, vaan ruikuttaa, "kun en pysty parempaan, "kun en pysty parempaan".

Hän ylpeilee nöyryydellään, mutta, sama henkilö useimmiten tuomitsee hengellisessä ylpeydessään Kristuksen verellä Jumalalle lunastettuja Jumalan lapsia kuollutuskoisiksi, väärävanhurskaiksi, kirkkojumalisiksi, sioiksi, ja vuohiksi.

Tekohurskaan kaksinaamaisuudella ja hävyttömyydellä ei ole rajoja.


LUE Jumalan sana, ja usko se. Älä yritä ansaita pelastustasi, vaan ota se vastaan lahjana Jumalalta Jeesuksen Kristuksen ansion perusteella.

Hepr. 2:11   

- Sillä sekä hän, joka pyhittää, että
- ne, jotka pyhitetään,
- ovat kaikki alkuisin yhdestä.

Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi,

Hepr. 2:12   kun hän sanoo: "Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä";

Hepr. 2:13   ja taas:
______________________________________
*) "Minä panen uskallukseni häneen"; )*
______________________________________

ja taas:
_________________________________________
*) "Katso, minä ja lapset, jotka Jumala on minulle antanut!" *)(sanoo Jeesus)
---------------

Hepr. 10:14   Sillä *hän on*
___________________________________________
*) yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.
___________________________________________

Hepr. 10:15   Todistaahan sen meille myös Pyhä Henki; sillä sanottuaan:

Hepr. 10:16   "Tämä on se liitto, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan", sanoo Herra:

"Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä";
Hepr. 10:17   ja:
____________________________________________
*) "heidän syntejänsä ja laittomuuksiansa en minä enää muista."
____________________________________________

Hepr. 10:18   Mutta missä nämä ovat anteeksi annetut, siinä ei uhria synnin edestä enää tarvita.
_________________________________________

Äl'sä Satuile kirjoitti:

!ETKÖ SINÄ USKOKAAN SYNTIESI ANTEEKSIANTAMUKSEEN!
***********************************************

Epäily Jumalan lupauksia kohtaan on hyvin vakava epäluottamus Jumalaa kohtaan, joka on Poikansa sinun edestäsi antanut.

Ruikuttamisella tarkoitan ihan eri asiaa, kun murhetta synnistä. Nöyryydestään ylpeillä ruikuttajilla ei todellista synnintuntoa olekaan, koska heillä on niin suuri ylpeys, että he tuomitsevat Jeesuksen verellä ostettuja Jumalan lapsia

Murheilla ei taivaaseen pääse, vaan Kristuksen ansion perusteella.

Tarkoitan ruikuttamisella juuri sitä että ihminen ei USKO SYNTIENSÄ ANTEEKIANTAMUKSEEN, vaan ruikuttaa, "kun en pysty parempaan, "kun en pysty parempaan".

Hän ylpeilee nöyryydellään, mutta, sama henkilö useimmiten tuomitsee hengellisessä ylpeydessään Kristuksen verellä Jumalalle lunastettuja Jumalan lapsia kuollutuskoisiksi, väärävanhurskaiksi, kirkkojumalisiksi, sioiksi, ja vuohiksi.

Tekohurskaan kaksinaamaisuudella ja hävyttömyydellä ei ole rajoja.


LUE Jumalan sana, ja usko se. Älä yritä ansaita pelastustasi, vaan ota se vastaan lahjana Jumalalta Jeesuksen Kristuksen ansion perusteella.

Hepr. 2:11   

- Sillä sekä hän, joka pyhittää, että
- ne, jotka pyhitetään,
- ovat kaikki alkuisin yhdestä.

Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi,

Hepr. 2:12   kun hän sanoo: "Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä";

Hepr. 2:13   ja taas:
______________________________________
*) "Minä panen uskallukseni häneen"; )*
______________________________________

ja taas:
_________________________________________
*) "Katso, minä ja lapset, jotka Jumala on minulle antanut!" *)(sanoo Jeesus)
---------------

Hepr. 10:14   Sillä *hän on*
___________________________________________
*) yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.
___________________________________________

Hepr. 10:15   Todistaahan sen meille myös Pyhä Henki; sillä sanottuaan:

Hepr. 10:16   "Tämä on se liitto, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan", sanoo Herra:

"Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä";
Hepr. 10:17   ja:
____________________________________________
*) "heidän syntejänsä ja laittomuuksiansa en minä enää muista."
____________________________________________

Hepr. 10:18   Mutta missä nämä ovat anteeksi annetut, siinä ei uhria synnin edestä enää tarvita.
_________________________________________

edellinen viestini ja kerro, miten siinä ilmaisin ottavani vastaan pelastuksen. Uskolla, armosta, ilman omia ansioita, näin sen käsitän. Enkä epäile yhtään Jumalan lupauksista, ne ovat minulle todella kalliit ja uskon niiden koskevan juuri minua, kuten kaikkia häneen turvaavia uskovia kautta maailman.

Tämänhetkinen elämäntilanteeni on sellainen, että minulla on ilmennyt akuutti sairaus, joka voi tarkoittaa, että mikä tahansa päivä voi olla viimeiseni. Tuntuu todella ihanalta, kun elettyäni monta vuotta puolinaisella sielun tilalla voin nyt olla turvassa ja rauhassa ja tuntea, että uskossa Jeesukseen ja hänen ansionsa turvissa voin ottaa kuoleman vastaan silloin, kun se tulee. Syntini on anteeksi annettu ja uskon sen.

Mutta ole nyt kiltti ja lue se edellinen tekstini ja kerro, miten siitä ymmärsit, etten usko syntejäni anteeksi. Että uskossani on jotakin viella? Jotenkin sun kanssasi on vaikea keskustella, kun on vähän semmonen tunne kuin olisi 3. asteen kuulustelussa, ihan kuin kieltäytyisit lukemasta tai ymmärtämästä.

Oletko ajatellut, että täällä toisten uskoa arvioidessasi ja punnitessasi ja jo nimimerkilläsi toiset leimatessasi (äläsäsatuile) (oletko koskaan kuullut minä-viestinnästä) saatat tehdä pahaakin vahinkoa. Mitäpä jos viet uskon tai horjutat uskoa jonkun kohdalla? Minun tilanteessani se voisi olla kohtalokasta. Minä kuitenkin luotan Jumalan sanaa ja lupauksiin, en satunnaiseen nettikirjoittelijaan, joka yrittää horjutaa luottamustani.Mihin oikein pyrit? Onko tämä jotakin lestapolittista peliä sinulle? Hosut ympäriinsä edes katsotmatta ja harkitsematta ketä lyöt!

Tunnut leimanneen minut omanvanhurskauden palvelijaksi tai Lappiuskovaiseksi tms, mutta kuuntele, ystävä.

Tiedän kyllä mistä omanvanhurskauden juonissa on kyse, olen ollut sen aatteen harras kannattaja vuosia. Vapaan uskonKristuksen ansioon olen saanut käsittää suuresta armosta, lahjana, mutta ei se tarkoita, että nyt saisin rynnätä toisen siinä entisessä orjuudessa raatavan kaverin kimppuun ja ryhtyä häntä kuristamaan. Se ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole oikeaa hedelmää. Paremmin tehoaa ihan vieressä kulkien ja lämmöllä puhuttu/kirjoitettu sana, Jumalan sanan kiinnittyessä ja valaistessa omaa aidosti koettua.

Voiko lammas tunnistaa paimenen ääneksi sen, jos toinen karjaisee, että älä sä satuile ja siinä hengessä ravistelee toista yhtään kuuntelematta, mitä toinen haluaa sanoa? Meillä kristittyinä pitäisi olla yleinen pappeus, eli vastuu siitä, miten uskostamme todistamme.

En halua loukata sinua, mutta herää hyvä ystävä tekemästä politiikkaa ja hosumasta kuviteltuja vihollisia. Meillä on yhteinen vihollinen ja se mielellään panisi meidät toistemme kurkkuun ja riistämään tosiltamme uskon rohkeutta. Silloin emme enää ole lampaita vaan raatelevia susia.

pohtija kirjoitti:

edellinen viestini ja kerro, miten siinä ilmaisin ottavani vastaan pelastuksen. Uskolla, armosta, ilman omia ansioita, näin sen käsitän. Enkä epäile yhtään Jumalan lupauksista, ne ovat minulle todella kalliit ja uskon niiden koskevan juuri minua, kuten kaikkia häneen turvaavia uskovia kautta maailman.

Tämänhetkinen elämäntilanteeni on sellainen, että minulla on ilmennyt akuutti sairaus, joka voi tarkoittaa, että mikä tahansa päivä voi olla viimeiseni. Tuntuu todella ihanalta, kun elettyäni monta vuotta puolinaisella sielun tilalla voin nyt olla turvassa ja rauhassa ja tuntea, että uskossa Jeesukseen ja hänen ansionsa turvissa voin ottaa kuoleman vastaan silloin, kun se tulee. Syntini on anteeksi annettu ja uskon sen.

Mutta ole nyt kiltti ja lue se edellinen tekstini ja kerro, miten siitä ymmärsit, etten usko syntejäni anteeksi. Että uskossani on jotakin viella? Jotenkin sun kanssasi on vaikea keskustella, kun on vähän semmonen tunne kuin olisi 3. asteen kuulustelussa, ihan kuin kieltäytyisit lukemasta tai ymmärtämästä.

Oletko ajatellut, että täällä toisten uskoa arvioidessasi ja punnitessasi ja jo nimimerkilläsi toiset leimatessasi (äläsäsatuile) (oletko koskaan kuullut minä-viestinnästä) saatat tehdä pahaakin vahinkoa. Mitäpä jos viet uskon tai horjutat uskoa jonkun kohdalla? Minun tilanteessani se voisi olla kohtalokasta. Minä kuitenkin luotan Jumalan sanaa ja lupauksiin, en satunnaiseen nettikirjoittelijaan, joka yrittää horjutaa luottamustani.Mihin oikein pyrit? Onko tämä jotakin lestapolittista peliä sinulle? Hosut ympäriinsä edes katsotmatta ja harkitsematta ketä lyöt!

Tunnut leimanneen minut omanvanhurskauden palvelijaksi tai Lappiuskovaiseksi tms, mutta kuuntele, ystävä.

Tiedän kyllä mistä omanvanhurskauden juonissa on kyse, olen ollut sen aatteen harras kannattaja vuosia. Vapaan uskonKristuksen ansioon olen saanut käsittää suuresta armosta, lahjana, mutta ei se tarkoita, että nyt saisin rynnätä toisen siinä entisessä orjuudessa raatavan kaverin kimppuun ja ryhtyä häntä kuristamaan. Se ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole oikeaa hedelmää. Paremmin tehoaa ihan vieressä kulkien ja lämmöllä puhuttu/kirjoitettu sana, Jumalan sanan kiinnittyessä ja valaistessa omaa aidosti koettua.

Voiko lammas tunnistaa paimenen ääneksi sen, jos toinen karjaisee, että älä sä satuile ja siinä hengessä ravistelee toista yhtään kuuntelematta, mitä toinen haluaa sanoa? Meillä kristittyinä pitäisi olla yleinen pappeus, eli vastuu siitä, miten uskostamme todistamme.

En halua loukata sinua, mutta herää hyvä ystävä tekemästä politiikkaa ja hosumasta kuviteltuja vihollisia. Meillä on yhteinen vihollinen ja se mielellään panisi meidät toistemme kurkkuun ja riistämään tosiltamme uskon rohkeutta. Silloin emme enää ole lampaita vaan raatelevia susia.

Nimimerkkini on vain nimimerkki. En minä lue edellistä enkä nykyistä viestiäsi puhumattakaan muista pitkistä viesteistä, koska käsität lyhyetkin viestini joka kerta väärin, koskemaan mukamas sinua.

Kirjoitan melko laajasti esikoislestadiolaisuutta vaivaabasta harhaopista, jonka ukaan ihminen vanhurskautetaan Jumala ja ihmisen välisellä yhteistyöllä, sekä ihmisen tunteilla.

Totuus on kuitenkin se, että ihminen vanhurskautetaan USKOLLA Ja Kristuksen tähden.

Äl'sä Satuile kirjoitti:

Nimimerkkini on vain nimimerkki. En minä lue edellistä enkä nykyistä viestiäsi puhumattakaan muista pitkistä viesteistä, koska käsität lyhyetkin viestini joka kerta väärin, koskemaan mukamas sinua.

Kirjoitan melko laajasti esikoislestadiolaisuutta vaivaabasta harhaopista, jonka ukaan ihminen vanhurskautetaan Jumala ja ihmisen välisellä yhteistyöllä, sekä ihmisen tunteilla.

Totuus on kuitenkin se, että ihminen vanhurskautetaan USKOLLA Ja Kristuksen tähden.

taisteli myös tuulimyllyjen kanssa. Se, että vastailet viesteihin, joita et ole lukenut, ja puhuttelet ihmisiä yksikön ensimmäisessä, puhuttelumuodossa, etkä edes kuuntele, mitä he vastaavat...hosut sokkona ympäriinsä ja lyöt kaikkea mikä liikkuu. Esikoislestadiolaisen liikkeen tällä hetkellä keskenään kiistelevissä ääripäissä olen molemmissa tavannut tätä luvalla sanoen älytöntä käytöstä. Luodaan propagandistisia viholliskuvia ja tapellaan niiden kanssa. Keskustelukulttuurista ei tietoakaan. Ei ihme, että liike on kriisissä.

Mistä päättelet esim. sen, miten esikoislestadiolainen olen??? Tai miten yhteiskristillinen? Viet siis keskustelukumppaniltasi uskon tuosta vaan kepeästi yleistäen " te esikoislestadiolaiset"

Siteeraat mielelläsi Raamattua, mutta et näe lähimmäistä. Mieti nyt! Minusta tuntuu, että sinulla olisi myös syytä tehdä parannusta.

Äl'sä Satuile kirjoitti:

Nimimerkkini on vain nimimerkki. En minä lue edellistä enkä nykyistä viestiäsi puhumattakaan muista pitkistä viesteistä, koska käsität lyhyetkin viestini joka kerta väärin, koskemaan mukamas sinua.

Kirjoitan melko laajasti esikoislestadiolaisuutta vaivaabasta harhaopista, jonka ukaan ihminen vanhurskautetaan Jumala ja ihmisen välisellä yhteistyöllä, sekä ihmisen tunteilla.

Totuus on kuitenkin se, että ihminen vanhurskautetaan USKOLLA Ja Kristuksen tähden.

jos et halua keskustella vaan vetäydyt heti jos sinua pyydetään tarkentamaan vastauksiasi. Ja miksi "vastaat" jonkun kirjoitukseen ja osoitat vastauksesi aloittamalla viestisi sinä-muodossa, ellet edes lue toisten juttuja?

Ei tämä ole saarnapaikka vaan keskustelupalsta. Ja keskustelussa on tietyt käytännöt. Sinähän paasaat. Missä mahdat nyt olla kun sinulta kysellään vastauksia?

pohtija kirjoitti:

taisteli myös tuulimyllyjen kanssa. Se, että vastailet viesteihin, joita et ole lukenut, ja puhuttelet ihmisiä yksikön ensimmäisessä, puhuttelumuodossa, etkä edes kuuntele, mitä he vastaavat...hosut sokkona ympäriinsä ja lyöt kaikkea mikä liikkuu. Esikoislestadiolaisen liikkeen tällä hetkellä keskenään kiistelevissä ääripäissä olen molemmissa tavannut tätä luvalla sanoen älytöntä käytöstä. Luodaan propagandistisia viholliskuvia ja tapellaan niiden kanssa. Keskustelukulttuurista ei tietoakaan. Ei ihme, että liike on kriisissä.

Mistä päättelet esim. sen, miten esikoislestadiolainen olen??? Tai miten yhteiskristillinen? Viet siis keskustelukumppaniltasi uskon tuosta vaan kepeästi yleistäen " te esikoislestadiolaiset"

Siteeraat mielelläsi Raamattua, mutta et näe lähimmäistä. Mieti nyt! Minusta tuntuu, että sinulla olisi myös syytä tehdä parannusta.

Tutki sinä vain rauhassa niitä tuulimyllyjäsi, minua eivät sellaist kiinnosta.

keskustelupalstalla kirjoitti:

jos et halua keskustella vaan vetäydyt heti jos sinua pyydetään tarkentamaan vastauksiasi. Ja miksi "vastaat" jonkun kirjoitukseen ja osoitat vastauksesi aloittamalla viestisi sinä-muodossa, ellet edes lue toisten juttuja?

Ei tämä ole saarnapaikka vaan keskustelupalsta. Ja keskustelussa on tietyt käytännöt. Sinähän paasaat. Missä mahdat nyt olla kun sinulta kysellään vastauksia?

Kirjoitan ainoastaan tämän päivän lestadiolaisuudelle tyypillisistä vakavista ongelmista, jos sellaiseen löytyy viitteitä vaikkapa yhdestä sanasta jonkun kirjoituksessa.

En minä keskustele henkilön kanssa, enkä puhu hänestä. Jokainen yksityishenkilö uskokoon niin kuin uskoo, se on hänen oma asiansa minua ei se kiinnosta.

Äl'sä Satuile kirjoitti:

Kirjoitan ainoastaan tämän päivän lestadiolaisuudelle tyypillisistä vakavista ongelmista, jos sellaiseen löytyy viitteitä vaikkapa yhdestä sanasta jonkun kirjoituksessa.

En minä keskustele henkilön kanssa, enkä puhu hänestä. Jokainen yksityishenkilö uskokoon niin kuin uskoo, se on hänen oma asiansa minua ei se kiinnosta.

"Jokainen yksityishenkilö uskokoon niin kuin uskoo, se on hänen oma asiansa minua ei se kiinnosta."

Olis syytä kiinnostaa...
Jumalan poika sanoo: "- Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näitä suurempaa käskyä ei ole."

Ja Paavali sanoo: "Meidän on jokaisen otettava huomioon lähimmäisemme, ajateltava, mikä on hänelle hyväksi ja vahvistaa häntä."

Minä teen sellaisen johtopäätöksen sinun puheenvuoroistasi, että sinä itse olet avun tarpeessa... En nyt käy tarkemmin määrittelemään millaisen, mutta kuitenkin.

Äl'sä Satuile kirjoitti:

Kirjoitan ainoastaan tämän päivän lestadiolaisuudelle tyypillisistä vakavista ongelmista, jos sellaiseen löytyy viitteitä vaikkapa yhdestä sanasta jonkun kirjoituksessa.

En minä keskustele henkilön kanssa, enkä puhu hänestä. Jokainen yksityishenkilö uskokoon niin kuin uskoo, se on hänen oma asiansa minua ei se kiinnosta.

taitaa olla kirkkoruhtinaan vikaa muissakin kuin tämän päivän lestadiolaisissa. Maan matosten murheet ja usko ei ole heille minkään arvoista. Oikeassa oleminen ja toisten erheiden syynäily on olennaista. Onneksi meillä on näiden opettajien edessä turvana Nasaretin hiljainen mies. Hänen hengenheimolaisiaan kiinnostaa. Kiitos Jeeesukselle huolenpidostaan ja rakkaudestaan tänäkin iltana!

kommentti kirjoitti:

"Jokainen yksityishenkilö uskokoon niin kuin uskoo, se on hänen oma asiansa minua ei se kiinnosta."

Olis syytä kiinnostaa...
Jumalan poika sanoo: "- Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näitä suurempaa käskyä ei ole."

Ja Paavali sanoo: "Meidän on jokaisen otettava huomioon lähimmäisemme, ajateltava, mikä on hänelle hyväksi ja vahvistaa häntä."

Minä teen sellaisen johtopäätöksen sinun puheenvuoroistasi, että sinä itse olet avun tarpeessa... En nyt käy tarkemmin määrittelemään millaisen, mutta kuitenkin.

Mutta uskoa Kristukseen en voi kenellekään antaa.
Siksi en voi muuta kuin todeta, että uskokoon hän niin, kuin uskoo. Minun asiani eikä myöskään haluni ole ole asettua kenenkään taivastielle esteeksi, niistä asioista päättää Jumala.

pohtija kirjoitti:

taitaa olla kirkkoruhtinaan vikaa muissakin kuin tämän päivän lestadiolaisissa. Maan matosten murheet ja usko ei ole heille minkään arvoista. Oikeassa oleminen ja toisten erheiden syynäily on olennaista. Onneksi meillä on näiden opettajien edessä turvana Nasaretin hiljainen mies. Hänen hengenheimolaisiaan kiinnostaa. Kiitos Jeeesukselle huolenpidostaan ja rakkaudestaan tänäkin iltana!

Joulu on taas.
Menkäämme Beetlehemiin katsomaan, sitä pientä Poikalasta, jonka harteilla lepää herraus. Hän on myös sinun ja minun Vapahtaja. Tästä saamme ihanan vertauskuvan, kun Jeesus saa syntyä saastaiseen sydämeen, ja kun Hän tulee sinne ja niin Hän elää ja vaikuttaa meissä. Hän tuo meihin taivaallista herkkyyttä, ja se taas saa aikaan ihmeellisiä hedelmiä.

Asettukaamme matkamiehet ja -naiset aina lähimmäisen asemaan, ennen kuin kuljemme hänen ohitseen. Raamattu viestittää väkevästi lähimmäisestä välittämisestä ja sinä joka niin toimit, teet tekosi Jeesukselle tajuamatta edes sitä.

Lihamme saa aikaan aina sekasotkua. Ei rakenna ja hyödytä ketään, jos soimaat jotain aikamme rakennelmaa ja tuot rakentamattomia kommentteja tuntemattomana henkilöinä.

Hyödyttääkö toimintani lähimmäistä ?
Vastatkoon jokainen tähän itselleen.

Siunattua Joulua jokaiselle.

*masa* kirjoitti:

Joulu on taas.
Menkäämme Beetlehemiin katsomaan, sitä pientä Poikalasta, jonka harteilla lepää herraus. Hän on myös sinun ja minun Vapahtaja. Tästä saamme ihanan vertauskuvan, kun Jeesus saa syntyä saastaiseen sydämeen, ja kun Hän tulee sinne ja niin Hän elää ja vaikuttaa meissä. Hän tuo meihin taivaallista herkkyyttä, ja se taas saa aikaan ihmeellisiä hedelmiä.

Asettukaamme matkamiehet ja -naiset aina lähimmäisen asemaan, ennen kuin kuljemme hänen ohitseen. Raamattu viestittää väkevästi lähimmäisestä välittämisestä ja sinä joka niin toimit, teet tekosi Jeesukselle tajuamatta edes sitä.

Lihamme saa aikaan aina sekasotkua. Ei rakenna ja hyödytä ketään, jos soimaat jotain aikamme rakennelmaa ja tuot rakentamattomia kommentteja tuntemattomana henkilöinä.

Hyödyttääkö toimintani lähimmäistä ?
Vastatkoon jokainen tähän itselleen.

Siunattua Joulua jokaiselle.

Väärinkäsitysten välttämiseksi kannattaisi tässä vaiheessa lukea tuota viestikejua tarkemmin. Pyysin tarkennusta minun viestiini osoitettuun vastaukseen tältä ankarasti lestadiolaisuutta kritisoivalta "Äl´sä..."kaverilta, joka kertoo vastaavansa hyökkäävästi yhden sanankin perusteella heti jos haistaa "tämänpäivän lestadiolaisille tyypillisiä harhaoppeja" jonkun viestissä. Hän toteaa, ettei kuitenkaan lue ihmisten viestejä, vaan saarnaa kritiikkiään täällä umpimähkään osoitellen viestinsä vastauksiksi millon kenenkin juttuihin.Riippumatta siis siitä mitä niissä sanotaan, ellei tuota yhtä avainsanaa jätetä laskuista.
Tutustupa asiayhteyteen ja kommentoi?

En todellakaan halunnut arvostella lestadiolaista herätysliikettä enkä muutakaan "rakennelmaa", viittaus ko. liikkeeseen liittyi tämän kirjoittajan tekstiin. Tämän haluan oikaista.

Hyvää, siunattua Joulua sinulle Masa ja kaikki muutkin palstalla vierailevat. Joskus elämässä on aikoja, että se Betlehemin poikalapsen syntymä ja hänen sovitustyönsä merkitys meille avuttomille kirkastuu ihan uudella tavalla. Kiitos siitä Taivaan Isälle.

pohtija kirjoitti:

Väärinkäsitysten välttämiseksi kannattaisi tässä vaiheessa lukea tuota viestikejua tarkemmin. Pyysin tarkennusta minun viestiini osoitettuun vastaukseen tältä ankarasti lestadiolaisuutta kritisoivalta "Äl´sä..."kaverilta, joka kertoo vastaavansa hyökkäävästi yhden sanankin perusteella heti jos haistaa "tämänpäivän lestadiolaisille tyypillisiä harhaoppeja" jonkun viestissä. Hän toteaa, ettei kuitenkaan lue ihmisten viestejä, vaan saarnaa kritiikkiään täällä umpimähkään osoitellen viestinsä vastauksiksi millon kenenkin juttuihin.Riippumatta siis siitä mitä niissä sanotaan, ellei tuota yhtä avainsanaa jätetä laskuista.
Tutustupa asiayhteyteen ja kommentoi?

En todellakaan halunnut arvostella lestadiolaista herätysliikettä enkä muutakaan "rakennelmaa", viittaus ko. liikkeeseen liittyi tämän kirjoittajan tekstiin. Tämän haluan oikaista.

Hyvää, siunattua Joulua sinulle Masa ja kaikki muutkin palstalla vierailevat. Joskus elämässä on aikoja, että se Betlehemin poikalapsen syntymä ja hänen sovitustyönsä merkitys meille avuttomille kirkastuu ihan uudella tavalla. Kiitos siitä Taivaan Isälle.

Rohkaisuksi sinulle "ajattelija", viestini
koskee meitä kaikkia, sillä olemme usein lihallisia ihmisiä myös uskon asiassa. Uskova ihminen on enemmään kaksijakoinen kuin ymmärtääkään. Liha on heikko ja Henki on altis.

Huomaan ja huomautan yleisesti, että melkoisen lihallista tekstiä on yleisesti näillä palstoilla. Olen itse vasta 3 päivän ajan tutustunut erilaisiin keskusteluihin, ja selvästi näkyy, että suurimmalla osalla viesteissä ei ole mitään tekemistä evankeliumin kanssa, vaan enempi taitaa liha hallita.

Koetelkaa kaikki, ja pitäkää se mikä on hyvää.

Äl'sä Satuile kirjoitti:

Mark. 16:15   Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.

Mark. 16:16   

Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu;

mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

Mark. 16:17   Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä,
Mark. 16:18   nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi."

siinä sanottiin "mutta joka ei usko"(edellytyksenä ei siis kastetta).minne kaikki kastamattomat tai syntymättömät lapset menisivät jos kasteessa olisi armo,mietipä vähän.niin epäoikeudenmukainën ei Jumala ole.Raamatussa painoitetaan nimenomaan usko Kristukseen eikä kastetta.Pelkkään kasteeseen nojautumalla emme kyllä pääse taivaaseen,se on varma.Luterilaisuus painottaa kasteen armoa mikä on harhaoppia sillä itse kaste ei pelasta ketään.moni on kastettu mutta ei usko.valitettavaa mutta totta.

vain kirjoitti:

siinä sanottiin "mutta joka ei usko"(edellytyksenä ei siis kastetta).minne kaikki kastamattomat tai syntymättömät lapset menisivät jos kasteessa olisi armo,mietipä vähän.niin epäoikeudenmukainën ei Jumala ole.Raamatussa painoitetaan nimenomaan usko Kristukseen eikä kastetta.Pelkkään kasteeseen nojautumalla emme kyllä pääse taivaaseen,se on varma.Luterilaisuus painottaa kasteen armoa mikä on harhaoppia sillä itse kaste ei pelasta ketään.moni on kastettu mutta ei usko.valitettavaa mutta totta.

Ei näiden asioiden takia kannata ulkopuolisten kanssa väitellä, se on kristusta alas tuoda.

NÄIN ON JA NÄIN KIRJOITETTU .