kaapista ulos tuleminen

no itseasiassa oman homoseksuaalisuuden ymmärtäminen on nykyään helppoa. Homous on nykyään paljon hyväksytympää ja vapautuneempaa kuin aiemmin. Minua tosin on kiusattu jos jostakin syystä. Teini-ikä ei ollut mitenkään poikkeavan vaikeaa päinvastoin olin tasapainoinen ja onnellinen ainakin omasta mielestäni. Tasapainoisuus näkyy ihmisestä monin tavoin, ystävällisyytenä, rauhallisuutena ja iloisuutena.

En nyt sanoisi että homona oleminen mitenkään helppoa on, mutta ei varmasti myöskään heterona oleminen sitä ole.

Tosin tässähän on näitä pieniä ongelmia, kuten juuri tuo kaapista ulos tuleminen jne.. Aina pitää "pelätä" hyväksyykö ystävät, perhe, jne.. asian, ja miten hyväksyy.

Itselläni onneksi asia on niin hyvin ollut, että ystävät sen on hyväksynyt, perheestä se osa, joka sen tietää (isä ei tiedä) on hyväksynyt sen, mutta esimerkiksi baarissa on välillä todella tuskaista olla kun tulee ääliömäistä kommenttia.

Tämä johtunee siitä että olen kohtalaisen pienestä kaupungista, ja täällä ei todellakaan ole mitään homobaareja ja ulkona olevia mun ikäisiä on vissiin tasan kaks.. :/ Elikä ihan hienosti menee..

Että välillä on kyllä usko hiukan verran koetuksella.. mutta kai se siitä sitten..

Ja mitä tuohon kaapista ulos tulemiseen, vaiheita voisi olla seuraavanlaisia:

1) kertoo ensimmäiselle, varmasti kaikkein hankalin, ja kannattaa valita ihminen, joka tuntee sut parhaiten, joku, joka todella varmasti sen hyväksyy ja niin edelleen. Itse kerroin parhaalle (ex)kaverilleni, joka ei sitä hyväksynyt. grr..

2) tuon jälkeen kertomiset hiukan helpotti, ja myöhemmin kerroin äidille, veljelle, hiukan "kaukaisemmille" ystäville..

3) elämä hymyilee, ja nyt jos joku tulee haistattelemaan, sanon suoraan miten asiat on.. vähän tyhmää, mutta..