Osaisko joku neuvoa, et voisko skooppia varten rakentaa yksinkertaisen virtamittapään itse.Tarkoitus on mitata cos fiitä verkkotaajuudella toimivan n 10kwa muuntajan syöttöjhdosta.
Jännite voidaan ajaa toiseen kanavaan muuntajan toisiopuolen pienestä käämistä, mutta virta pitäisi mitata 380v vaihejohtimesta (muuntaja siis kytketty kahden vaiheen väliin).
Ajatukseni on tehdä itse sellainen pieni virtamuuntaja, jossa voisi rengassydämmen laittaa tuon mitattavan johdon ja sitten rengassydämessä olisi muutia kymmeniä kierroksia sisältävä toisio, josta skoopilla mitataan.Tämän ja em toisen kanavan välistä vaihe-eroa sitten mitattaisiin. Onnistuukohan?
Jännite voidaan ajaa toiseen kanavaan muuntajan toisiopuolen pienestä käämistä, mutta virta pitäisi mitata 380v vaihejohtimesta (muuntaja siis kytketty kahden vaiheen väliin).
Ajatukseni on tehdä itse sellainen pieni virtamuuntaja, jossa voisi rengassydämmen laittaa tuon mitattavan johdon ja sitten rengassydämessä olisi muutia kymmeniä kierroksia sisältävä toisio, josta skoopilla mitataan.Tämän ja em toisen kanavan välistä vaihe-eroa sitten mitattaisiin. Onnistuukohan?
Vastaukset 12
Vanhimmat
ajatellut että mitä cos fiitä sitten mittaat?
Mittausjännite muuntajan toisiosta ja virta
virtamuuntajalla.
Mittaustuloksella ei ole taatusti mitään tekemistä
todellisen kanssa.
Eikö jännitteen vaiheisuus säily muuntajassa. Ts
käämin kierrossuunnasta riippuen se on joko samanvaiheista tai 180 vaihesiirrossa.Siis jos ajatellaan pelkkää jännitettä, eikö toisiosta saada skoopille samanvaiheista kuin ensiössäkin vaikuttaa.Tarkoitus on tietysti verrata ensiöpuolen virran ja jännitteen välistä vaihe-eroa, mutta mittausteknisistä syistä ajattelin mitata jännitteen toisiosta, jossa toinen napa on maissa, eli skoopin voi kytkeä turvallisesti maihin. Ensiöjännite pitäisi siis mitata kahden vaiheen välistä joka on hiukan vaikeaa skoopilla.Epäiletkö että toisiojännite ei ole samanvaiheista ensiöjännitteen kanssa?
tavallisesti mitataan ihan virtamuuntajalla.
Muuntajan toisioon pitää tietysti kytkeä pieniresistanssinen kuormitusvastus, että ensiö- ja toisiovirrat ovat samanvaiheiset. Teoriassa muuntajan toision pitäisi olla oikosulussa, että samanvaiheisuus säilyy. 5 A muuntajalle veikkaisin jotain tuollaista 10...100 milliohmia. Kaupasta löytyy myös Hall-periaatteella toimivia virtamuuntimia, joista saadaan esimerkiksi 25 A ensiövirralla 0...5 V lähtöjännite ja taajuuskaistaakin tasasähköstä 100 kHz:iin.
Vaihe- tai pääjännitteen mittaamiseen suosittelen niin ikään muuntajaa jännitettä alentamaan. Jännitemuuntajan toisiossa ei saa olla kuormaa, jotta ensiö- ja toisiojännitteet olisivat samanvaiheiset.
vielä: Veikkaan, että mitattava virta on jotain parin ampeerin luokkaa, ja luulenpa, että 1:1 muuntosuhde saattaisi olla aivan realistinen vaihtoehto. Kahdella johtimella jotain kymmenen tai kaksikymmentä kierrosta rengassydämelle ja toisioon vastus, esimerkiksi 1 ohmi. Tällöin näyttää siltä, kuin tuo vastus olisi vaihejohtimessa.
Hyviä neuvoja, pitää käämiä tuo mittamuuntaja.Ja varustaa pienellä vastuksella.
Jännitemuuntajana käytän kyseistä muuntajaa itseään, jonka toisiosta löytyy sopiva käämi.
Tutkin nimenomaan muuntajaa kuormittamattomassa tilassa, tarkoituksena mitoittaa sille kompensointikondensaattori, joka tekee kuorman verkostapäin tarkasteltuna lähes resistiivisen näköiseksi (on kuitenkin jäätävä hiukan induktiiviseksi jottei mene resonanssiin).Muuntaja ottaa tyhjäkäynnillä n 4A virran ja täydellä kuormalla lähes 30A verkosta.
Kirjoitan lisäkommentteja, joita käytäntö on
opettanut.
Virtamuuntimen toisiota ei saa jättää avoimeksi,
jännite voi nousta korkeaksi. Seuraa läpilyönti
käämissä. Tuolla jo mainittiin vastus pohja-
kuormana.
Ovatko kaksi jännitettä samanvaiheiset?
Kytketään skoopilla XY-toiminnassa molempiin
kanaviin, toinen toiseen, ja toinen toiseen.
Samanvaiheiset, kuva on 45aste kulmassa oleva
viiva. Jo hyvin pieni aste-ero aiheuttaa
pullistuman viivan keskelle.
Täysi 180aste näkyy ympyränä.
Skoopin nappuloilla joutuu sovittamaan, jos
jännitteet ovat erisuuret.
Virtamuuntajan raudan laatu voi aiheuttaa
vaihesiirtoa. Muuntajan raudan "kyllästyminen"
varsinkin.
Mittaamme "kelluvalla" skoopilla silloin, kun
kyseessä on suuria jännitteitä maadoitetussa
verkossa. Jännite alennetaan vastusjaolla.
Skooppin apujännite on erotusmuuntajalla
syötetty. On muistettava, että skoopin runko
on tällöin jännitteinen. Nappuloihin kosketaan
vain "kylmänä"
Sähköturvallisuus olisi syytä tuntea, jos
skooppi kytketään vaarallisen suureen jännit-
teeseen.
et kuormita muuntajaa, niin toisiokäämiä voi käyttää likimääräiseen jännitteenmittaukseen. Riippuu muuntajan ominaisuuksista, kuinka tarkkaan ensiö- ja toisiojännitteet ovat samanvaiheiset. Tämä johtuu siitä, että raudan magnetointiin tarvitaan virtaa, ja se taas aiheuttaa vaihesiirtoa hajareaktansseissa. Jos muuntajan pää- ja hajaimpedanssin vaihekulma on sama, niin vaihesiirto on periaatteessa nolla.
Jos toisiosta otetaan virtaa, niin silloin erillistä kuormittamatonta käämiä ei voi käyttää, sillä muuntajan hajaimpedanssi aiheuttaa vaihesiirron kuormitetun ja kuormittamattoman käämin välille.
Nyt sytytti: Laskelmoitsin tuon yhden ohmin aivan metsään.
Suosittelen, että vastus valitaan niin, että sen yli jää pari volttia, jolloin resistanssiksi tulee jotain 100 milliohmin luokkaa.
XY-menetelmällä saadaan hyvin tarkka mittaus
vaihesiirrosta, jos kulma on pieni.
Käytännössä skoopin viivan paksuus on virhetekijä.
Vaihekulma lasketaan litteän ellipsin mitta-
suhteista kaavalla, jota ei nyt ole tässä.
Skoopin näytön X ja Y täytyy virittää tarkasti
samaksi.
Muuten se raudan hyvyyskin voidaan mitata skoopil-
la.
Taitaa tuo 180aste kääntää viivan takakenoon
45aste ja 90aste antaa sen ympyrän?
Voit siis tarkistaa eri siirtokanavien, muun-
taja /virtamuuntaja vaihevirheen.
Tuossa X/Y menetelmässä (muistan kans menetelmän opiskeluajoilta) Käyrämuotojen olla prikulleen samoja. Ts virtamuuntajalta tuleva jännitehän voi jossain määrin poiketa syöttöjännitteen muodosta, koska siinä voi esiintyä yliaaltoa jne.
Jos haluaa tehdä voimakkaasti vahvistavan virtamuuntajan, eli toisiokäämissä on paljon kierroksia ensiöön verrattuna, niin onko toisioresistanssi silloin suurempi.Ts jos muuntosuhde on esim 50 niin näkyykö 5 ohmin vastus ensiöpuolella 100 millioomisena?
toisiokuorma ensiössä kierroslukujen suhteen neliön käänteisarvona.
Itse en pane kovin paljon arvoa noille ellipsikuvioille. Niiden käyttökelpoisuuteen vaaditaan vaaka- ja pystykanavien viiveiden sekä signaalien yhtäsuuruus. Itse käytän kaksikanavaskooppia, eli virtanäyte toiseen kanavaan ja jännitenäyte toiseen. X-asteikolta sitten luen nollakohdanohitusten aikaeron. Amplitudeilla ei ole mitään vaikutusta ja jää monta virhemahdollisuutta pois ketjusta.