Vuodetkaan eivät auta unohtamaan. Tänä vuonna ei ole vielä ollut sitä hiljalleen leijailevaa lumisadetta...onneksi! Kun sellainen tulee ja kävelen yksin katuvalojen alla, mietin valintojani. Onni olisi otettava silloin, kun se on tarjolla.
Kukaan jälkeesi ei ole herättänyt minussa mitään aitoja tunteita. Siitä tiedän, että Olisit ollut Oikea Vastakappaleeni.
Asiat eivät vaan aina mene kuten haluaisi. Toivottavasti Sinä Olet löytänyt rauhan ja unohtanut...
Kukaan jälkeesi ei ole herättänyt minussa mitään aitoja tunteita. Siitä tiedän, että Olisit ollut Oikea Vastakappaleeni.
Asiat eivät vaan aina mene kuten haluaisi. Toivottavasti Sinä Olet löytänyt rauhan ja unohtanut...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Onhan niitä vuosia kulunut, mutta edelleen olet elävänä mielessäni. Kaipaan sinua ja vieläkin elättelen toivoa, että mitä jos...
Jos meidät on tarkoitettu toisillemme, tapaamme kyllä vielä. Lämmintä joulua.
Olisitpa Hän...Joka tapauksessa ihanasti kirjoitettua lohduttavaa tekstiä. Kiitos...
...olisinpa minä se, jolle viestisi laitoit.
Jatkat elämääsi, uudet haasteet edessäsi. Niinhän meistä jokainen tekee.
Koskaan en unohda - ja luulen, ettet sinäkään, ainakin niin kerran minulle kirjoitit. Ikinä en saanut sinulle suoraan sanallisesti sanottua, että rakastan sinua, mutta tiedän, että tiesit.
Ei ne tunteet häviä, kytevä hiillos on aina olemassa. Tilanne vain on mikä on.
Kun se lumisade tulee, muistelen aina sitä mitä meillä oli. Sellaista yhteensulautumisen tunnetta ei ole suhteemme jälkeen ollut kenenkään muun kanssa. Taisin rakastaa Sua liikaa. Olen nyt kovempi ja vahvempi kuin silloin, mutta jokin mussa on kuollut tai syväjäässä.
luen täältä tällaisen kirjoituksen, oletan sen olevan mulle ;) että kellään muulla ei olisi ollut yhtä suurta yhteenkuuluvuuden tunnetta, kuin sinulla ja minulla... se oli uskomatonta.
Olen ajatellut sinua edelleen joka päivä ja tulet olemaan mukanani aina, sydämessäni, siellä on aivan oma lokero sinua varten. Mä todellakin ikävöin sua ihan tajuttoman paljon. Kumpa joskus...
Kiitos lohdutuksista. Kun oikein tarkasti luen viestejä, niin lähes jokaisesta löytyy jotakin tuttua, jotakin sellaista mikä muistuttaa Hänestä.
Hän on tosin löytänyt onnensa eikä enää täällä ole. Luulen niin...mutta aina välillä tiedän Hänen ajattelevan, kuten eräässä elokuvassa. Hmmm... uskon tuntevani sisälläni nuo ajatustenvärinät ja silloin kirjoitan tänne. Siltä varalta,jos Hän onkin onneton. Ja nämä sanat lohduttaisivat Häntä.
Kävelisipä vastaani joku päivä sellainen ihminen jonka sydän haluaisi olla kanssani. Herkillä tuntosarvillani tuntisin kyllä sen... Se ihminen ei pääsisi ohitseni...Jospa minulle onkin jossakin vielä vastakappale?
Osaisinpa kirjoittaa niin kauniisti, että sillä tavoin tavoittaisin samoinajattelevan ihmisen.
Olipa kirjoitus. Hyvää työpäivää myös Sinulle!
Sinun kirjoituksesi koskettavat ainakin yhden ihmisen sisintä, nimittäin minun.
Olen miettinyt olenko aivan hullu kun ajattelen hänen tuntevan rakkauteni vaikka emme missään tekemisissä toistemme kanssa olekaan.
Kuules nyt Vastailijani, ihan varmasti Et ole ihan hullu... Vastakappaleesi kokee jotenkin tunteesi, se on varma. Miten muutoin maailmassa ikinä voisi syntyä sisimmässään aidosti onnellisia pareja? Elleivät vastakappaleet tunnistaisi toistensa ajatuksia...
Olipa lämmittävää lukea juttuni koskettavan Sinua.
Meidän pitää ehkä alkaa suunnitella vastakappaleidemme etsintäpartion muodostamista. Voisimme sitten asiamukaisissa virkapuvuissa suikat vinossa tehdä yllätysiskuja epäilemiimme mahdollisten vastakappaleidemme lymyilypaikkoihin... Miltäs tuntuisi?
kun eräs joskus sanoi minulle "aika ei muuta mitään" ..Mutta tämä kirjotus ei ollut mulle..
Olit tossa jossain kirjotuksessa maininnut että hän on töissä..Minä en vielä ole menossa takaisin..