Eikö kellään ole hyvä itsetunto?
Niin ainakin voisi päätellä jos lukisi aina tämän palstan viestejä.
Kaikki valittavat täällä:
"Olen niin tylsä..."
"Olen niin ruma ja lihava..."
"Kukaan ei piittaa minusta..."
"Minulla ei ole ystäviä..."
"Koulussa menee huonosti...
"Vanhemmat ei välitä musta..."
"Kaikki on niin huonosti..."
Ei ketään kiinnosta, oikeasti! Päivästä toiseen tällä palstalla ei ole yhtään positiivista viestiä itsestään, kaikki vaan valittavat ja valittavat.
Minä olen 13-vuotias, siis seiskalla, ja minulla on hyvä itsetunto. Uskallan pukeutua niin kuin haluan, uskallan olla sitä mieltä asisoista kuin haluan. Pidän hiuksistani, kasvoistani, jaloistani ja keskivartalostani. Olen tyytyväinen koulunumeroihini (7, 8 ja 9). Vaikka minulla ei olekaan kotikaupungissani oikeastaan kavereita, en silti ole masentunut sen takia, koska minulla on muualla ystäviä, jotka on mulle tosi rakkaita enkä vois elää ilman niitä.
Vaikka suurin osa koululaisistani pitää minua outona kummajaisena, ei se minua liikuta. Olen sellainen kuin olen eikä sitä voi mihinkään muuttaa. Päinvastoin, olen ylpeä siitä, että kuuntelen iskelmämusiikkia, rakastan siivoamista ja pukeudun pinkkiin. (pinkkihän on pissiväri enkä minä ole pissis. Ja pinkki on viime vuoden muotijuttu.)
Ja siitäkin olen ylpeä, että olen dieetillä, koska joka päivä koulussa luokkalaiseni ostavat sokerimunkkeja, pizzaa, muffineja ja kaikkea muuta lihottavaa välipalamyynnistä. Heillä ei ole minkäänlaista itsekuria!
No, eipä sitten muuta.
Niin ainakin voisi päätellä jos lukisi aina tämän palstan viestejä.
Kaikki valittavat täällä:
"Olen niin tylsä..."
"Olen niin ruma ja lihava..."
"Kukaan ei piittaa minusta..."
"Minulla ei ole ystäviä..."
"Koulussa menee huonosti...
"Vanhemmat ei välitä musta..."
"Kaikki on niin huonosti..."
Ei ketään kiinnosta, oikeasti! Päivästä toiseen tällä palstalla ei ole yhtään positiivista viestiä itsestään, kaikki vaan valittavat ja valittavat.
Minä olen 13-vuotias, siis seiskalla, ja minulla on hyvä itsetunto. Uskallan pukeutua niin kuin haluan, uskallan olla sitä mieltä asisoista kuin haluan. Pidän hiuksistani, kasvoistani, jaloistani ja keskivartalostani. Olen tyytyväinen koulunumeroihini (7, 8 ja 9). Vaikka minulla ei olekaan kotikaupungissani oikeastaan kavereita, en silti ole masentunut sen takia, koska minulla on muualla ystäviä, jotka on mulle tosi rakkaita enkä vois elää ilman niitä.
Vaikka suurin osa koululaisistani pitää minua outona kummajaisena, ei se minua liikuta. Olen sellainen kuin olen eikä sitä voi mihinkään muuttaa. Päinvastoin, olen ylpeä siitä, että kuuntelen iskelmämusiikkia, rakastan siivoamista ja pukeudun pinkkiin. (pinkkihän on pissiväri enkä minä ole pissis. Ja pinkki on viime vuoden muotijuttu.)
Ja siitäkin olen ylpeä, että olen dieetillä, koska joka päivä koulussa luokkalaiseni ostavat sokerimunkkeja, pizzaa, muffineja ja kaikkea muuta lihottavaa välipalamyynnistä. Heillä ei ole minkäänlaista itsekuria!
No, eipä sitten muuta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
..vaikka siitä, että "hyväitsetuntoiset" eksyvät tänne vähän harvemmin, koska eivät tarvitse apua niin paljon tähän ongelmaan.
Ja tämä voi olla vähän ikävästi sanottu, mutta keskustelu tuskin olisi kovin kiinnostava, jos jokainen viesti olisi "moi, mulla menee elämässä tosi hyvin, jee!" Ei siihen sitten voisi vastata kuin Ok, onnea sulle vaan, eikä siitä sitten syntyisi mitään keskustelua.
Mutta kiva, että sulla menee hyvin. Jee.
niin tai sitten se lokero jossa jotku valittavat sitä kun muut valittavat ^^
Vaihda sivustoja/keskustelu palstaa. Eiköhän tää palsta lähinnä "huonon itsetunnon omaaville" ole ensisijaisesti tarkotettuki että he saisivat vertaistukea.
...ja mikähän on diettisi syy, jos itsetuntosi on NIIN hyvä?;) -En halua olla ilkeä..
Hyvää joulua kuiteski!
No sitten ku alat välittämään siitä että saatko koskaan pillua nii kyllä se itsetunto siinä laskee ku huomaaki olevansa ruma ja outo.