La olis ollu 20.12. pieni tyttömme syntyi jo elokuussa. Miten tuommoisesta pääsee yli? En tiedä, ei siitä pääse, ei se ole tapahtunut minulle. Nyt, kun la lähestyy tajuan, että kyllä se tapahtuikin minulle. Oon ihan hajalla. Joka päivä tulee itku moneen kertaan. Vuoden synkin aika ja vaikeimmat ajatukset. Voi, kun vuosi vaihtuisi jo. Alkaisi aurinko paistamaan kauniisti ja toisi uudet ajatukset.
laskettuaika ja haavat taas auki
*Mymmeli
3824
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse sain keskenmenon tammikuussa ja la olisi ollut heinäkuussa. Olin asian jo työntänyt taka-alalle, kunnes heinäkuussa havahduin siihen, että olin eräänä päivänä tosi haikea ja itkuinen. Silloin tajusin, että olisi ollut la! Alitajunnassa varmaan oli!
Meidän rv 35 kuolleen tytön la:n kohdalla silloin olin tottakai aivan hajalla, pahinta vielä että kaksi lasta kaveripiirissä oli syntynyt lähes sinä päivänä ja sain "ihanaa olen isi/äiti" -viestejä vähän päästä. Kyllä silloin teki mieli kiskaista joku jojoon...
Nyt se ei tunnu siltä mutta lupaan että se menee ohi. Joka vuosi on aina vähän helpompi. Koskaan ei unohdu mutta aina vähemmän sattuu ja lopulta vain muistaa.
***
Oman vauvani laskettu aika olisi tammikuussa veljeni syntymäpäivänä, tulossa tuo päivä vasta. Varmasti muistan joka vuosi.