Raskaus ja

MEillä seksi väheni huomattavasti kun rv 14 tuli täyteen ja vatsaa alkoi näkyä vähäsen. Kesälomalla oltiin molemmat sillon ja töihin palattuamme kaikki oli toisin. Mieheni on siitä saakka valittanut väsymystä, kaikenmaailman vaivoja, pelkää satuttavansa vauvaa tai minua, pelkää että synnytys käynnistyy ennen aikojaan jne. lista olisi loputon. Nyt rv37. Ennen mieheni oli aktiivinen. Seksiä oli pakko olla jokatoinen päivä ellei joka päivä. Jos näin ei ollut, vaan väliin jäi kolme tai neljäkin päivää niin tappelu oli varma ja välillä tavaratkin lenteli. Mies kärsi huonosta itsetunnosta kuulemma kun akka ei halua... heh. Kohtuus mielestäni kaikessa pitäisi olla. Tätä jatkui noin vuoden päivät viikottain. Siinä vaiheessa kun päätimme lasta ruveta yrittään ja jätin pillerit pois niin mun halut lisäänty huomattavasti. Seksiä harrastettiin pari kuukautta päivittäin melkein ja ihanaa oli molemmilla. Sitten iski se rv14 ja vatsan kasvu... Nyt on osat vaihtuneet. Mun tekis mieli enemmän ja miehellä on omat syynsä miksei voi harrastaa. Saatetaan harrastaa seksiä kerran viikossa tai harvemmin. Kuukauden tauko oli kun lääkäri kielsi (eipäs, oli kerran seksiä sen aikana). Mun ei pitäisi valittaa kun sitä kuitenkin on moniin verrattuna suht usein, mutta outoja äkkimuutoksia en käsitä. Mulla on jokatapauksessa itsetunto nollissa ja olen välillä itkenyt ja miettinyt mikä on. Painoa tullut n.11kg ja peffa levinnyt. Mieheni väittää että olen kaunis ja haluttava ja vatsa on ihana ja mitä vielä... Ei sitä nainen enää tässä vaiheessa puheita kaipaa vaan näyttöä. Se olen muuten minä, joka on jokaisen aloitteen tehnyt viimeisen puolen vuoden aikana. Olen yrittänyt myös sitä kikkaa että laitan jotain nätimpää kun verkkarit päälle, meikkaan, käyn ehkä kampaajalla ja olen kotona normaalisti niin kun ennenkin enkä painosta tai ehdottele mitään. Odotellut että miehen kiinnostus heräisi kun mamma ei aina olekaan verkkarit päällä ja ilman meikkiä... Eipä ole näkynyt. Ruinata saa vaikka mitä koittais. Jostain luin että ei pidä olla liikaa tyrkyllä vaan todellakin odottaa miehen aloitetta, että pitäisi olla jotenkin vaikeasti tavoiteltava, mutta ei toimi meillä. Kuulin mieheni exän kaverilta, joka on myös minun kaveri, että niillä oli ollu aikoinaan seksiä kerran raskausaikana koska mies vihaa lihavia naisia... Tämän mieheni luonnollisesti kieltää. Alkaa siinä oma mielikuvitus harhailla kummasti. Ajattelin että kun tästä pian synnytän, hoidan kroppani jälleen kuntoon ja kun aika menee vauvaa hoitaessa eikä seksiä ole, niin miehen alkaessa ruinaamaan sanon että olisit pannu aikanas kun oli siihen aikaa ja mahdollisuus. (En kai mä mitenkään kostonhimoinen ole...)

Meillä seksiä ollut raskauden aikana kokonaiset 5 kertaa ja joka kerta minä olen tehnyt aloitteen. Nyt on 38. viikko menossa. Mieheltä ei saa mitään vastausta seksittömään elämään.

Hän ei koskaan mikään erkoisen innokas sekstailija ole ollut, mutta tämä on jo kaiken huippu. Avioero on kangistellut mielessä nyt jonkin aikaa. En minä jaksa tällaista elämää. Joudun sooloilemaan jatkuvasti yksin. Olen tainnut tehdä elämäni virheen.

Kaiken lisäksi olen lähentynyt raskausaikanani erääseen toiseen mieheen. Pidämme toisistamme valtavasti ja ajattelen häntä nykyään päivittäin. En tajua, miten elämämme on mennyt tähän pisteeseen, mutta olen erittäin masentunut ja tuntuu kuin koko ilo vauvan odotuksestakin olisi häipynyt.

Oma mieheni ei suostu keskustelemaan koko jutusta. Hän on palon töissä ja kotiin tultuaan istuu ja tuijottaa televisiota. Minä en saa oikein edes puhua hänelle. Koskaan ei ole sopiva aika: ohjelma kesken, hän tekee töitä, liian myöhä, liian väsy...

Itkettää koko juttu. Vauva ei ollut "vahinko", vaan harkittu ja haluttu.

lapsen tulevan isän kanssa asiasta? saisit heti vastauksen ajatuksiisi.

Mulla menossa vasta alkuraskaus ja haluttomuutta on ollut lähinnä minulla.
Neuvolasta saaduissa opuksissa on kerrottu, että moni asia voi vaikuttaa seksielämään raskauden aikana. Ja vaikka opuksissa kuinka lukee, että seksi ei vahingoita lasta, voi tuo asia silti vaivata miehesi mieltä - ja sehän on vain huomaavaista että ajattelee lasta! Tai sitten seksi vain tuntuu miehestäsi hassulta, kun vauva kellottaa siinä mukana :) Tai sitten hän miettii jo isyyttään tai muita suuria juttuja.
Varmaankaan kyse ei ole mistään huolestuttavasta asiasta vaan ihan ohimenevästä ilmiöstä, joten älä ota tätä asiaa itseesi.
Ja noissa raskausajan opuksissa on tosiaankin kehotettu pitämään huolta myös parisuhteesta ja siitä, että jos seksi ei maistu, niin yhtä tärkeää on pitää toista hyvänä, halia, helliä, olla kainalossa ja vaikkapa hieroa :)

samanmoisia ajatuksia risteilee tässäkin pienessä päässä.

mielestäni meillä on huomattavasti vähemmän seksiä, kuin missään aikaisemmassa suhteessani. sitä on...hmm....kerran viikossa, jos hyvin käy.
välillä on ollut kausia, että saatetaan rakastella jopa pari-kolme kertaa viikossa, mutta ne on äärimmäisen harvinaisia.

nyt kun olen raskaana, tuntuu, että seksi eikun vähenee :( itse haluaisin, mutta mies tuntuu keksivän syitä, että miksi ei. ruinannut en ole, hienovaraisesti olen koittanut vihjailla jne..yrittänyt antaa miehelle tilaisuuden tehdä aloite (kun minun aloitteet tuntuu olevan ihan yhtä tyhjän kanssa) mutta mies ei vaan tunnu syttyvän.

mikään seksipommi en ikinä ole ollut, ja nyt kun maha vasta on ruvennut kunnolla kasvamaan, tulee todella masentunut olo, kun mies on niin etäinen (lue: ei halua seksiä, muuten kyllä läheisyyttä on paljon). itkukohtauksia tulee ihan täysin tyhjänpäiväisestäkin asiasta (ei tietenkään miehen läsnäollessa), tuntuu ettei mies enää rakasta, vaikka varmasti rakastaa!

on vaan jotenkin niin sekava olo, kun hormoonit hyrrää ja mielialat vaihtelee todella rajusti.

kunpa nuo ukot ymmärtäisivät, että varsinkin raskauden aikana, nainen tarvitsee hellyyttä, huomiota ja paaaaaljon kehuja omalta rakkaaltaan!!!

Väkisinkin hiipii mieleen ajatus, että ei oikein huvita lyödä kikkelin nupilla tulevaa jälkikasvuaan päähän.
Miehen mielessä kansainvälisen karvakolmion :-) funktio muuttuu iloitteluvälineestä lapsientekomasiinaksi eli ei se rakkaus ole mihinkään kadonnut se vaan ilmenee eri tavalla kuin aiemmin.
Yhtälailla kuin odottavilla äideillä saattaa hormonit heittää häränpyllyä, niin me odottavat isätkin näemme asiat ihan erilaisessa valossa.

sama homma, ja edelleen jatkuu...vauva jo 10kk. Että silleen...ahdistaa, masentaa ja itsetunto muisto vain...

Meillä seksi elämä oli raskauksien (2)aikana todella kiihkeää. Vaimoke oli kauniisiti sanottuna kyltymätön. Eikä tarvinnut häslätä kumien kanssa. Itse en kokenut minkään laista vasten mielisyyttä puolisoani/ mahaa kohtaan. päinvastoin. Nykyinen seksielämä (lapset jo 3 ja 5)sitä vastoin onkin jo ihan kuollutta. Enää maks 2 kertaa kuussa pikaisesti sohvalla. Olenkin jo ajatellut että hanikttaisiinki vielä 1 lapsi. Olisi ainakin 9 kuukauden seksielämä taas. No vitsi vitsinä ei niitä lapsia sen takia.

Meillä kotona kanssa sama ongelma. Tosin kyllä miehelle seksi kelpaa ja syykin tiedetään. Itse olen raskaana ja ehkä en ole eroottinen näky mahani kanssa, mutta miehelleni kyllä kelpaa seksi, kunhan on saanut katsella toisia naisia gallerioissa(tarkoitan "teinejä" jokka pistää kuvia itsestään alusvaatteilla). Tätä gallerioissa pyörimistä on ollut heti kun maha alkoi näkyä, itse jään muuten ilman huomioo. aina kun otan päikkärit tai käyn kaupassa, eli kun selkäi käännän mieheni on katselemassa. Ehkä joku pitää tätä aika typeränä, mutta itseäni ihmetyttää että kuinka aiemmin on seksi kelvannut ilman vastaavaa, mutta nyt ei. ei raskaus ole minua ja halujani muuttanut.