Taitaa olla niin että riekkokanta on lopullisesti hävinnyt jo etelä- ja keski-suomesta? Vielä viisikymmen ja kuusikymmenluvuilla oli kovat kannat ja niitä riitti metsästettäväksi. Mikähän lie ne hävittänyt, ilmastonlämpeneminenkö?
Riekko
patu ***
12929
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Höyhenlaikkuja näkyy soitten laiteilla. Paljon vähemmän kuitenkin kuin vielä parikymmentä vuotta sitten lumettomina syksyinä. Riekko on ollut kauan jo valkoinen ja näkyvä kohde lumettomassa ympäristössä kanahaukalle ja kotkalle. Muutaman poikueen olen hirvimetsällä nähnyt hakevan katajista näkösuojaa pohjoisen Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajoilla.
Riekko on sopeutunut lumeen suojapukunsa ja ravinnonhankintatapansakin osalta. Lisääntyvä lumipeite tarjoaa tälle lumikenkäiselle taapertajalle aina uusia silmuja.
Ilmaston lämpeneminen ja lumen vähyys sen taannuttaa.
paikoin ihan kivasti. parhaimmillaan heti nuotiolla grillattuna.
Luonnonsuojelijoita täällä eteläsuomessa enemmän, ja sitä mukaa myös minkkejä metsissä yhtä paljon.
Kettuja näkyy olevan erittäin paljon. Harva se ilta näkyy lenkillä käydessä ja tienpenkoilla auton valoissa. Rusakkokanta on myös aika paksu ja se lisää automaattisesti kettupopulaatiota, kun kaikille pennuille riittää naposteltavaa ja pikkupetojen pyytäjiä näyttää olevan harvassa.
Kukaan ei viitsi, enää vaivautua.
Ja riekko jos mikä on niin nätti juttu ketulle, se kun ei lennä pitkästi karkuun.
vähentynyt lienee mutta Hämeen pohjoisosissa on vielä kantaa jäljellä..
metsästäjien kommentteja riekkokannan taantumisesta! tottahan pedot käyttää riekkoja saaliinaan, varsingin kanahaukka! mutta niin se on käyttänyt aina tuhansia vuosia. ja riekkokanta on sen kestänyt, mikä on siis ratkaisevasti muuttunut, etelä ja keskisuomessa, jotta riekko ei menesty? riekon elimpiirin tuhoaminen on syy, soitten ojittaminen metsätaloudelle, ja uusi uhka on turvetuotanto joka hävittää luultavasti loput rippeet. riekkoja on vielä siellä täällä missä on luonnontilaisia soita. mutta populaatiot on hyvin hajallaan. luonnon tilaista suota ei nykyään enää saa ojittaa metsänomistaja ilman lupaa, mutta hokkus pokkus turvetuotantoon suo ja lupa tulee lähes aina, niin varmasti että turve urakoitsia tohtii aloittaa suon ojituksen ennen luvan saantia. luvassa pitäisi lukea että tämä turvetuotanto hävittääesm. riekon alueelta ja monta muuta!olen myös metsästäjä, ja metsästän riekkoja pohjoisessa jossa luonnonvaraisia soita vielä riittää ja riekkoja!
Soiden ja metsien ojitukset ovat mehtikanat eli riekot hävittäneet.
Oulun läänissäkin esiintyy riekkoa harvakseltaan vain siellä missä on soita jäljellä. Myös muille kanalinnuille suon reunat ovat tärkeätä elinaluetta poikasvaiheessa.
Nyt on kyllä ollut pari yllättävän hyvää kanalintuvuotta. Teeriä ja jopa metsoja on näkynyt metissä runsaasti. Ei ole metsästäjät tai pedot vielä kaikkia vieneet.
Totuus on kyllä se että tehometsätalous on kanalintujen suurin vihollinen. Sen jälkeen vasta tulee metsästäjät, pienpedot ja petolinnut. Tässä järjestyksessä.
Itse metsästän lähinnä vain hirviä ja pyitä kun maksasairaus vei jäniskannan lähes kokonaan.
Jänisten häviäminen oli hyvä esimerkki siitä kuinka metsästys ja pedot ei vaikuttanut kovinkaan paljoa jäniskantaan mutta sairaus tuhosi runsaan jäniskannan laajalta alueelta yhdessä syksyssä. Nyt siitä on jo yli 5 vuotta, eikä jäniskannat ole vielä palautuneet.
Pyykantoja olen seurannut jo yli 30 vuotta. Harva niitä meilläpäin metsästää, minäkin ammun vain muutaman syksyssään (2 - 6). Kanta vaihtelee selvästi, toisina syksyinä on isoja lähes 10 linnun poikueita, toisina syksyinä löytyy lähes pelkästään yksittäisiä lintuja.
Monia pyiden suosimia elinalueita on viimme vuosina hävinnyt kun vanhat kuusikot on hakattu. Tosin löytyy pyitä välillä nuorista mänty-metsistäkin.
Vanha kuusikko ja sen vieressä leppää kasvava puronotkelma on pyyn suosikki reviiri. Niitä vielä löytyy onneksi joitakin, suot ja mehtikanat ovat ikävä kyllä hävinneet lähes tyystin.
Kyllä se nykyaikanen metän kuato-mylläys-aaraus-tuhoominen on tehny hyvin hyvin pahhoo mehtäkanalinnuille. Se joka ilikiää toisin väettee, on metänomistaja.
Ei ne tipuset ampumalla ja kanahaukan takia oo niin vähhiin männeet.
Mutta kyllä kannatas harkita kolome kertoo, enneku männöö harventammaan mehtäkanalintuja pössykän kanssa. Kyllä se on helekkarinmoista tuhlausta.
sitten 50-60 luvun jäläkeen kovasti. Enne oli lintuja kovasti joka puolella.Ansallakin pyyvettiin ja saatiinkin. Nyt on poikuveet harvassa. Olisiko syynä kovin kehittyneet aseet nykyisin ja tiheässä olevat metsätiet. Ei enää ansapyynnillä saa lintuja. Peltopyy on myös sellanen jota en ole nähnyt parriin kymmeneen vuoteen. Ennen niitäkin oli talavella lavon eessä isoja parvia. Tulivat syömään heinälavolle. Mikä lie nekin vienyt.
on on ollut tänä syksynä metsäkanalintuja enemmän kuin miesmuistiin, mistähän se taas johtuu?
Kesä oli tietysi suosiollinen, sapuskaa riitti poikueille ja hyttysetkään eivät olleet riesana.
Peltopyyt eivät enää menesty koska rikkakasvit myrkytetään pois joiden siemeniä peltopyyt syövät.Tämän lisäksi pellot ovat salaojitettuja niin ei ole avo-ojien pientareita suojana ja ruokailupaikkoina.
Kuten tuolta näkee
http://stellaria.vuodatus.net/blog/323676
ainakin oulun läänin länsiosissa.Vielä 70 luvulla riekkoja oli suurina parvina,nyt sopivat elinympäristöt on tuhottu tehometsätalouden ansiosta ja suot on ojitettu.
Tällä seudulla riekkoa ei paljon metsästetty.